Ryhmäajattelu on prosessi, jonka kautta jokin ryhmä tekee _huonoja_ päätöksiä. Ryhmäajattelussa jokainen ryhmän jäsen yrittää sopeuttaa ajattelunsa ryhmän normien mukaiseksi pyrkien välttämään erimielisyyttä ja siitä mahdollisesti kumpuavia jäsenten välisiä negatiivisia tunteita. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen jossa ryhmä tekee päätöksen jollaista kukaan ryhmän yksilöistä ei olisi tosiasiassa koskaan halunnut tehdä.
Keskusteluissa täällä on minulle moneen otteeseen todettu, että kirkossa ei saa olla eripuraa. Tämä on vahva osoitus mormonien ryhmäajattelusta. Kaikki ovat näennäisesti samaa mieltä asioista ja ryhmä tekee päätöksiä, jotka eivät aina ole kovin hyviä.
Ryhmäajattelu on vakava ongelma. Esimerkkinä ryhmäajattelun tuottamista fiaskoista on kuuluisimpana Sikojenlahden taistelu Kuubassa. Kukaan JFK:n hallinnossa ei halunnut nostaa omia epäileviä mielipiteitään pöydälle suunnitelman heikoista kohdista ja operaatio oli täydellinen katastrofi. Kun kukaan ei uskalla kyseenalaistaa johtajien ajatuksia ja sanoa ääneen, että nyt mennään metsään, niin silloin varmasti jossain vaiheessa mennään metsään ja lujasti. Sikojenlahden taistelun jälkeen JFK otti opikseen ja määrätietoisesti pyrki poistamaan ongelman hallinnostaan siinä onnistuen.
MAP-kirkko on organisaatio, joka on erityisen altis ryhmäajattelulle. Kirkolla on voimakkaasti ohjaava johto jota kukaan ei kyseenalaista, kaikki jäsenet ovat omaksuneet saman homogeenisen ideologian ja kirkon johto pyrkii tietoisesti rajoittamaan jäsenten ulkopuolisen informaation käyttöä leimaamalla ulkopuoliset lähteet epäluotettaviksi. Lisäksi jäsenet osoittavat selkeitä ryhmäajattelun oireita:
- Kyseenalaistamaton usko
- Kirkkoa vastustavat leimataan pahoiksi, tyhmiksi, vihamielisiksi, katkeriksi jne.
- Kirkkoa kyseenalaistavaa jäsentä painostetaan ryhmäpaineella tai erotetaan
- Itsesensuuri, ajatukset jotka kyseenalaistavat kirkon oppia siirretään syrjään
- Illuusio yksimielisyydestä ryhmässä
Ryhmäajattelun seurauksia:
- Puutteellinen vaihtoehtojen havainnointi
- Puutteellinen tavoitteiden havainnointi
- Epäonnistunut riskianalyysi toivotulle vaihtoehdolle
- Epäonnistunut hylättyjen vaihtoehtojen uudelleen arviointi
- Surkea tiedonhankinta
- Puolueellinen informaation valinta
- Epäonnistunut mahdollisten suunnitelmien toteutus
Vaikuttaa siis siltä, että ryhmäajattelu on hyvin tyypillistä mormoneille, eikä se ole ollenkaan hyvä juttu.
Keskusteluissa täällä on minulle moneen otteeseen todettu, että kirkossa ei saa olla eripuraa. Tämä on vahva osoitus mormonien ryhmäajattelusta. Kaikki ovat näennäisesti samaa mieltä asioista ja ryhmä tekee päätöksiä, jotka eivät aina ole kovin hyviä.
Ryhmäajattelu on vakava ongelma. Esimerkkinä ryhmäajattelun tuottamista fiaskoista on kuuluisimpana Sikojenlahden taistelu Kuubassa. Kukaan JFK:n hallinnossa ei halunnut nostaa omia epäileviä mielipiteitään pöydälle suunnitelman heikoista kohdista ja operaatio oli täydellinen katastrofi. Kun kukaan ei uskalla kyseenalaistaa johtajien ajatuksia ja sanoa ääneen, että nyt mennään metsään, niin silloin varmasti jossain vaiheessa mennään metsään ja lujasti. Sikojenlahden taistelun jälkeen JFK otti opikseen ja määrätietoisesti pyrki poistamaan ongelman hallinnostaan siinä onnistuen.
MAP-kirkko on organisaatio, joka on erityisen altis ryhmäajattelulle. Kirkolla on voimakkaasti ohjaava johto jota kukaan ei kyseenalaista, kaikki jäsenet ovat omaksuneet saman homogeenisen ideologian ja kirkon johto pyrkii tietoisesti rajoittamaan jäsenten ulkopuolisen informaation käyttöä leimaamalla ulkopuoliset lähteet epäluotettaviksi. Lisäksi jäsenet osoittavat selkeitä ryhmäajattelun oireita:
- Kyseenalaistamaton usko
- Kirkkoa vastustavat leimataan pahoiksi, tyhmiksi, vihamielisiksi, katkeriksi jne.
- Kirkkoa kyseenalaistavaa jäsentä painostetaan ryhmäpaineella tai erotetaan
- Itsesensuuri, ajatukset jotka kyseenalaistavat kirkon oppia siirretään syrjään
- Illuusio yksimielisyydestä ryhmässä
Ryhmäajattelun seurauksia:
- Puutteellinen vaihtoehtojen havainnointi
- Puutteellinen tavoitteiden havainnointi
- Epäonnistunut riskianalyysi toivotulle vaihtoehdolle
- Epäonnistunut hylättyjen vaihtoehtojen uudelleen arviointi
- Surkea tiedonhankinta
- Puolueellinen informaation valinta
- Epäonnistunut mahdollisten suunnitelmien toteutus
Vaikuttaa siis siltä, että ryhmäajattelu on hyvin tyypillistä mormoneille, eikä se ole ollenkaan hyvä juttu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sinulla on todella kapea kuva ryhmäpäätöksestä. Oletko koskaan osallistunut itse yhteiseen päätöksentekoon esimerkiksi yhtiökokouksessa tai jossain muualla. Kannataisi hankia kokemusta asiasta niin silloin ehkä voitaisiin päästä jonkilaiseen tulokseen.
Tällä hetkellä käsitelet asiaa teoreetiselta pohjalta.
Päätöksenteko ryhmässä on eriasia kuin ryhmäajattelu. Ryhmäajattelu on psykologinen käsite prosessista, jonka tuloksena tehdään huonosti alustettuja päätöksiä väärillä perusteilla.
Kohtuullinen artikkeli englanniksi aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Groupthink
Todella vaatimaton yhteenveto suomeksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryhmäajattelu
Mormonien omaa keskustelua aiheesta:
http://mormonmatters.org/2009/06/30/groupthink/
Kirkkomme toiminta ei perustu ryhmäajatteluun vaan ilmoituksiin ja siihen, että suurella osalla jäsenistä on todistus evankeliumin palautuksesta. Olemme kokonaisuutena ottaen yhtä, kuten alkukirkossa.
Joh. 10:30
Minä ja Isä olemme yhtä."
Joh. 17:11
"Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. [Joh. 10:30]
Joh. 17:21
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. [Ef. 4:3-6]
Joh. 17:22
"Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.
Joh. 17:23
Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.
Tiimiajattelussa otetaan vaihtoehdot huomioon jokaiselta jäseneltä ja parannetaan tulosta. Tulosta ei ole ennakolta säädetty kuten mormonien ryhmäajattelussa, jossa joku sanelee miten ajatellaan ja toimitaan - ja mikä on oikea tulos. Sehän on selvää diktaattorin meininkiä verhottuna jumalalliseen muotoon ja ilmoitukseen.
Näkee muuten tuon ryhmäajattelun jo täällä kirjoituksissa. Jos joku anti kirjoittaa kriittisen mielipiteen, arvostelun tai määrittelee mormoneja suorastaan valehtelijoiksi, niin aina on samoilta henkilöiltä aikamoiset vastareaktiot. Vaikka ne ovat eri sanoin kirjoitettu niin ajatus on sama - joskus aivan kummallista tuo sama valheellisuuden kaapu - aika outoa ettei yksikään voi nähdä eri näkökulmasta, vaan puolustaa tuota aivan selvää valhetta. En voi todellakaan muuta ajatella, että mormonit todellakin ovat aivopestyjä ilman omaa aivojen ajattelukykyä.
Toisaalta, jos mormonien vastaukset eroavat hiukankin toisistaan, niin silloin kysellään syytä, kuten "menikö jälleen jäsenten väliseksi".
Valheesta en kommentoi, koska se, mikä toiselle on valheta, on toiselle totuus ainakin uskonasioissa.
Kyllä kirkonkin piirissä jäsenet voivat esittää eri näkemyksiä asiasta, jolta pohjalta sitten tehdään päätökset.
nuokin "ajatukset" on keksitty. MIllä perusteella sinut valittiin ne julkistamaan, hävisitkö äänestyksessä vai tarjouduitko vapaaehtoiseksi.
Kyse ei ole siitä, etteikö edelleen oltaisi asioista yksimielisiä, vaan tavasta jolla yksimielisyys syntyy. Ryhmäajattelusta kärsivästä ryhmästä tulee itsessään omille virheilleen, ennakko-oletuksilleen ja perusteettomille uskomuksilleen sokea yksilö ja ryhmä lakkaa olemasta joukko yksilöitä.
Lopullinen ryhmän päätös voi edelleen olla yksimielinen, mikä on toivottavaakin, mutta jos ryhmältä puuttuu itsekritiikki, kyky arvostella ja kyseenalaistaa itseään, mennään pöpelikköön ja päätöksistä tulee surkeita kun ei osata ottaa oikeita asioita huomioon päätöstä tehdessä.
kyyhöttänyt kammiossasi internet -yhteyden varassa liian kauan ja ote oikeaan elämään on irronnut.