Aasian rannikon asuttaminen

Ihmisen esihistoriaan liittyvä mielenkiintoinen detalji.

Noissa pullonkaulamallikeskusteluissa mainitsin tieteen puolella käydystä kiistelystä siitä, milloin ja miten sapiens levittäytyi Afrikan ulkopuolelle. Kiista ei ole uusi, ja ystävämme kreationistit kiistävät toki useimmiten kaikki tuohon tarjolla olevat vaihtoehtoiset mallit, mutta ehkä tämä asia kiinnostaa kuitenkin teitä muita, sillä vallitsevassa tieteen paradigmassa näyttäisi olevan tuloillaan mielenkiintoinen muutos - ellei ole jo tullutkin.

Kaikki modernit migraatiomallit perustuvat edelleen Out-of-Africa-teoriaan, jonka mukaan sapiens lajina on kehittynyt Afrikassa, yleistynyt siellä ja jossakin vaiheessa levittäytynyt ensin Lähi-idän kautta Aasiaan ja sieltä edelleen muualle. "Klassinen" näkemys on ollut, että sapiens oli asuttanut Afrikan kokonaan n. 150000v sitten ja levittäytynyt Aasiaan (Lähi-itään) n. 70000 vuotta sitten. Uudempi malli on alkuvaiheiltaan sama, mutta sen mukaan Aasiaan (Levantiin) levittäytyminen tapahtui ensi kertaa jo 120000v sitten ja uudelleen eri reittiä pitkin n. 85000v sitten. Mallien eroihin vaikuttaa mm. se, miten tuo migraatio päätellään tapahtuneeksi.

Aihetta tutkitaan kiivaasti monellakin tieteenalalla, mutta nopeimmin aiheeseen liittyvä tutkimus etenee tätä nykyä geenitieteiden puolella, ja vaikuttaa siltä, että uudempi malli saa nimenomaan sieltä aiempaa enemmän tukea. Uudempi malli pohjautuu genetiikan lisäksi työkalulöytöihin, ei tietääkseni edelleenkään esim. Afrikan ulkopuolisiin jäännöslöytöihin (korjatkaa ihmeessä jos joku tietää muuta), mutta ilman noita jäännöslöytöjäkin näyttää vallitseva käsitys olevan muuttumassa. Esim. Stanley Ambrose on sitä mieltä, että migraatio Levantin alueelle alkoi n. 100000 vuotta sitten. Pullonkaulateoriaan tuo uudempi malli toisi sen lisän, että Afrikan lisäksi sapienseja olisi pullonkaulavaiheen alkaessa elänyt myös lähempänä Tobaa - ja mahdollisesti myös selvinnyt hengissä Aasian puolella.

Täytyy joka tapauksessa seurata mitä asiasta sanotaan lähivuosina, genetiikka tarjoaa kovia työkaluja myös historiantutkimukselle.