Ei yhtään sillä "Alkoholia ei suositella ikääntyneille, koska alkoholin aiheuttamat terveysriskit ovat suuremmat iäkkäille kuin työikäisille". (Ravitsemussuositukset ikääntyneille).
Mutta kun alkoholilla on kulttuurissamme tärkeä sosiaalinen merkitys, sitä voi käyttää seuraavasti:
Enintään seitsemän alkoholiannosta viikossa
Enintään yksi alkoholiannos päivässä.
Yksi (ravintola-annos) alkoholia on: 0,33 l eli pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä, 4 cl viinaa (40%).
"Ikääntyneillä alkoholin aiheuttamat riskit lisääntyvät aineenvaihdunnan vastustuskyvyn heikentymisen sekä maksa- ja neurologisten vaikutusten ja kaatumisalttiuden myötä".
Tällaista selkokieltä puhuu Valtion ravitsemusneuvottelukunta ikääntyneille kansalaisille 2010.
Paljonko kärsii kaljoitella?
47
352
Vastaukset
- Satu*
päivällisen yhteydessä, kun ensin on syönyt jo jonkin verran, - sen on sanottu olevan terveellisempää kuin aivan täyskieltäytymisen viinistä.
Tietenkin myöhemmin voi käydä niin, että sekin havaitaan vahingolliseksi.
Minusta terveyttään kannattaa hoitaa! Yksi Luojan suurimmista lahjoista ihmislapselle.- raivoraitis**
Viina on viisasten juoma.
raivoraitis** kirjoitti:
Viina on viisasten juoma.
...en tiedä. Raivoraitis en ole. Kyllä se viikottaisessa suositellussa enimmäsmäärässä nykyisin käyttöni pysyy. Eikä tuo sen runsaammin maistakaan. Viikottaisessa tapaamisessamme tulee hörpättyä 1-2 annosta ikäänkuin kielen voiteeksi. Olut maistaa entistäkin hunommin, monesti riittää "snapsi" , joskus nappaan sen myös iltapalaksi.
Olen kyllä huomannut, että alkoholin tehot ovat iän myötä lisääntyneet. Sekin on täytynyt joissain erityistapaksissa ottaa huomioon. Joskus nuorempana olen kyllä käyttänyt runsaamminkin, mutta ainakin itse en tunnusta olleeni varsinainen "happo." Koskaan ei ole työni häiriintynyt viinan lotraamisen takia.- sinisirkku-
raivoraitis** kirjoitti:
Viina on viisasten juoma.
Kyllä se kuuluu näin: * Viini on viisasten juoma* :D Viina on monin verroin vahvempaa sentään.
Sitä viisautta ilmentää kohtuus siinäkin, sen miedompi vaikutus varsinkin juuri ruuan kanssa nautittuna.
Toisaalta on todettu esim. ranskalaisilla, jotka aloittavat varhain viininkulutuksen, juuri pitkän käytön aiheuttamia sairauksia, oliko se maksan/tai munuaisten. Kaikki nautintoaineisiin liittyvä liikakäyttö on terveydelle rasite, joskin sulostuttavat elämää joskus. - kohtuukäyttäjä
sinisirkku- kirjoitti:
Kyllä se kuuluu näin: * Viini on viisasten juoma* :D Viina on monin verroin vahvempaa sentään.
Sitä viisautta ilmentää kohtuus siinäkin, sen miedompi vaikutus varsinkin juuri ruuan kanssa nautittuna.
Toisaalta on todettu esim. ranskalaisilla, jotka aloittavat varhain viininkulutuksen, juuri pitkän käytön aiheuttamia sairauksia, oliko se maksan/tai munuaisten. Kaikki nautintoaineisiin liittyvä liikakäyttö on terveydelle rasite, joskin sulostuttavat elämää joskus.Kyllä se on "viinaa" eli alkoholia se viinikin.
Mutta voihan tissuttelua kaunistella ja selitellä monin tavoin. Minulle ei ole tuota "Luojan suurta lahjaa lainkaan suotu". Tuota valitusvirttäni olette saaneet liikaakin kuulla, niinpä nytkin.
On myös sanottu: Terveyttä ei tarvitse hoitaa vaan sairautta. Niiden harvojen joilla terveys on, on syytä kyllä ylläpitää teveyttään.
Tuohon alkoholiin, joka oli ketjun aiheena:
Olen sortunut lähes kohtuuttomaan alkoholin käyttöön etenkin asuessani Espanjassa. Kun joskus häpeillen kerroin olotilastani, sain (kohteliaanko?) huomautuksen. Eihän sinusta edes huomaa olevasi humalassa.
Nykyään otan tuskin lainkaan. Ajat jolloin kirjoitinkin humalassa ovat ohi.- Espoolaismummeli
Ruuneperi kirjoitti:
Minulle ei ole tuota "Luojan suurta lahjaa lainkaan suotu". Tuota valitusvirttäni olette saaneet liikaakin kuulla, niinpä nytkin.
On myös sanottu: Terveyttä ei tarvitse hoitaa vaan sairautta. Niiden harvojen joilla terveys on, on syytä kyllä ylläpitää teveyttään.
Tuohon alkoholiin, joka oli ketjun aiheena:
Olen sortunut lähes kohtuuttomaan alkoholin käyttöön etenkin asuessani Espanjassa. Kun joskus häpeillen kerroin olotilastani, sain (kohteliaanko?) huomautuksen. Eihän sinusta edes huomaa olevasi humalassa.
Nykyään otan tuskin lainkaan. Ajat jolloin kirjoitinkin humalassa ovat ohi.sanon viimeiseen virkkeeseesi, tai viimeisiin.
Mutta olen eri mieltä terveyden hoitamisesta. Otetaan esimerkiksi hampaat.
Ellei harjaa ja puhdista hampaitaan säännöllisesti ja huolellisesti, ne menettää.
Joutuu hankaliin hammaslääkäikäynteihin, eivätkä aina auta enää nekään.
Hampaiden kunnosta riippuu koko kehon terveys. Sydänsairaudetkin voivat olla huonoista hampaista johtuvia. Ja tuntuu luonnolliseltakin, että koko keho kärsii jos päässä on mätää. karieshan on hammasmätää, ja se voi mätäpesäkkeitäkin niin lähelle aivokudosta aiheuttaa.
Tietenkin voidaan sanoa, että "ylläpidetään" hampaiden terveyttä, se on totta. - sinisirkku-
kohtuukäyttäjä kirjoitti:
Kyllä se on "viinaa" eli alkoholia se viinikin.
Mutta voihan tissuttelua kaunistella ja selitellä monin tavoin.palautteen, mutta muut puuhat oli hoidettava! Nyt huomasin sen kadonneenkun vilkaisin palstalle:)
Kiitos palautteestasi, ajatusta herättävä se onkin! Ne, jotka jo nuorina ovat tuostakin aineesta ottaneet kaiken irti tietävät, varmaan paremmin kuin minä, että se saattaa yltyä! Se on huomioon otettava seikka:D
Olen saanut onneksi viettää siitä vapaata elämää, mutta parempi on tiedostaa senkin vaarat!
Kalalaatikko muhii uunissa ja tuoksuu, nyt on jatkettava ulkopuuhia kauniissa säässä, ennenkuin taas sataa. moi...
- Ramoona*
Alkoholivalistusta pidetään yleisesti vanhanaikaisena, verrataan raittiuskilpakirjoitusten aikaan, jolloin Turmiolan Tommi joi kotinsa ja perhe joutui taivasalle. Isoja talojakin juotiin kurkusta alas. Nykyisin se on enemmän terveyskysymys, ja tasa-arvon aikaan naiset, jopa mummot ;), käyttävät reippaasti viinaksia. Enää eivät miehet piilottele pulloja pöydän jalan juureen tai häissä halkopinoihin. Ristiäisissäkin saattaa olla alkoholitarjoilua shampanjasta viineihin ja konjakkiin saakka.
Kyllähän kuohuva malja juhlistaa, hyvä viini kruunaa aterian. Joulun aikaan hehkuviinipohjaisia glögejä täytyy siemailla, Irish coffee kelpasi melkein absolutistianopillekin. Konjakkitilkka lämmittää, kun tulee kylmissään mereltä satamaan. Auringossa kylmä valkoviinilasillinen tekee hetkestä täydellisen, jälkiruokiin saa oikean maun vaikka Amaretto-liköörillä. Kastikkeeseen lorautan punaviiniä, jolloin vai maku jää. Olenkin saanut naljailua, että olen alkoholin väärinkäyttäjä, kun kiehutan alkoholiprosentit pois. Olen siis nautiskelija alkoholin suhteen, mutta vain tunnelman kohottamiseksi, en juopuakseni. Senkin muistan opiskeluajoista, kun piti irroitella ja testailla aikuisuutta.
Kuulen usein hoitohenkilökunnalta surullisia tosikertomuksia sairaalaan tuoduista humalassa itsensä loukanneista, verissä päin tapelleista, myrkytystilassa olevista. Heitä hoidetaan kalliisti teholla, sitten taas jatkavat entiseen malliin, kunnes kuolema korjaa.- palkinnoille päässyt
Muistan ne raittiuskilpakirjoitukset, oli sellainen vihko josata luettiin opettavainen tarina, sitten piti kirjoittaa sen pohjalta . Niissä peloteltiin ensimmäisen ryypyn ottamista, silloin piru vie koko käden. Ehkä se oli liian pelottelukeskeistä, mutta jotain tarttis tehdä näille nykyisille lapsijuopoille. On vanhempien asia huolehtia, että lapset ei saa käsiinsä viinaa. Mummot ja paapat käyttäkööt järkeään, jos se on vielä tallessa. Kaipa moni juo ihan yksinäisyyteensä. Lääkkeet ja viina on arvaamaton yhdistelmä.
- omainen.
palkinnoille päässyt kirjoitti:
Muistan ne raittiuskilpakirjoitukset, oli sellainen vihko josata luettiin opettavainen tarina, sitten piti kirjoittaa sen pohjalta . Niissä peloteltiin ensimmäisen ryypyn ottamista, silloin piru vie koko käden. Ehkä se oli liian pelottelukeskeistä, mutta jotain tarttis tehdä näille nykyisille lapsijuopoille. On vanhempien asia huolehtia, että lapset ei saa käsiinsä viinaa. Mummot ja paapat käyttäkööt järkeään, jos se on vielä tallessa. Kaipa moni juo ihan yksinäisyyteensä. Lääkkeet ja viina on arvaamaton yhdistelmä.
Joillakin on perinnöllinen taipumus jäädä koukkuun viinaan. Liekkö kemiaa vai psyykkistä. Hirveää elää alkoholistin kanssa. Ennen oli vaikea naisen lähteä jos ei ollut ammattia, nyt onneksi voi irrottautua helpommin.
- surullista
Muistatte varmaan Minnko Niskasen elokuvan Kahdeksan surmanluotia, joka perustuu Pihtiputaan murhenäytelmään. Työtön pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä poliisia, jotka tulivat häntä rauhoittamaan. Lukemattomat kerrat perhe oli joutunut pakenemaan ulos pakkaseen. Vapauduttuaan vankilasta Pasanen tappoi entisen vaimonsa. Vieläköhän mahtaa tuo Turmiola elää.
Onhan noita viinan viemiä, vaikka ei nyt ihan tappajia. Toni Halme oli väkivaltainen, Loiri ryyppää itseään hengiltä...taiteilijoissa paljon näitä.
No sittenhän minä olen oikealla linjalla, kun en käytä vettä väkevämpää, vaikkakin joskus luin, että pieni konjamiini hömpsy iltaisin on tervettä vanhoilla ihmisillä, laittaa kuulemma veren kiertämään. Mutta nyt todetaan että sisäkalut maksa ym ovat vanhoilla ihmisillä heikommat,,,,,,, ja kyllä sen uskonkin,,,niin pitää höristellä 0 lukemilla eteenpäin,
sillä kun ihmisen kehitys loppuu niin hajoaminen alkaa, eli elimistössä tapahtuu muutosta sisäkaluissa, niinkuin muuallakin kehossa, tapahtuu rappeutumista, niin silloin on kuormitusta vähennettävä, eli vältettävä alkon tuotteita, ja painavana taakkana on, kun lisätään onnettomuudet kuten, kaatuilut, jotka tuntuu olevan hyvin yleistä ikäihmisillä.
Olisi mukavaa tietää mitä tiede sanoo täysin raittiista henkilöstä, vai onko sekin huono juttu, olempa joskus lukenut että täys raittius ei olekkaan hyvä juttu, mutta itse uskon,,,, että se on,,,, joten annan pöristä matkamittarillani ,,,,0 lukemilla, uhmaten iltahömpsyjen ottajia,,,,, olemalla täys raitis.- vitstvitsi
Iloisessa nousuhumalassa oleva miekkonen istui onnellinen ilme kasvoillaan junassa vastapäätä vanhemmanpuoleista ja tiukkailmeistä tätiä. Juopuneen olemus kävi matkan kestäessä yhä enemmän täti-ihmisen hermoille. Lopulta täti kivahti:
- Hyi, millainen porsas! Te olette räkäkännissä.
Mies virnisti, kumartui naisen puoleen ja sanoi tälle kuiskaten:
- Minä olen perskännissä ja te ootte ruma ja ilkeä. Mutta huomennapa minä olen ihan selvä, mutta te ootte yhä vaan ruma ja ilkeä. - hohooo
vitstvitsi kirjoitti:
Iloisessa nousuhumalassa oleva miekkonen istui onnellinen ilme kasvoillaan junassa vastapäätä vanhemmanpuoleista ja tiukkailmeistä tätiä. Juopuneen olemus kävi matkan kestäessä yhä enemmän täti-ihmisen hermoille. Lopulta täti kivahti:
- Hyi, millainen porsas! Te olette räkäkännissä.
Mies virnisti, kumartui naisen puoleen ja sanoi tälle kuiskaten:
- Minä olen perskännissä ja te ootte ruma ja ilkeä. Mutta huomennapa minä olen ihan selvä, mutta te ootte yhä vaan ruma ja ilkeä."Mutta te, raivojuoppo, olette ruma, ilkeä ja juoppo.
Huomenaamulla vasta ruma ja ilkeä olettekin, ja lsäksi krapulassa." - Maalaismies*
vitstvitsi kirjoitti:
Iloisessa nousuhumalassa oleva miekkonen istui onnellinen ilme kasvoillaan junassa vastapäätä vanhemmanpuoleista ja tiukkailmeistä tätiä. Juopuneen olemus kävi matkan kestäessä yhä enemmän täti-ihmisen hermoille. Lopulta täti kivahti:
- Hyi, millainen porsas! Te olette räkäkännissä.
Mies virnisti, kumartui naisen puoleen ja sanoi tälle kuiskaten:
- Minä olen perskännissä ja te ootte ruma ja ilkeä. Mutta huomennapa minä olen ihan selvä, mutta te ootte yhä vaan ruma ja ilkeä.Bussipysäkillä hieno rouva ei malta olla huomauttamatta rähjäiselle pultsarille, että on siinä mies laittanut itsensä kuntoon. Pultsari pokkaa kohteliaasti rouvalle sanoen, että kyllä tässä alkoholillakin on osuutensa.
Maalaismies* kirjoitti:
Bussipysäkillä hieno rouva ei malta olla huomauttamatta rähjäiselle pultsarille, että on siinä mies laittanut itsensä kuntoon. Pultsari pokkaa kohteliaasti rouvalle sanoen, että kyllä tässä alkoholillakin on osuutensa.
kun on hyvää huumoria.
- SE nainen
monica kirjoitti:
kun on hyvää huumoria.
Vastasin eilen sinun puolestasi, kiva että hyväksyit!
SE nainen kirjoitti:
Vastasin eilen sinun puolestasi, kiva että hyväksyit!
Mainiota, se oli hyvä veto sinulta !
Enimmät alan ihmiset sanovat, että on siinä jotain. Varsinaiset olutfriikit vannovat, etteivät he koskisi keppanaolueeseen kuin hätätapauklsessa.
Kyllähän sopivan viileä olut makunautintoja hivelee, mutta ei kai sillä pitäisi läträtä. Kalorioita oluesta saa roimasti. Toisaalta siinä on kihtiäkin aiheuttavaa vaikutusta.
Raittiushenkilöt pitävät itsestään selvyytenä, että jo muutaman vuoden tukeva oluenkäyttöputki turruttaa käyttäjäänsä. Viimeksi korkkasin keppanan pyhäpäivän kunniaksi, eilen.- Hintriika*
Suhde alkoholiin on yksi ikuisuusaihe, josta tuskin koskaan tulee valmista.
Minulla on ollut työkaveri, joka oli ryhtynyt täysraittiiksi, koska hänellä oman kertomansa mukaan oli jossakin vaiheessa loiskunut yli. Minulla on ollut myös työkaveri, joka ei ollut ikinä edes maistanut alkoholia. Molemmat olivat työporukan illanvietoissa yhtä hauskoja seurakumppaneita kuin ne, jotka olivat enemmän tai vähemmän huppelissa.
Minulla on ollut ystäviä, jotka ovat sortuneet alkoholismiin ja muutamat sen vuoksi jopa ennenaikaiseen hautaan. Minulla on ollut myös sellaisia ystäviä, jotka ovat koko ikänsä ottaneet alkoholia melko reippaasti, mutta ovat silti eläneet suhteellisen terveinä ja melko vanhoiksi.
Etenkin mieheni kuoleman jälkeen (hän ei kuollut alkoholiin) olen itse ollut varsin kohtuullisella linjalla. Joskus vanhan tutun tavatessa saattaa seurustelujuomaa mennä reippaammin, mutta vastapainoksi voi kulua viikkoja, joskus kuukausia, etten nauti ainuttakaan paukkua, en edes sitä yhtä saunaolutta.
En pidä kiihkoilusta missään asiassa. Minusta on kiva joskus ystävien seurassa ottaa sen verran, että kielenkanta irtoaa. Olen hemmetin ujo ilmaisemaan itseäni suullisesti. Kirjoittaen se kävisi paljon helpommin, mutta on turhan hidasta seurustelua! (Minulla on onneksi hyvin puheliaita ystäviä!)
Jonkun tahon määrittelemät annosluvut ovat aina teoreettisia. Ja nekin vaihtelevat tutkijan mukaan. En tarkoita, että ne pitäisi olankohautuksella ohittaa. Liika on aina liikaa. Raja on kuin veteen tai muuhun nesteeseen piirretty viiva. Järki on oltava päässä, ettei järki menisi!
- Tillin Tallin
> Yksi (ravintola-annos) alkoholia on: 0,33 l eli pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä, 4 cl viinaa (40%). <
Siis on kaksi vaihtoehtoa:
1) Pieni pullo keskiolutta tai siideriä
tai
2) 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä, 4 cl viinaa (40%)
Tietysti ainakin viinalle perso valitsee vaihtoehdon 2.- yx heistä
jotenkin tuo ehdoottomuus, mikä pätee entisiin suurkuluttajiin. Alkoholisti ei tietenkään voi ottaa, koska se vie mennessään.
Muut voivat nauttia mielihalunsa mukaan, ottaa vaikka p...kännin kun siltä tuntuu, ilman mitään moralisointia.
Tai omantunnontuskia. Näin on. - lapsellisuus kaukana
yx heistä kirjoitti:
jotenkin tuo ehdoottomuus, mikä pätee entisiin suurkuluttajiin. Alkoholisti ei tietenkään voi ottaa, koska se vie mennessään.
Muut voivat nauttia mielihalunsa mukaan, ottaa vaikka p...kännin kun siltä tuntuu, ilman mitään moralisointia.
Tai omantunnontuskia. Näin on.kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Vain absolutismi pelastaa alkoholistin.
lapsellisuus kaukana kirjoitti:
kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Vain absolutismi pelastaa alkoholistin.
Siihen asti ok; kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Nimittäin ihmisillä on mahdollisuus 'päivittää' suhteensa alkoholiin.
Selvittää mitä alkoholi on, mitkä on sen haitat tai hyödyt. Metyyli alkoholi on nyt vaan puhdas polttoaine. Sitä voi käyttää, antamatta sen orjuuttaa käyttäjäänsä.
Kun sydän- ja verisuonioireet on jo päällä, niin kuin tämän kirjoittajalla, sopiva terävä snapsi toimii kuin nitropilleri kielen alla.
Alkoholistina tiedän, miten tiukat reunaehdot alkon käytölle on asetettava, ettei liikakäytön nieluun putoaisi uudelleen. Alkon hallinta voimaannuttaa.
Kärsimisestä en tiedä mutta kulunutta vuotta taaksepäin katsoennäyttää seuraavalta.
Raivoraitista elämää paitsi
- helmikuu, yksi viikko tissuttelua = muutama olut, pullo viiniä, useampi terävä.
- huhti- / toukokuu 5-viikkoa tissuttelua 5pv/viikko. Kutenedellä paitsi aamuiset valkkarit, 10 - 12cl.
- kesäkuu, tissuttelua 1,5 viikkoa ilman aamuvalkkareita.
- heinäkuu, 2-viikkoa ajoittain yliannostelua = muutamana päivänä iso viskipullo ja useita oluita.
Kaikkina muina päivinä runsaasti olutta ja vaihtelevasti teräviä.
- elokuu, viikko vaihtelevaa dokaamista. Kolme pulloa viskiä, kaksi laatikollista olutta.
Muut ajat raittiina joten vähiin on jäänyt. Melkein raitista, kuntoilevaa elämää kuten labrakokeet todistavat.
Kahden viikon kuluttua alkaa 5:n viikon koettelemus johon yritän sovittaa kaksi raitista päivää / viikko.
Joulukuun ensimmäinen viikko, päivittäin rommilla terästettyä hehkuviiniä, jägermeisteria ja weinbrand´ia yli suositusten.
Jouluviikko vakiotissuttelua.
Kun kuormitus on vähäistä kestää maksakin loistokunnossa!- tavallinen taavi
erikseen.
Mutta aloittajan julistus on ettei ikäihmiselle sovi ollenkaan! Tyypillistä entiselle alkoholistille, ei soisi muiden nauttivan edes kohtuukäytöstä!
Usein kaveriporukoissa todettu. - kohtuuden rajat
tavallinen taavi kirjoitti:
erikseen.
Mutta aloittajan julistus on ettei ikäihmiselle sovi ollenkaan! Tyypillistä entiselle alkoholistille, ei soisi muiden nauttivan edes kohtuukäytöstä!
Usein kaveriporukoissa todettu.naislla 16 annosta viikossa, miehillä 25.
- 15+19
kohtuuden rajat kirjoitti:
naislla 16 annosta viikossa, miehillä 25.
ja raitis eivät voi ymmärtää toisiaan.
Raivojuoppo luulee, että hänellä on jotain enemmän.
- Maalaismies*
"Ikääntyessä alkoholin enimmäisannossuositukset pienenevät. Ikääntyneillä alkoholin aiheuttamat riskit lisääntyvät aineenvaihdunnan ja vastustuskyvyn heikentymisen sekä maksa- ja neurologisten vaikutusten ja kaatumisalttiuden myötä." (Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010).
En ole sanonut omaa mielipidettäni asiasta, kopioinut vain Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tutkimuksia. Vanha ihailijani tuolla ylempänä arvelee, että alkoholistina en sallisi muiden juopottelevan. Sallinhan minä.- Ettei totuus unohdu.
Ei kukaan voi toisen puolesta yrittää olla jotain,
jokaisella on vapautensa tehdä niin tyhmyyksiä kuin viisaita päätöksiäkin.
Kun olen nuorena ollut juopon ahdistelemana bussissa,
vihasin häntä silloin tosi paljon, ja sellainen kokemus kyllä estää oman alkoholin käytön.
Juopon käyttäytymistä pitäisi videoida, ja pakottaa hänet katsomaan itseään selvin päin.
Juoppo luulee olleensa kaunis ja viehättävä, ellei totuutta tuoda raa'asti eteensä. - pannun vartija
Ettei totuus unohdu. kirjoitti:
Ei kukaan voi toisen puolesta yrittää olla jotain,
jokaisella on vapautensa tehdä niin tyhmyyksiä kuin viisaita päätöksiäkin.
Kun olen nuorena ollut juopon ahdistelemana bussissa,
vihasin häntä silloin tosi paljon, ja sellainen kokemus kyllä estää oman alkoholin käytön.
Juopon käyttäytymistä pitäisi videoida, ja pakottaa hänet katsomaan itseään selvin päin.
Juoppo luulee olleensa kaunis ja viehättävä, ellei totuutta tuoda raa'asti eteensä.Moninaisia neuvoja on tässäkin ketjussa saatu dokaamisesta.
Mutta yksi neuvo on ylitse muiden.
Se on Tippavaaran vanhan isännän neuvo.
"Kyl liika on liikaa, mut kohtuus on liian vähän". - Lorena*
pannun vartija kirjoitti:
Moninaisia neuvoja on tässäkin ketjussa saatu dokaamisesta.
Mutta yksi neuvo on ylitse muiden.
Se on Tippavaaran vanhan isännän neuvo.
"Kyl liika on liikaa, mut kohtuus on liian vähän".Ei pitäisi panna lusikkaansa joka soppaan mutta laitanpa kuitenkin. Kaiketi alkoholin käyttö usein riippuu elämäntilanteestakin. Vaikeat ajat, eläkkeelle siirtyminen, lapset lentävät pois pesästä, puolisokin poistuu kuvioista, elämän shakkilauta on mennyt täysin sekaisin siis elämä murrosvaiheessa. Vaiheen hyväksymiseen liittyy usein alkoholi, se kun antaa kuulema hetken hyvää oloa. Haaveet oli haaveita vaikka ne kuinka onnea uskottelevat.
Työelämässä on ollut usein varsin kimurantteja tilanteita työn vaativuuden ja oman jaksamisen kanssa.
Sairauksien poikaset mullistavat elämänkuvioita, niiden hyväksyminen on vaikeaa heti alkuun. Kyllä syitä löytyy alkoholin elämään mukaantulolle. Mutta mitä löytyy ja mistä elämän tyhjiön tilalle täyttämään jokapäiväistä elämää. Oma valintani on ollut ja on vapaaehtoistoiminta yhdistyksissä, jollakin aika on täytettävä ja tältä alueelta löytyy jokaiselle sopiva henkireikä jos vain haluaa.
Illalla pohdimme teesitseillä juuri syitä miksi alkoholi tulee elämän kuvioihin mukaan, ystäväksi, unilääkkeeksi, lohdukkeeksi murheisiin. Johtuuko se ajan hengestä, ei välitetä pidetä yhteyksiä tai huolta ystävistä - läheisistä. Myönnän, kyllä siinä teen kyytipoikana meni cherryä illan aikana satunnaisena seurustelujuomana. Joukon puheet alkoivat mennä hyvinkin intiimeille tasoille, josta voi vetää johtopäätökset, nämä sitsit ovat tarpeellisisa kunhan keskinäinen luottamus on taattu. Miksi sitten pienessä vihneessä on helpompi puhua pienistä ja suurista ongelmista ystäville. Onko niin, ystävät auttavat kun tulee kuulluksi, voi taas jatkaa matkaa keventynein puhtain mielein? En ole absolutisti, seurustelujuomana illan istujaisissa tömpsyt ovat paikallaan. - viinamitta
Lorena* kirjoitti:
Ei pitäisi panna lusikkaansa joka soppaan mutta laitanpa kuitenkin. Kaiketi alkoholin käyttö usein riippuu elämäntilanteestakin. Vaikeat ajat, eläkkeelle siirtyminen, lapset lentävät pois pesästä, puolisokin poistuu kuvioista, elämän shakkilauta on mennyt täysin sekaisin siis elämä murrosvaiheessa. Vaiheen hyväksymiseen liittyy usein alkoholi, se kun antaa kuulema hetken hyvää oloa. Haaveet oli haaveita vaikka ne kuinka onnea uskottelevat.
Työelämässä on ollut usein varsin kimurantteja tilanteita työn vaativuuden ja oman jaksamisen kanssa.
Sairauksien poikaset mullistavat elämänkuvioita, niiden hyväksyminen on vaikeaa heti alkuun. Kyllä syitä löytyy alkoholin elämään mukaantulolle. Mutta mitä löytyy ja mistä elämän tyhjiön tilalle täyttämään jokapäiväistä elämää. Oma valintani on ollut ja on vapaaehtoistoiminta yhdistyksissä, jollakin aika on täytettävä ja tältä alueelta löytyy jokaiselle sopiva henkireikä jos vain haluaa.
Illalla pohdimme teesitseillä juuri syitä miksi alkoholi tulee elämän kuvioihin mukaan, ystäväksi, unilääkkeeksi, lohdukkeeksi murheisiin. Johtuuko se ajan hengestä, ei välitetä pidetä yhteyksiä tai huolta ystävistä - läheisistä. Myönnän, kyllä siinä teen kyytipoikana meni cherryä illan aikana satunnaisena seurustelujuomana. Joukon puheet alkoivat mennä hyvinkin intiimeille tasoille, josta voi vetää johtopäätökset, nämä sitsit ovat tarpeellisisa kunhan keskinäinen luottamus on taattu. Miksi sitten pienessä vihneessä on helpompi puhua pienistä ja suurista ongelmista ystäville. Onko niin, ystävät auttavat kun tulee kuulluksi, voi taas jatkaa matkaa keventynein puhtain mielein? En ole absolutisti, seurustelujuomana illan istujaisissa tömpsyt ovat paikallaan.Läpi maailman sivun on juojalla selitettävää, hän itse kyllä on vahvasti sitä mieltä ettei hänessä ole mitään vikaa, mutta esim naapuri, vaimo, lapset, valtio, seurakunta, sää, kalaonni, kaveri, luetteloa voisi jatkaa...
Suurkuluttajalla on aina hyvä syy ottaa pienet ja usein, siitä se sitten alkaa, vuorokausirytmikin saa uudet elintavat, yöllä ryypätään kun kukaan ei näe, päivät nukutaan ja tuoksutaan, siis 'kielounta'.
Mitään asianmukaista puhetta ei juopolta tule, pelkkiä selostuksia ja toisten syyttelemisiä.
Hän on yrittänyt jopa parantaa maailmaa puhumalla, mutta kun kukaan ei ole kuuntele, jossain tapauksissa tuntuu että se on synnynnäistä. - Satu*
Lorena* kirjoitti:
Ei pitäisi panna lusikkaansa joka soppaan mutta laitanpa kuitenkin. Kaiketi alkoholin käyttö usein riippuu elämäntilanteestakin. Vaikeat ajat, eläkkeelle siirtyminen, lapset lentävät pois pesästä, puolisokin poistuu kuvioista, elämän shakkilauta on mennyt täysin sekaisin siis elämä murrosvaiheessa. Vaiheen hyväksymiseen liittyy usein alkoholi, se kun antaa kuulema hetken hyvää oloa. Haaveet oli haaveita vaikka ne kuinka onnea uskottelevat.
Työelämässä on ollut usein varsin kimurantteja tilanteita työn vaativuuden ja oman jaksamisen kanssa.
Sairauksien poikaset mullistavat elämänkuvioita, niiden hyväksyminen on vaikeaa heti alkuun. Kyllä syitä löytyy alkoholin elämään mukaantulolle. Mutta mitä löytyy ja mistä elämän tyhjiön tilalle täyttämään jokapäiväistä elämää. Oma valintani on ollut ja on vapaaehtoistoiminta yhdistyksissä, jollakin aika on täytettävä ja tältä alueelta löytyy jokaiselle sopiva henkireikä jos vain haluaa.
Illalla pohdimme teesitseillä juuri syitä miksi alkoholi tulee elämän kuvioihin mukaan, ystäväksi, unilääkkeeksi, lohdukkeeksi murheisiin. Johtuuko se ajan hengestä, ei välitetä pidetä yhteyksiä tai huolta ystävistä - läheisistä. Myönnän, kyllä siinä teen kyytipoikana meni cherryä illan aikana satunnaisena seurustelujuomana. Joukon puheet alkoivat mennä hyvinkin intiimeille tasoille, josta voi vetää johtopäätökset, nämä sitsit ovat tarpeellisisa kunhan keskinäinen luottamus on taattu. Miksi sitten pienessä vihneessä on helpompi puhua pienistä ja suurista ongelmista ystäville. Onko niin, ystävät auttavat kun tulee kuulluksi, voi taas jatkaa matkaa keventynein puhtain mielein? En ole absolutisti, seurustelujuomana illan istujaisissa tömpsyt ovat paikallaan.tai siis pienessäkään... ei ole suositeltavaa silloin, jos elämässä on vaikeuksia.
Silloin hyvät rutiinit päivään, terveelliset ruuat, pitkät urheilusuoritukset, suihkut ja puhtaus,
riittävä yöuni,
nämä sen ajan yli vievät!
Sitten kun taas ilon päivä koittaa, sitä voi pienellä skumppa-lasillisellakin hiukan korostaa!
Siis kuohuviiniä vain iloisena päivänä!
Surut pitää työskennellä pois selvin päin, liiluntaa, yöunta ja hyvää ruokaa lisäämällä.
Näin olen menetellyt aina. - *Kukkahame*
viinamitta kirjoitti:
Läpi maailman sivun on juojalla selitettävää, hän itse kyllä on vahvasti sitä mieltä ettei hänessä ole mitään vikaa, mutta esim naapuri, vaimo, lapset, valtio, seurakunta, sää, kalaonni, kaveri, luetteloa voisi jatkaa...
Suurkuluttajalla on aina hyvä syy ottaa pienet ja usein, siitä se sitten alkaa, vuorokausirytmikin saa uudet elintavat, yöllä ryypätään kun kukaan ei näe, päivät nukutaan ja tuoksutaan, siis 'kielounta'.
Mitään asianmukaista puhetta ei juopolta tule, pelkkiä selostuksia ja toisten syyttelemisiä.
Hän on yrittänyt jopa parantaa maailmaa puhumalla, mutta kun kukaan ei ole kuuntele, jossain tapauksissa tuntuu että se on synnynnäistä.Todellakaan juopottelusta ei oikein kansallisromantiikkaa löydy, vaikka kuinka juhannusyönä kiikaroidaan kokkoja alko-kiikarilla.
Monen asteista on juoppouskin vaan jostain se kuitenkin alkaa johonkin päättyy, monesti hyvin ikävällä tavalla.
Vaikka kuinka viinan hintaan on kytketty myös haittaa aiheuttavat kulueurot, on se kesäaikaan täällä Suomen kamaralla ikävää katseltavaa puistoissa ja rannoilla, ja kuinka paljon siihen kuluu poliiseilla kun kuljettavat ne putkaan?
Eivät ne kotioloissa tissuttelevatkaan mitään ihailtavia ole. - Lorena*
Satu* kirjoitti:
tai siis pienessäkään... ei ole suositeltavaa silloin, jos elämässä on vaikeuksia.
Silloin hyvät rutiinit päivään, terveelliset ruuat, pitkät urheilusuoritukset, suihkut ja puhtaus,
riittävä yöuni,
nämä sen ajan yli vievät!
Sitten kun taas ilon päivä koittaa, sitä voi pienellä skumppa-lasillisellakin hiukan korostaa!
Siis kuohuviiniä vain iloisena päivänä!
Surut pitää työskennellä pois selvin päin, liiluntaa, yöunta ja hyvää ruokaa lisäämällä.
Näin olen menetellyt aina.Tästä päästäänkin sitten toteamukseen, toiset meistä ovat erittäin paineensietokykyisiä ja toiset taas ovat heikompia kestämään ja elämään läpi vaikeuksia, joita kohdalle tulee. Olemme kaikki yksilöitä, mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle, siksipä sallivuus asioiden käsittelyssä on suotavaa. Ryhmäterapia istunnot on todettu hyväksi joita edeleenkin on. Yksilö terapiat ovat eri lukunsa.
Ongelmien purkaminen ei yksinäisyydessä oikein onnistu sillä siinäkin todetaan olevan suuremmat vaarat suruun - ongelmaan käpertyminen. Ei löydä yksin tietä ulospääsyyn, seuraa aporia ,ei löydä sanoja kun ei ole kuuntelijaa, tie ulospääsyyn vaikeutuu. Prosessi - asiantila ottaa aikaa vaikka mielenpyrkimyksenä voi olla käsittää, ymmärtää oma asiantila. Seurauksena voi olla käpertyminen yksinäisyyteen..... seuraus hankaloittaa elämää. Eivät nämä asiat niin yksinkertaisa ja yksiselitteisiä ole, kaikella on syynsä seurauksineen. Nyt taas menin liian pitkälle "kupin kumoamis" jutun tiimoilla, mihinkäs koira kirpuistaan pääsee työnohjauksen yhtenä tehtävä on vaikeiden tilanteiden hallintaan saaminen, pitää olla näkevät silmät, kuuntelevat korvat, ajattelevat aivot ........ . - 410
Lorena* kirjoitti:
Tästä päästäänkin sitten toteamukseen, toiset meistä ovat erittäin paineensietokykyisiä ja toiset taas ovat heikompia kestämään ja elämään läpi vaikeuksia, joita kohdalle tulee. Olemme kaikki yksilöitä, mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle, siksipä sallivuus asioiden käsittelyssä on suotavaa. Ryhmäterapia istunnot on todettu hyväksi joita edeleenkin on. Yksilö terapiat ovat eri lukunsa.
Ongelmien purkaminen ei yksinäisyydessä oikein onnistu sillä siinäkin todetaan olevan suuremmat vaarat suruun - ongelmaan käpertyminen. Ei löydä yksin tietä ulospääsyyn, seuraa aporia ,ei löydä sanoja kun ei ole kuuntelijaa, tie ulospääsyyn vaikeutuu. Prosessi - asiantila ottaa aikaa vaikka mielenpyrkimyksenä voi olla käsittää, ymmärtää oma asiantila. Seurauksena voi olla käpertyminen yksinäisyyteen..... seuraus hankaloittaa elämää. Eivät nämä asiat niin yksinkertaisa ja yksiselitteisiä ole, kaikella on syynsä seurauksineen. Nyt taas menin liian pitkälle "kupin kumoamis" jutun tiimoilla, mihinkäs koira kirpuistaan pääsee työnohjauksen yhtenä tehtävä on vaikeiden tilanteiden hallintaan saaminen, pitää olla näkevät silmät, kuuntelevat korvat, ajattelevat aivot ........ .Tässä eläkkeellä eläessä ohjaillaan vain itseä ja kuunnellaan ympäristöä!
Kirpuista on vaan päästävä, tai siitä tulee se viina! - Satu*
Lorena* kirjoitti:
Tästä päästäänkin sitten toteamukseen, toiset meistä ovat erittäin paineensietokykyisiä ja toiset taas ovat heikompia kestämään ja elämään läpi vaikeuksia, joita kohdalle tulee. Olemme kaikki yksilöitä, mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle, siksipä sallivuus asioiden käsittelyssä on suotavaa. Ryhmäterapia istunnot on todettu hyväksi joita edeleenkin on. Yksilö terapiat ovat eri lukunsa.
Ongelmien purkaminen ei yksinäisyydessä oikein onnistu sillä siinäkin todetaan olevan suuremmat vaarat suruun - ongelmaan käpertyminen. Ei löydä yksin tietä ulospääsyyn, seuraa aporia ,ei löydä sanoja kun ei ole kuuntelijaa, tie ulospääsyyn vaikeutuu. Prosessi - asiantila ottaa aikaa vaikka mielenpyrkimyksenä voi olla käsittää, ymmärtää oma asiantila. Seurauksena voi olla käpertyminen yksinäisyyteen..... seuraus hankaloittaa elämää. Eivät nämä asiat niin yksinkertaisa ja yksiselitteisiä ole, kaikella on syynsä seurauksineen. Nyt taas menin liian pitkälle "kupin kumoamis" jutun tiimoilla, mihinkäs koira kirpuistaan pääsee työnohjauksen yhtenä tehtävä on vaikeiden tilanteiden hallintaan saaminen, pitää olla näkevät silmät, kuuntelevat korvat, ajattelevat aivot ........ .olen aina korostanut yksilöllisyyden merkitystä, mutta tuossa aamulla ennen lenkille lähtöäni, kun minua odotettiin, äkkiä viestin ilmoille pukkasin, joten se jäi sitä osin vajavaiseksi - ja muutenkin, kuten usein pruukaa käymään. (Ei ne murresanat minnekään ole unohtuneet, kuten tuossa käy ilmi.)
Asia on niin, että olen sitä tyyppiä, joka kertoo kaiken ainakin parhaille ystävilleen.
Ja silloin tuo aamullinen resepti toimii oikein hyvin, voin taata, sillä suruja minulla on ollut.
Lenkin jälkeen maailmassa ei ole ongelmia.
Onkohan minulla tavallista voimakkaammat endorfiini-eritykset kehossani?
- onko totta ?
Mistä ne suurkäyttäjien tilastot syntyy, kun täällä vaan lasillinen ruuan kanssa otetaan ehkä jouluna ja juhannuksena.
Minä jykkä joisin koko viikon annoksen kerralla, eihän yhdestä lasillisesta tule kuin vihaiseksi.- 2013
Hieno kysymys...onko totta?, mietippä sitä vaikka ruotsiks!
Nyt on kielitaito tarpeen... huraa! - sinisirkku-ek
2013 kirjoitti:
Hieno kysymys...onko totta?, mietippä sitä vaikka ruotsiks!
Nyt on kielitaito tarpeen... huraa!tästäkin aiheesta, ja aina inhimillisemmäksi käy jutut:D Huh kun kädet on kylmät, on tuo sää senverran kostean kolea.
Viinin käytöstä kun on ollut puhetta, täytyy myöntää, ettei se, oliko se 12 cl päivässä ole minulla ollut mikään mitta, paitsi jos on ollut ulkona syömässä tai ollut vieraita päivällisellä.
On ollut iltoja yksinjäämiseni jälkeen, jolloin muutama lasillinen viiniä on mukavasti saanut ajatukset
ja olon paremmaksi, tunnelmointia terassilla ja hyvä yöuni seurauksena:)
Kaikista eniten antaa kuitenkin tavallinen elämänmenoni, omine puuhineni---luonnosta nauttiminen,musiikki- lukeminen ja seurustelu eri ihmisten kanssa ilman alkoholia.
Sopeutuminen iltojeni yksinäisyyteen ei ole vielä ihan tapahtunut, ehkä aika muuttaa kaipuuni, sen näkee... - alcoholics anonymus
Aina kun juttu kääntyy puheeksi alkoholista, niin puhuja (olipa hän kuka hyvänsä) korostaa, että minä olen vain tällainen juhlissa yhden lasillisen maistaja, mutta kaikki muut dokaa niin maan perusteellisesti. Perseet olalla.
Vain ne, jotka kokevat itse alkoholin ongelmakseen ja haluavat päästä siitä ongelmastaan, myöntävät olevansa ongelmissa viinan kanssa.
Monen ns. tissuttelijan kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko kaikki hyvin?
Totuus tekee vapaaksi. - Taava Tassukkainen
alcoholics anonymus kirjoitti:
Aina kun juttu kääntyy puheeksi alkoholista, niin puhuja (olipa hän kuka hyvänsä) korostaa, että minä olen vain tällainen juhlissa yhden lasillisen maistaja, mutta kaikki muut dokaa niin maan perusteellisesti. Perseet olalla.
Vain ne, jotka kokevat itse alkoholin ongelmakseen ja haluavat päästä siitä ongelmastaan, myöntävät olevansa ongelmissa viinan kanssa.
Monen ns. tissuttelijan kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko kaikki hyvin?
Totuus tekee vapaaksi.kaikkia vetämään samaan pussiin!
Yksilöistä koostuu täänkin palstan kirjoittajakunta, minä olen yksi aivan erillinen ihminen, sinä olet yksi aivan erillinen ihminen, hän on.....jne.
Ei kaikki halua, meitä raittiuskilpakirjoitusten ekan palkinnon saajiakin on täällä monta! - Elämänhaluinen*
Taava Tassukkainen kirjoitti:
kaikkia vetämään samaan pussiin!
Yksilöistä koostuu täänkin palstan kirjoittajakunta, minä olen yksi aivan erillinen ihminen, sinä olet yksi aivan erillinen ihminen, hän on.....jne.
Ei kaikki halua, meitä raittiuskilpakirjoitusten ekan palkinnon saajiakin on täällä monta!sillä se vie nopeasti hautaan, kertoo Helsingin Sanomat tänään.
alcoholics anonymus kirjoitti:
Aina kun juttu kääntyy puheeksi alkoholista, niin puhuja (olipa hän kuka hyvänsä) korostaa, että minä olen vain tällainen juhlissa yhden lasillisen maistaja, mutta kaikki muut dokaa niin maan perusteellisesti. Perseet olalla.
Vain ne, jotka kokevat itse alkoholin ongelmakseen ja haluavat päästä siitä ongelmastaan, myöntävät olevansa ongelmissa viinan kanssa.
Monen ns. tissuttelijan kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko kaikki hyvin?
Totuus tekee vapaaksi.Ensin 1975 jolloin löysin pohjukaissuolihaavaan parannuksen peilistä.
Otin kravatin pois kaulasta ja vaihdoin prässärit farkkuihin.
Hyvin tepsi.
Toisen kerran 7-vuotta sitten kun vaatimattomankin tuntuinen, päivittäinen alkoholin käyttö merkitsi melkoista vuorokausikuormaa.
Olin tarkoituksella vetäytynyt pois työelämästä jo vuosia aikaisemmin.
Nyt esitin itselleni kysymyksen missä kunnossa ja miten pitkään aion joutovuosistani nauttia.
Ja mikä on niiden sisältö ja nautittavuus?
Koska juomiseni ei ollut humalahakuista eikä arkisia asioita haittaavaa niin vaimonikaan ei kommentoinut koko juttua.
Nykyään olen helkutin terve ja ikäisekseni hyväkuntoinen.
Ajoittaisista rentoutumisjaksoista pystyn nauttimaan takavuosia paremmin.
Kyllä nytkin joskus vuorokautinen määrä on melkoinen mutta vieraan havaittavassa kännissä en toikkaroi.
Vaimon kanssa seurustelu ja kuntoilu ovat olleet viime vuosina tissuttelua sääteleviä tekijöitä.
Jos aion jatkossakin ylläpitää kahta ensin mainitsemaani niin todennäköisesti tissuttelua täytyy edelleenkin vähentää rentoutumisjaksoillakin.
Niin pitkälle alkoholisoiduin että käyttöä on harkittava.
Omasta mielestäni kaikki on helkutin hyvin!
Eikä kumppanillakaan tunnu olevan valittamista.- Maalaismies*
Elämänhaluinen* kirjoitti:
sillä se vie nopeasti hautaan, kertoo Helsingin Sanomat tänään.
Jos alkoholismi tunnustettaisiin geeniperäiseksi sairaudeksi jolloin sen hoitoa voitaisiin tukea yhteiskunnan taholta, isoilta onnettomuuksilta vältyttäisiin. Sitä voidaan hoitaa tehokkaasti (ja hoidetaankin), mutta hoitolaitoksia on liian vähän. Parhaat hoitopaikat ovat entisten alkoholistien johtamia. Niissä raitistumisprosentti on yli 80.
Paljon haittaa omalle ja läheistensä elämälle tuottavat alkoholin suurkuluttajatkin. Se on yhtä vaarallista kuin tupakka. Tosiasia on että yhä nuoremmat, naiset ja vanhuksetkin käyttävät alkoholia liian paljon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1421865
- 1141457
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia881267- 1691262
- 891155
- 1981040
- 97973
- 44924
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti201916Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt76838