Minua epäilyttää puheet että tienpinta kuluu nastarenkailla. Ajatelkaa niiden kosketuspinta-alaa ja kuinka monta nastaa tarvitaan kuluttamaan yksi neliö tienpintaa. Tiehen tulevat urat ovat raskaan liikenteen aikaansaannoksia koska henkilöauton akseliväli ei edes satu niihin uriin kunnolla!!!
Olen monesti joutunut purkamaan vanhaa asfalttia jopa 30cm paksua niin painautumat ovat täysin rekkojen tekemiä koska uran vieressä oleva asfalttikin on huomattavasti pehmeämpää. Maksajiksi nyt vaan halutaan saada myös henkilöautoilijat...
Olen monesti joutunut purkamaan vanhaa asfalttia jopa 30cm paksua niin painautumat ovat täysin rekkojen tekemiä koska uran vieressä oleva asfalttikin on huomattavasti pehmeämpää. Maksajiksi nyt vaan halutaan saada myös henkilöautoilijat...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hankin normilevyinen henkilöauto, niin osut uriin silläkin... Jos haluat. Suurin osa haluaa.
Juu, jos mittaat uran ulkoreunoista etäisyyden, voi leveyttä olla aika paljon. Sitä voi sitten miettiä, miten henkilöautoilla tuo tilanne saadaan aikaan.
Muuten provo on niin alkeellinen ja yleinen, etten siihen viitsi vastata. Tuota uraprovoa vaan en ole nähnyt ihan hetkeen täällä. :)
Kaikkea ei vaan kannata uskoa mitä tyhmät päättäjät sinulle sanovat. Jarruta asfaltilla nastarenkailla niin näet ehkä kulumisen mutta normaalisti ajamalla kuluminen on naurettavan hidasta. Olen useita kertoja joutunut tekemään asfalttiin leikkauksia niin urat johtuvat asfaltin tiivistymisestä ja maaperän painautumisesta, ei kulumisesta.
Tähän viestiin saa vastata faktoilla (jos joku kertoisi) mutta ei päättäjien päätelmillä!
Tietenkin kulumista tapahtuu helteellä ja pakkasella koska rengas vie asfalttia mukanansa mutta nastoja on siitä ihan turha syyttää. Olen nähnyt myös helteellä lähes tahmeaksi tahnaksi muuttunutta asfalttia....
Olet osittain oikeassa. Suurin teiden urautumisen syy ovat kuitenkin kitkarenkaat. Jotta kitkaspedet pysyisivät tiellä, suolavelliä ja sepeliä kylvetään maanteille, mikä rapauttaa asvaltin. Vauriokahdissa jäätyvä ja sulava vesi kiihdyttää prosessia, jonka raskas liikenne viimeistelee. Mikäli kitkarenkaita ei käytettäisi, tiet pysyisivät kunnossa.
Kitkaspedet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Mutta kaadetaanhan sitä rahaa kaivoon muidenkin äänekkäiden ja itsekkäiden pienryhmien vaatimuksesta.
että vesi on paras hiontaväline kera jonkun toisen materiaalin kanssa, pakko se on sanoa, kitkarengas.
Siinä oiva yhdistelmä asfalttien kulutukseen. Syy siihen on kitkapellen, pitää suolata ja hiekoittaa.
Tämä yhdistelmä aiheuttaa teitten urautumiset, mutta nämä kitkapellet ovat niin vastuuttomia toisten turvallisuudesta ettei mitään määrää. Tämä viesti oli lähes toisinto edellisestä mutta kun olin aloittanut niin antaa palaa.
Taitaa olla jyrsijällä naula päässä, kun tällaisia typeryyksiä levittää.
Kyllä jyrsimet "syövät" asvalttia nimenomaan niiden piikkien iskuvoiman vaikutuksesta. Tämähän on syynä siihen, että nykyään on tiukat rajoitukset
- suurimmalle sallitulle nastojen lukumäärälle
- nastaulkonemalle
- nastan massalle/iskuenergialle
Tämä nastojen tien pintaa kuluttava vaikutus on niin suuri, että asvalttiseoksissa täytyy käyttää runsaasti & kovaa kiveä. Kun jyrsimet tästä huolimatta hakkaavat sideainetta pois kivien välistä, lopputuloksena on juuri tällainen tyypillinen karkeapintainen tie, jolla rengasmelu on hirveä erit. keväisin.
Lisäksi karkearakeinen asvaltti on altis pakkasrapautumiselle - asvaltin rakosiin vuoron perään jäätyvä ja sulava vesi rikkoo tien pintaa ja lopputuloshan on aina keväisin nähtävissä, kun tien pinnasta saattaa irtoilla isojakin palasia. Myös tästä on meidän kiittäminen pelokkaita, tyhmiä & menneisyyteen tarkertuvia jyrsijöitä.
Jos jyrsimiä ei olisi (ainakaan nykyisessä määrin), voitaisiin meillä käyttää hienorakeista asvalttia, joka ei kärsi yhtä pahasti pakkasrapautumisesta. Hienorakeisella asvaltilla, erityisesti ns. desibeliasvaltilla, jota sivistysmaissa käytetään yleisesti, saataisiin myös liikenteen meluhaittoja vähennettyä.
Haittavero nastoille, siinä ratkaisu.
sekoiluihin, nastarenkailla mennään kuin ilmassa vauhdin ollessa sopiva, silloinhan ne eivät kuluta mitään tienpintaa laisinkaan. Tuo edellinen olettamus oli hairahtuneen kitkapellen olettamus, jos hän joskus herää niin ekana menee ostamaan nastarenkaat.
Mr/MrsNasta jaksaa julistaa harhaoppiaan kitkarenkaiden suolantarpeesta. Kitkarenkaiden käyttäjä tarvitsee suolaa savukalaan mutta ei tielle.
Kyllä se vaan nastapelle on sen, joka ne tiet jyrsiin pilalle. Painumat voi tulla asfaltin tiivistymisestä mutta se jyrinä johtuu ihan siitä, että nastapelle vie bitumit ja fillerit nastoillaan ja jäljelle jää karkeampi kiviaines, josta melua riittää. Siitä on sitten hyvä jyrsiä kivipölyä ilmaan ja syytellä ympäristöäkin ajattelevia kitkarenkaiden käyttäjiä.
Osaaville kuskeille kitkarenkaat. Harjoittelijoille nastarenkaat, ESP, ym. ajonhallinta-apulaitteet.
Etenkin taloyhtiöissä joissa ruudussa seisoo säännöllisesti sama auto. Joka ruudussa 4 kpl monttuja, isompia tai pienempiä, lähinnä asfaltoinnin iän ja pohjatöiden mukaan. Pääosin saman ilmiön johdosta teiden asfaltissa on kaksi painumaa rinnakain per kaista. Asfaltti on elastista ainetta joka osin painuu kasaan, mutta pääosin painuu tien perustuksena olevaan sora-/sepelikerrokseen. Tokihan pinta nyt kuluukin, mutta se ei todellakaan ole urien ainoa eikä edes pääasiallinen syy.
Aika perseelleen tehdyt parkkipaikat - tai siis pohjatyöt - teilläpäin, jos autot paikoilleen uppoavat.
Itse on moista ihmettä ole koskaan nähnyt. Se on kyllä totta, että joissain paikoissa tien pohja antaa periksi ja asvalttiin muodostuu selkeät painumaurat, joissa on parhaimmillaan jopa raskaan kaluston paripyörien muoto hahmotettavissa.
Mutta ei nuo poista sitä tosiseikkaa, että merkittävin tekijä tiestömmen kulumisessa ovat jyrsimet. Muutama vuosikymmen sitten pääkaupunkiseudun väylillä oli hyvin nähtävissä myös jyrsimien tien pintaa kuluttava vaikutus. Siis urien muodostiminen myös sellaisille tienpätkille, jossa ei juuri raskasta liikennettä ollut. Nykyään jyrsimien piikkien määrän ja pistovoiman rajoittaminen ja varmaan myös asvalttiseosten kehitys ovat vähentäneet suoranaisen urautumisen aika olemattomiin. Mutta muut haitat säilyvät:
- jyrsimien kulutusta kestää vain karkearakeinen asvaltti, jolla rengasmelu on paljon kovempi (puhutaan helposti 4 dB erosta eli äänenpaine on yli tuplat) kuin hienorakaisella tai ns. desibeliasvaltilla, joita sivistysmaissa (joissa jyrsimet ovat kiellettyjä) käytetään
- jyrsimien kulutusta kestää vain karkearakeinen asvaltti, joka kestää pakkasrapautumista huonommin kuin hienorakeinen asvaltti -> keväisin tiet tarvitsevat runsaasti paikkaamista, kiitos jyrsimien, vaikka pinnan lohkeilun ja jyrsimien välinen yhteys jääkin typeriltä jyrsijöiltä ymmärtämättä
- jyrsimet hakkaavat sideainetta pois kivien välistä -> asvaltti muuttuu talven mittaan pinnaltaan karheammaksi ja keväällä onkin tiedossa hirveä rengasmelu (kovempien kesärenkaiden kanssa) ja ne kesärenkaatkin kuluvat vauhdikkaasti
Viimeeksimainitun haitan jyrsijät itsekin tiedostavat ja venyttävät siksi omaa renkaanvaihtoaan toukokuun puolelle, kesärenkaitaan säästääkseen.
meteli auton sisätiloissa vaimeni huomattavasti kun vaihdoin nokian nrv:t (kesäkumit) continentalin nastarenkaisiin. Molemmissa koko 225/55-16.
>> Aika perseelleen tehdyt parkkipaikat - tai siis pohjatyöt - teilläpäin, jos autot paikoilleen uppoavat.
Itse on moista ihmettä ole koskaan nähnyt. >>
Tämä on ihan yleinen ongelma. Ajan mittaan parkkiruutuun syntyy 4 painumaa.
Tie painuu myös siinä missä kuluukin. Muuten ei voi perustella syviäkin uria että asfalttia olisi niin paljon että ei menisi puhki. Eniten tie painuu ja toiseksi myös kuluu. Kyllä kivi kestää aika paljon kulutusta mitä asfaltin seassa kaiketi aikapaljon on halvimpana raaka-aikeena.
auto, omapaino 2015 kg, ajan nastarenkailla ja urat eivät täsmää autoni raideleveyteen, ovat reilusti kapeammat. Suurin syy todellakin kitkapellen aiheuttama maanpainuma ja kitkapellet tykkää ajaa valmiissa urissa, itse etsin pitoa aina raiteitten vierestä. Kitkat pitää kieltää koska niillä tuhotaan ajoratoja ja vaativat toimiakseen suolaa ja hiekkaa.
nastat pois liikenteestä,nastat sen tien kuluttaa.nastarenkaita voisi verrata sahaan,jos poistat terät sahasta niin ei puu paljon kulu vaikka kuinka sahaisit.Pelkkä kumi ei kuluta tietä niin paljon kuin nastat.
Eipä se puu kulu, kun painat terän suoraan puuta vasten. Ei nastarenkaillakaan tyypillisesti ruovitella tai harrasteta lukkojarrutuksia.
Ja nastarenkaiden pääasiallinen tarkoitus on pitää auto lapasessa. Teiden suojeleminen on ituhippien puuhaa. Kyllä tiestöä joutuu korjailemaan myös sellaisissa maissa, joissa ei edes pakkastalvea ole.
ei niistä nastoista silloin mitään hyötyä ole kun se rengas pyörii ,ainoastaan silloinhan se pureutuu tiehen kun tekee lukkojarrutuksen,ja rikkoo tienpintaa.Tottakai teitä korjataan muissakin maissa,mutta korjataanko niin usein kuin suomessa.olen ajannut molemmilla renkailla sekä kitkalla,että nastoilla,eikä niissä ole mitään muuta eroa kuin kitkalla ajaessa huomaat tienpinnan liukkauden ennemmin kuin nastoilla ja osaat varoa.Ja kitkoilla ajaessa ei tarvitse suorittaa joka keväistä ja syksyistä taukojumppaa.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että kitkarenkailla tienpinnan liukkaus tulee herkemmin esiin johtuen juurikin nastarenkaita huonommasta pidosta. Mutta nastarenkailla taas pidon heikkenemisen kuulee erittäin hyvin, koska nastat alkavat "rahisemaan". Tämäkään ei yleensä aiheuta tienpinnan kulumista, koska useimmiten nastat raapivat jäätä. Aika harva kaahaa puhtaalla asvaltilla siten, että auto kulkisi jatkuvassa luisussa. Ainakaan jos maksaa itse renkaansa.
Tuo taukojumppa ei oikein avautunut? Minkä vuoksi pitäisi tauolla jumpata?
jos nastat olisi niin moitteettomia kun luulette niin niitähän kannattaisi käyttää läpi vuoden niin maantiet pysyisi paremmassa kunnossa.ei muuta kuin nastaa alle ja nasta lautaan
Nykytiestö kuluttaa nastarenkaita armottomasti, joten niiden käytön haluaa mielellään minimoida. Esimerkiksi viime syksynä ostamani Hakkapeliitta 7:t maksoivat alle laitettuna 600 euroa. Vastaavan kokoiset kesärenkaat saa halvimmillaan vähän yli 300:lla. Kumpia siis on järkevämpi kuluttaa? Nastat alle vasta siinä vaiheessa kun on pakko, eli ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.
nykytiestö kuluttaa sun nastojasi liikaa ja haluat sen minimoida niin sehän on helppoa sen kuin lopettaa ajamisen säästät tnninverran rahaa ja hermoja
Olisivatpa ne urat raskaiden tekemiä, niin voisi edes ajaa toinen pyörä urassa ja toinen tasaisella. Mutta kun ne ovat Avensis-C-Mersu henkilöautolla tehtyjä, niin aivan perseestä ajaa niissä pikkukipolla, kun sopii niihin vain melkein. Välillä vetää oikealle ja vähän kun käännät toiseen suuntaan ni sitten vetää vasemmalle.
Katsopas tarkemmin sateella mikä on vesilätäköiden raideväli. Se on juurikin se C-Avensis-Mersu. Toki rekat vähän tienpintaa painaa ulompaa, mutta syvimmät urat on lähes kaikilla kuluneilla teillä henkilöautojen raideleveydellä.
Puhumattakaan sitten niistä hengenvaarallisista päällystyvaurioista kun palasia on lähtenyt irti, kun ei voida käyttää hienompaa ja kestävempää päällystemateriaalia nastojen vuoksi.
Sen lisäksi vituttaa hengittää pölysaastetta, ja pestä autoa joka viikko kurapaskasta.
Paljonko se kuorma-autojen paripyörien painaumien raideväli poikkeaa henkilöautojen raidevälistä ?
Mene köyhä bussilla, jos sillä pikkukipolla ajaminen on noin vaikeaa. Juuri tuollaisia persaukisia luusereita te kitkaspedet olette.