vain myytti? Monet asiantuntijat katsovat puna-armeijan kyenneen voittoihin vain 10-20 kertaisella ylivoimalla ja henkilöstön sekä materiaalin massamaisella tuhlaamisella.
Onko Puna-armeijan
suuri teho
26466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
puna-armeijasta otettiinkaan kesällä -41? Eivätkö joukkoantautumiset osoittaneet heikkoa taistelutahtoa alivoimaisen hyökkääjän edessä?
pelkästään yhdestä motista yli 600 000 sotavankia. Kaikkiaan kesällä -41 antautui vangeiksi noin 2,5 miljoonaa venäläistä. Eikö tämä osoittaa suurta tehottomuutta taistelujen johtamisessa ja huonoa taisteluhenkeä?
Eikö puna-armeija ollutkaan se peloittava sotavoima, jolla ryssäfanit palstalla uhoavat?
Saksalla 5,2 miljoonaa puna-armeijalaista! Eli enemmän kuin puna-armeijan 4,6 miljoonan miehen vahvuus kesällä -41. Mitähän tämä kertookaan puna-armeijasta?
Toisaalta puna-armeija otti kyllä 2,9 miljoonaa saksalaista vankia, mutta pääosan 1944-45. Päälle tulevat liittolaiset mm. 600 000 unkarilaista ym.
"pleijarit" on keväällä pelattu, niin me voimme todeta, että kulta voitetaan ja hopea hävitään. Silloin ei enään muisteta runkosarjan alkupään hyviäkään pelejä jos kulta lipuu käsistä.
menettänyt kertavahvuuttaan vangeiksi ja muiksi n tappioiksi ja silti pystynyt jatkamaan taistelua? Miten Nl siihen pystyi?
Vuonna -41 pantiin yleinen liikekannallepano, jossa puna-armeijaan otettiin 15 miljoonaa miestä. Tappioista huolimatta vahvuus pysyi noin 10 miljoonassa, josta itärintaman maavoimia noin 60-70 %. Päälle tulee läntinen apu. Toisn parina viimeisenä sotavuonna jouduttiin ottamaan riviin 17-vuotiaat ja vanhat ikäluokat 50-vuotiaisiin pois lukien teollisuustyöläiset.
Puna-armeijassa palveli kaikkiaan 32 miljoonaa miestä ja naista. Tappiot olivat kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina noin 20 miljoonaa. Se osoittaa puna-armeijan suunnattoman tehottomuuden ja toisaalta suunnattoman tappioiden kestävyyden. Mikään demokraattinen maa ei olisi kestänyt. Venäläisiltä ei sitä edes kysytty.
"Se osoittaa puna-armeijan suunnattoman tehottomuuden ja toisaalta suunnattoman tappioiden kestävyyden."
Vain Venäjän suuresta kansasta - muiden neuvostokansojen rinnalla - oli natsien sotakoneen lyöjiksi.
"Mikään demokraattinen maa ei olisi kestänyt."
Yhdysvallat ei olisi pystynyt kukistamaan Saksaa ilman Neuvostoliittoa. Jos Saksan itärintaman voimat olisivat olleet torjumassa maihinnousua, amerikkalaisilla ei olisi ollut Eurooppaan mitään asiaa. Edes atomipommi ei olisi vaikuttanut tilanteeseen, koska muutama pommi ei vielä olisi pannut Hitleriä polvilleen vaan ainoastaan johtanut kostotoimiin, esim. Saksan pitkän kantaman pommikoneet olisivat hyökänneet New Yorkia vastaan.
"Venäläisiltä ei sitä edes kysytty."
Vielä tänäkin päivänä venäläisissä ja muissa Itä-Euroopan kansoissa on voimaa, joka länsieurooppalaisista on kadonnut jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
on kysymys? Maat ovat KAIKESSA vuosikymmeniä länsimaita jäljessä. Siis taaantumuksen voimaa, niinkö?
"Vielä tänäkin päivänä venäläisissä ja muissa Itä-Euroopan kansoissa on voimaa, joka länsieurooppalaisista on kadonnut jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen."
mitkähän saksan pitkan kantaman pommikonneet olisivat hyökänneet new yorkiin?
tarvitiin 1,5 miljoonaa miestä pelkästään hyökkäysjoukoissa. Siihen ilmavoimat ja huolto päälle. Puolustajia oli repaleisissa joukoissa korkeintaan 300 000.Kaikesta materiaalista oli pulaa. Miten tähänkin operaatioon tarvittiin vielä kolme viikkoa?
Puna-armeijan todellinen teho vaikuittaa kovin kehnolta.
Saksalla oli itärintamalla n. 180 divisioonaa. Suurimmillaan määrä oli liittolaiset mukaanlukien n. 240 ja Suomen 14 siihen päälle. Voittaakseen tuon joukon Puna-armeijalla olisi pitänyt sinun matikkapääsi mukaan olla 2500 - 5000 divisioonaa. Eipä tainnut olla eli jokin sinun jutussasi mättää.
Ylivoima kootaan aina tiettyyn taisteluun tai operaatioon. Esimerkiksi Bagrationissa NL:n ylivoima oli joukoissa nelinkertainen ( 161, myöhemmin 197 divisioonaa, Saksalla 28-38), tykistössä ja panssareissa ainakin kuusinkertainen ja ilmavoimissa ainakin 20-kertainen Tietyissä painopisteissä luvut olivat vielä suuremmat.Tietysti niillä lukemilla kehnokin armeija menestyy.
Mistäpä sinä onneton tällaiset asiat tietäisit?
Jaa, no mites Stalingradin taistelu? Siellä neukuilla oli alussa jopa alivoima, mutta kuinkas kävikään?
ylivoima oli musertava. Lisäksi hyökkäyksen painopiste oli romanialaisten ja italialaisten vastuualueilla. Ne murtuivast heti. Alivoimaiset saksalaiset eivät kyenneet tilannetta korjaamaan.
No kerroppa vahvuudet taistelun loppupuolella. En edes vaivaudu pistämään wikipediasta tilastoja, sillä eiköhän joku ala heti valittamaan wikipediasta lähteenä.
Mansteinin mukaan aluksi 143 puna-armeijan yhtymää, myöhemmin tuli lisää ( jopa yht 341!! Stavkan reservit ml). Mansteinilla oli saarroksissa olevan 6. A:n lisäksi aluksi vain toistakymmentä divisioonaa ja lopuksi 32 liittolaisten lisäksi 700 km leveällä alueella.
Mansteinin mukaan puna-armeijalla oli aina vähintään 7:1 ylivoima taistelussa.Siinä on otettu huomioon neuvostojoukkojen pienempi miesvahvuus.
Eikös jokainen hyökkääjä pyri keskittämään hyökkäykseen niin paljon kapasiteettia kuin suinkin? Onkos siinä jotakin moraalisesti väärää ja tuomittavaa jos neukku teki niin? Niin on aina tehty ja tehdään jatkossakin, niin kauan kuin sotia käydään. Tuollainen kyky keskittää ja muodostaa ylivoimia vaan kertoo maan voimasta ja ylijohdon kyvykkyydestä.
Mutta jos neukku haali lähes kaikki liikenevät joukkonsa läpimurtokohtaan niin silloinhan muilla rintaman osilla tilanteen täytyi olla lähes tasan. Miksi Saksa ei käyttänyt tilannetta silloin hyväkseen ja hyökännyt itse muualla?
Stalingradin taistelun ja alkuvuoden -43 taistelujen aikana Puna-armeija panssarivoimista oli n. 60 % etelärintaman taisteluissa mukana. Heillä oli kyky keskittää joukkonsa, kyky, mikä Saksalta puuttui.
Puna-armeija oli varmaan enimmäkseen kouluttamattomia tai huonosti koulutettuja sotilaita.
Ei se silti alenna heidän arvoaan Euroopan pelastajina brittiläisten ja amerikkalaisten rinnalla.
Neuvostoliitto kärsi kaikkein suurimman uhrin natsi-Saksaa vastaan. Se pitää muistaa.
"Ei se silti alenna heidän arvoaan Euroopan pelastajina brittiläisten ja amerikkalaisten rinnalla."
Neuvostoliitto olisi yksinäänkin pystynyt lyömään Saksan. Mutta länsivallat eivät voineet sallia venäläisten etenemistä Pariisiin saakka, joten vähän ennen sodan loppua ne suorittivat intervention Länsi-Eurooppaan. Vastassa oli toisarvoisia saksalaisjoukkoja, jotka silti pystyivät uskomattoman hyvin viivyttämään ilmassa ja materiaalin puolesta ylivoimaisia länsivaltojen armeijoita lähes vuoden ajan.
"Neuvostoliitto kärsi kaikkein suurimman uhrin natsi-Saksaa vastaan."
Sota ratkaistiin itärintamalla. Se pitää muistaa.
Aikaa oli monta vuotta ja ylivoima alusta alkaen. Lisäksi useimmat Hitlerin ratkaisut satoivat suoraan NL:n laariin.
"Neuvostoliitto olisi yksinäänkin pystynyt lyömään Saksan"
"Sota ratkaistiin itärintamalla. Se pitää muistaa."
Ei, vaan liittoutuneiden yhteisillä ponnistuksilla. NL ei mm. mitenkään osallistunut ilma- ja merisotaan eikä sotaan Japania vastaan muutamaa päivää lukuunottamatta. Brittien ja ranskalaisten taistellessa natseja vastaan NL oli liitossa HItlerin kanssa. Saksa olisi ollut aika helposti lyötävissä yhteisvoimin jo 1939-40. NL ei sitä halunnut. Sillä oli myös hyökkäämättömyyssopimus Japanin kanssa.
Nl ei ollut aluksi lainkaan demokraattisten maiden rintamassa, vaan tähtäsi kommunismin ylivaltaan Euroopassa ja koko maailmassa.
Tässä on tietoja toisen maailmansodan tappioista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä
Taistelu Berliinistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_taistelu
ihani väärin. olisi pitäny olla että Oliko puna-armeijan tehottomuus ihan oikeasti myytti?
Puna-armeijan tehottomuus oli tosiasia jonnekin vuoden -41 loppuun, siis tehottomuus suunnattomista resursseista huolimatta.
Sitten onkin kyse siitä, saavutettiinko voitto saksalaisista nimenomaan suurilla resursseilla kaikesta tehottomuudesta huolimatta eli nimenomaan tuhlaamalla rajattomasti miehiä ja materiaalia tehokkaan toiminnan sijasta. Yleensä on katsottu, että voimasuhteet 3:1 riittävät voittoon. Puna-armeija tarvitsi aina suhteen vähintään 7:1. Eihän sen voittoja kukaan kiistä. Tapaa, jolla ne saavutettiin, ei vain voi pitää tehokkaana. Puna-armeija kärsi sodan suurimmat mies- ja materiaalitappiot.
Todettakoon, että esimerkiksi saksalaiset, suomalaiset ja kreikkalaiset kykenivät taisteluissa voittoihin jopa alivoimaisina.Sodan voittamiseen se ei riittänyt. Siinä ratkaisivat resurssit, ei pelkkä taisteluteho.
Tehokkuudesta puna-armeijaa ei ole kiitelty kuin neuvostopropagandassa. Länsimaisten mielipiteiden mukaan se aina ollut resursseja ja ihmishenkiä uhraava koneisto joka yrittää jääräpäisesti jyrätä massallaan.
---- Puna-armeija tarvitsi aina suhteen vähintään 7:1-----
Tuohan todistaa vain ylijohdon kyvykkyyttä. Saksalaisia oli itärintamalla n. 3 000 000 sekä jossain vaiheessaä sen lisäksi n. 600 000 - 700 000 liittolaisten sotilasta ja Suomen armeijan lähes 400 000. Neukulla ei kuitenkaan ollut sotilaita edes kahta kertaa tuo määrä. Eli kun kykenee silti muodostamaan painopisteeseen ylivoiman suhteessa 7:1 niin on se ihailtava saavutus.
Tosin Kannaksella ei kesällä -44 ollut hyökkäämässä juurikaan enempää kuin 200 000, että ei tuo teoriasi 7:1 taida pitää paikkaansa kovinkaan monessa kohtaa. Ylivoima miesluvussa oli siellä heillä aika pieni.