Olen nuori nainen ja olen 14 vuotiaasta lähtien kärsinyt ihan kamalasta väsymyksestä, olen ihan kuin nukkunut koko teinikäni, aina ku tuli koulusta menin nukkumaan ja heräsin illalla sitten taas nukkumaan.
Ku menin opiskelemaan tämä ongelma jatkui ja tulos oli se että olin paljon poissa koulusta. Yritin kertoa opettajille ja terveydenhoitajalle että tämä ei ole normaalia. Mutta luulivat minua vain laiskaksi.
Kun opiskelut oli loppumassa tämä asia parani hieman, en nukkunut enään joka päivä. Nyt tämä asia tuli takasin.
Syön tervellisesti ja myös vitamiineja, ei ole henkisiä ongelmia, en juo enkä polta, nukun ja liikun tarpeeksi. Mutta ku tämä juttu hallitsee elämäni, kun kävelen saatan horjua ja jos istun taistelen etten nukahda. Jos en pääse heti nukkumaan kun väsymys iskee minulla tulee pahaolo ja jopa pääkipua. Jos sitten yritän olla hereillä en ymmärrä mistään mitään ja en pysty keskittymään mihinkään.
Töissä oli yhtä tuskaa taistella 8 tuntia ettei nukahda, minulla on ammatti jossa vaaditaan tarkkuutta mutta myös joutuu istua, niin se ei ole kiva melkein nukahtaa kesken töitä.
Tällä hetkellä en ole töissä mutta kohta se alkaa taas. Mä tiedän jo kuinka tuskaa se tulee olemaan, vaikka itse olen henkisesti aktiivinen ja haluan kokoajan tekemistä. Mutta väsymys on pilamassa kaiken.
Kaverit tietävät myös että jos en tule niin olen nukkumassa ja he hyväksyvät sitä.
Ette halua tietää miltä tuntuu ku on joutunut koko elämän taistella siitä ettei nukahda. Sosiaaliset taidot, työ sekä henkilökohtaiset asiat kärsivät ihan hirveästi. Sitten unohdan asioita todella helposti, kamala stressi aina että olenko tehnyt jotain.
Ku menin opiskelemaan tämä ongelma jatkui ja tulos oli se että olin paljon poissa koulusta. Yritin kertoa opettajille ja terveydenhoitajalle että tämä ei ole normaalia. Mutta luulivat minua vain laiskaksi.
Kun opiskelut oli loppumassa tämä asia parani hieman, en nukkunut enään joka päivä. Nyt tämä asia tuli takasin.
Syön tervellisesti ja myös vitamiineja, ei ole henkisiä ongelmia, en juo enkä polta, nukun ja liikun tarpeeksi. Mutta ku tämä juttu hallitsee elämäni, kun kävelen saatan horjua ja jos istun taistelen etten nukahda. Jos en pääse heti nukkumaan kun väsymys iskee minulla tulee pahaolo ja jopa pääkipua. Jos sitten yritän olla hereillä en ymmärrä mistään mitään ja en pysty keskittymään mihinkään.
Töissä oli yhtä tuskaa taistella 8 tuntia ettei nukahda, minulla on ammatti jossa vaaditaan tarkkuutta mutta myös joutuu istua, niin se ei ole kiva melkein nukahtaa kesken töitä.
Tällä hetkellä en ole töissä mutta kohta se alkaa taas. Mä tiedän jo kuinka tuskaa se tulee olemaan, vaikka itse olen henkisesti aktiivinen ja haluan kokoajan tekemistä. Mutta väsymys on pilamassa kaiken.
Kaverit tietävät myös että jos en tule niin olen nukkumassa ja he hyväksyvät sitä.
Ette halua tietää miltä tuntuu ku on joutunut koko elämän taistella siitä ettei nukahda. Sosiaaliset taidot, työ sekä henkilökohtaiset asiat kärsivät ihan hirveästi. Sitten unohdan asioita todella helposti, kamala stressi aina että olenko tehnyt jotain.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuntuu siltä että elää painajaisessa, aamulla kun menee töihin miettii koko päivä sitä sänkyä ja peittoa. Ku pääse kotiin tuntuu siltä että olisi voittanut lotossa kun pääsee nukkumaan.
Kannattaa mittauttaa hemoglobiini ja muutkin arvot, etta ovat varmasti kohdallaan. Itse nimittain sairastan anemiaa, ja se aiheuttaa vasymysta. Kannattaa toki menna laakariin keskustelemaan asiasta, jos ei selvia. Saat apua vaivaasi!
esim. kilpirauhasarvot ja Hb?
Kilpirauhasen vajaatoiminta teki mulle tuonlaisen väsymyksen ja parani kun sain lääkityksen (Thyroxin) pari vuotta sitten väsymys iski uudelleen ja sit todettiin II-luokan Diabetes. Kannattaa kertoa aivan niin todenperäisesti kuin vaan pystyy lääkärillä, että univelka on jatkuvaa ja aina väsyttää, pakko sen lääkärin on laittaa sut kokeisiin. Tuollainen väsymyshän ei ole normaalia, ymmärräthän sen itsekin. Tsemppiä!