15. syyskuuta 2010 Brysselissä alkaa Venäjä-Nato-neuvoston istunto, jonka aattona Venäjän Nato-edustaja Dmitri Rogozin varoitti länsimaisia partnereita yrityksistä kärjistää Moskovan ja Atlantin liiton välisiä suhteita. Varoitus koskee mm. Baltian maiden ja joidenkin Itä-Euroopan maiden edustajia, jotka puhuvat muka laittomasta venäläisten S-300-ilmatorjuntajärjestelmien sijoittamisesta Abhaziaan.
Kysymystä S-300-ohjusjärjestelmistä ei ole liitetty venäläisen osapuolen vastalauseen takia kesälomien jälkeen ensimmäistä kertaa kokoontuvan neuvoston asialistaan. Rogozin sanoi "spekulatiiviseksi" yritystä liittää kysymys pääkeskustelun aiheistoon. Hänen mukaansa tietyt voimat allianssissa "eivät yhtä siedä" uutta tilannetta Venäjän ja sotilasliiton välisissä suhteissa, josta Rogozin käytti "sovinnonteko"-sanaa.
Asiantuntijoiden mielestä S-300-iilmatorjuntaohjusjärestelmistä tuskin tulee kompastuskivi nyt, kun neuvoston täysarvoista toimintaa halutaan elvyttää Kaukasian vuoden 2008 traagisten tapahtumien jälkeen seuranneen "jääkauden" jälkeen. Varsinkin nyt, kun allianssin pääsihteeri Anders Vogh Rasmussen tuki haastattelussaan The Sunday Telegraph-lehdelle hanketta, jonka mukaan Venäjä saisi osallistua eurooppalaisen ohjuskilven luomiseen. Jos se onnistuu, Rasmussen vakuutti, avautuvat "uuden aikakauden" näkymät yhteistyössä Moskovan kanssa. Se on toistaiseksi vain visio, vaikka politologit jo povaavat, eikö näillä sanoilla ole tarkoitettu jonkinlaista Yhdysvaltojen asenteen lieventämistä Iranin kysymyksessä.. Samalla myös Yhdysvaltojen suunnitelmia amerikkalaisen ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta Eurooppaan ei ole peruutettu. Pavel Zolotarjov, joka on Venäjän Yhdysvaltojen ja Kanadan tutkimusinstituutin ekspertti, on sitä mieltä, että Puolaan sijoitetut Patriot-ohjukset eivät uhkaa Venäjää ainakin nyt. Mutta jos Puolaan tulee strategisia vastaohjuksia, tilanne muuttuu perinpohjaisesti. Niiden on määrä ilmestyä Euroopan alueelle 10 vuoden kuluttua ja tapahtumien kulku pakottaa meitä jo nyt tehdä periaatepäätöksiä, sotilasekspertti sanoo. Kysymykset yhteistyöstä ohjuspuolustuksen alalla ja Venäjä-Nato-suhteiden kehittämisestä Venäjän mahdollinen liittyminen allianssiin mukaan luettuna kuuluvat tiiviisti toisiinsa. Liittyminen on varmaankin kaukaisen perspektiivin kysymys. Mutta tämäkin perspektiivi koskee enintään 10 vuoden pituista ajanjaksoa.
Venäjän mahdollisesta Nato-jäsenyydestä asiantuntijoiden arviot eroavat tosistaan radikaalisti. Ajatusta vastustavat rajusti ne samat Baltian maat ja muutamat muut allianssin "alokasmaat" Itä-Euroopassa. «Epädemokraattinen maa", ne väittävät Venäjää tarkoittaen, "ei saa hakea Nato-jäsenyyttä". Venäjä ei sitä tavoittelekaan, voidaan siihen lisätä. Paljon tärkeämpi on eräs muu seikka. Tbilisissä avataan allianssin virallinen edustusto. Ennen sitä Georgian kanssa allekirjoitettiin yhteistyökirja. Se on merkki siitä, että Tbilisin sotilaallinen aggressio Etelä-Ossetiaa vastaan oli Brysselin mielestä aivan "demokraattinen". Marraskuussa Naton huippukokous Lissabonissa hyväksyy allianssin uuden konseption. Siinä Venäjää sanotaan "strategiseksi partneriksi". Eivätkö nämä sanat jää pelkiksi sanoiksi?
Kopioitu: VENÄJÄN ÄÄNI
Tässä S-300
http://www.youtube.com/watch?v=8KG7kY3t7QQ
Kysymystä S-300-ohjusjärjestelmistä ei ole liitetty venäläisen osapuolen vastalauseen takia kesälomien jälkeen ensimmäistä kertaa kokoontuvan neuvoston asialistaan. Rogozin sanoi "spekulatiiviseksi" yritystä liittää kysymys pääkeskustelun aiheistoon. Hänen mukaansa tietyt voimat allianssissa "eivät yhtä siedä" uutta tilannetta Venäjän ja sotilasliiton välisissä suhteissa, josta Rogozin käytti "sovinnonteko"-sanaa.
Asiantuntijoiden mielestä S-300-iilmatorjuntaohjusjärestelmistä tuskin tulee kompastuskivi nyt, kun neuvoston täysarvoista toimintaa halutaan elvyttää Kaukasian vuoden 2008 traagisten tapahtumien jälkeen seuranneen "jääkauden" jälkeen. Varsinkin nyt, kun allianssin pääsihteeri Anders Vogh Rasmussen tuki haastattelussaan The Sunday Telegraph-lehdelle hanketta, jonka mukaan Venäjä saisi osallistua eurooppalaisen ohjuskilven luomiseen. Jos se onnistuu, Rasmussen vakuutti, avautuvat "uuden aikakauden" näkymät yhteistyössä Moskovan kanssa. Se on toistaiseksi vain visio, vaikka politologit jo povaavat, eikö näillä sanoilla ole tarkoitettu jonkinlaista Yhdysvaltojen asenteen lieventämistä Iranin kysymyksessä.. Samalla myös Yhdysvaltojen suunnitelmia amerikkalaisen ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta Eurooppaan ei ole peruutettu. Pavel Zolotarjov, joka on Venäjän Yhdysvaltojen ja Kanadan tutkimusinstituutin ekspertti, on sitä mieltä, että Puolaan sijoitetut Patriot-ohjukset eivät uhkaa Venäjää ainakin nyt. Mutta jos Puolaan tulee strategisia vastaohjuksia, tilanne muuttuu perinpohjaisesti. Niiden on määrä ilmestyä Euroopan alueelle 10 vuoden kuluttua ja tapahtumien kulku pakottaa meitä jo nyt tehdä periaatepäätöksiä, sotilasekspertti sanoo. Kysymykset yhteistyöstä ohjuspuolustuksen alalla ja Venäjä-Nato-suhteiden kehittämisestä Venäjän mahdollinen liittyminen allianssiin mukaan luettuna kuuluvat tiiviisti toisiinsa. Liittyminen on varmaankin kaukaisen perspektiivin kysymys. Mutta tämäkin perspektiivi koskee enintään 10 vuoden pituista ajanjaksoa.
Venäjän mahdollisesta Nato-jäsenyydestä asiantuntijoiden arviot eroavat tosistaan radikaalisti. Ajatusta vastustavat rajusti ne samat Baltian maat ja muutamat muut allianssin "alokasmaat" Itä-Euroopassa. «Epädemokraattinen maa", ne väittävät Venäjää tarkoittaen, "ei saa hakea Nato-jäsenyyttä". Venäjä ei sitä tavoittelekaan, voidaan siihen lisätä. Paljon tärkeämpi on eräs muu seikka. Tbilisissä avataan allianssin virallinen edustusto. Ennen sitä Georgian kanssa allekirjoitettiin yhteistyökirja. Se on merkki siitä, että Tbilisin sotilaallinen aggressio Etelä-Ossetiaa vastaan oli Brysselin mielestä aivan "demokraattinen". Marraskuussa Naton huippukokous Lissabonissa hyväksyy allianssin uuden konseption. Siinä Venäjää sanotaan "strategiseksi partneriksi". Eivätkö nämä sanat jää pelkiksi sanoiksi?
Kopioitu: VENÄJÄN ÄÄNI
Tässä S-300
http://www.youtube.com/watch?v=8KG7kY3t7QQ
Vastaukset 16
Vanhimmat
suostuessaan näin pian Georgian sodan jälkeen neuvotteluihin Venäjän kanssa. Saman virheen teki EU jo aikaisemmin. Naton ja EU:n olisi pitänyt boikotoida yhteistyötä Venäjän kanssa paljon pitempään, kun mitä nyt tehtiin. Venäjän politiikka tulee muuttumaan koko ajan röyhkeämmäksi, jos sanktioita ei kiristetä.
Isänmaan vihollinen ja Suomensyöjä. Pysyisit vaan rotankolossasi, etkä paskoisi asiallisiin avauksiin. Onneksi te fasistirotat olette surkea vähemmistö.
Puolustusvoimain entisen komentajan Gustav Hägglundin mielestä Suomen joukot eivät kuulu Afganistaniin. Kenraali Hägglund sanoo Aamulehden haastattelussa, ettei Suomen tulisi osallistua "tarpeettomaan sotimiseen".
- Mitä se meille kuuluu, onko siellä Taleban johdossa vai ei, Hägglund sanoo.
Hägglundin mukaan Suomesta on tullut sisällissodan osapuoli eivätkä poliitikot ole huomanneet tätä. Hän jatkaa, etteivät suomalaiset sovi taisteluihin, joissa pitää hyökätä ja tappaa ihmisiä.
Hägglundin mielestä Suomi ei voi kuitenkaan yksinään vetäytyä Afganistanista. Suomen tulisikin edesauttaa kansainvälisen yhteisön lähtöä maasta. Kenraali arvelee, että länsimaat ennen pitkää kyllästyvät operaatioon kärsittyään riittävästi tappioita.
Suomen rooli Afganistanissa on puhuttanut julkisuudessa jo pitkään. Esimerkiksi Vasemmistoliitto on muun muassa puheenjohtajansa Paavo Arhinmäen suulla sitä mieltä, että Suomi on sodan osapuoli. Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) taas on toivonut, että kiistely aiheesta jo lopetettaisiin.
Hägglund asettuu kuitenkin lausunnollaan täysin eri kannalle kuin puolustusvoimain nykyinen komentaja Ari Puheloinen - tai pikemminkin Hägglund ottaa asiaan selvän kannan, toisin kuin Puheloinen. Elokuisessa tiedotustilaisuudessa Puheloinen kierteli ja kaarteli kysymystä siitä, onko Suomi sodassa Afganistanissa vai ei. Puheloinen ei ainakaan tuolloin ollut vetämässä joukkoja pois Afganistanista.
Vielä elokuussa Hägglund luonnehti Suomen olevan aseellisen selkkauksen osapuoli, muttei puhunut sodasta.
NATO ja Venäjä lähentyisivät. Toivottavaa ja toden-näköistä, että suhteet kehittyvät parempaan suuntaan.
Suomensyöjät ja NATOttajat rauhoittuisivat. Suomella ei ole mitään tarvetta liittyä NATO:n, ei nyt, eikä toivottavasti ei tulevaisuudessakaan.
se sinä olet. Näet vaivaa toisen maan puolesta ja toisten asioista. Oletko venäläinen? ja jos et ole olet kyllä aika outo tyyppi.
Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter puhkesi lähes ylistyssanoihin kiitellessään Suomen halua rakentaa rauhaa maailmaan.
- Maailmassa pitäisi olla enemmän Suomen kaltaisia maita. Maita, joissa esimerkiksi ihmisoikeudet toteutuvat, Carter summasi myöhään tiistai-iltana Yhdysvaltain aikaa.
MTV:n uutiset kysyi presidentiltä Atlantassa järjestetyssä seminaarissa, mitä mieltä hän on Suomen aikeista tähdätä rauhanvälityksen suurmaaksi.
Presidenttiuransa jälkeen ihmisoikeushankkeisiin ja rauhanrakentamiseen keskittynyt Carter pitää Suomea tässä roolissa sen verran uskottavana, että Yhdysvalloillakin olisi presidentin mielestä paljon opittavaa pieneltä maalta.
- Meidän amerikkalaistenkin pitäisi pystyä mainostamaan itseämme rauhan ja oikeuden etsijänä. Mutta emme voi, meillä on Guantanamon vankileiri, ja olemme sitoutuneita sotiin, Carter summaa.
Carter näkee Suomen myös maana, jossa poliitikko voi jopa kalastaa ääniä sillä, että haluaa irrottaa valtion budjetista enemmän rahaa ulkomaille menevään apuun.
- Voimmeko tehdä niin Amerikassa? naurahtaa Carter.
Täysin ainutlaatuisena maana presidentti ei kuitenkaan Suomea pidä, sillä rauhan ja oikeuksien edistäjiksi hän listaa myöhemmin puheessaan myös muun muassa Ruotsin ja Tanskan.
Muun muassa Suomen ulkoministeriö on ehdottanut Suomen aktiivista ajamista rauhanvälityksen suurvallaksi
diagnoosi sinulle:
http://urbaanisanakirja.com/word/imbesilli/
tulokseen päästään vasta, kun NL:n juoksupojat ja tytöt ovat ulkona Suomen politiikasta, ja se vie vielä viitisen vuotta, Väyrysen kohdalla ehkä kymmenen vuotta.
Sanoisin äänestäjille puolueesta riippumatta, äänestäkää ehdokkaita, jotka eivät ole Venäjän peukalon kynnen alla.
Natoon vaan ja äkkiä. Venäläisiin ei voi yhtään luottaa naapureina, eikä edes kauppakumppaneina. Virolaiset on fiksua porukkaa kun liittyivät. Virolaisilla on venäläisten tavat paremmin muistissa kuin suomalaisilla.
Ai huumenerkkikin ilmestyi!
selvää, oletko varmasti Naton puolella vai et, tarkkuutta lisää!
tiedetään, eikä tarkennuksia kaivata. Olet susi lammasturkissa= fasisti joka yrittää olla persujen suojissa.
Sinulle vahinko, ettei Suomessa ole toimivaa fasistista puoluetta. Akat.Karjalaseura ei toimi, mutta ethän ole akateeminekaan. IKL ja suojeluskunnatkin lakkautettu. No onhan isäsi sarkapuku(m.Kajander) varmaan vaatekaapissasi.
myös Natoon niin loppuu se turha suukopu myös täällä Suomessa.Kuinkas Suomen Natoon menoon sitten pitäisi suhtautua.Nato pitää yllä kylmänsodan perinnettä.Toinen vaihtoehto on Naton lakkauttaminen,kyllä rauhaa voidaan turvata ilman Natoakin.
pienintäkään mahdollisuutta päästä moraalin ja demokratian suhteen sille tasolle, että Naton jäsenyys olisi mahdollinen.
"Rauhansuurmaa" -hanke on äärioikeiston ja loiseliitin uusimman huijauksen nimi.
Suomessa on parisen miljoonaa suomalaista ihmistä köyhyysrajan alapuolella ja suurtyöttömyys.
Suomen Valtion nimissä otetut jättivelat monikansallisten pankkien tukemiseksi ja loiseliitin etujen ajamiseksi on tehty Suomen Perustuslaista piittaamatta , vastoin Suomen kansan tahtoa.
Korruptioministerit saisivat itse maksaakin ne.
Venäjä ei varmaan haluakkaan, samanlaiseksi hyökkäysvatioksi kuin USA. USA:n hännytelijöitä kaikki NATO:n jäsenmaat.