Tuska sisälläni kuuluu minulle.
Se on minun, perintö-osuuteni lapsuudestani.
Luulin olevani erityinen, jopa parempi kuin parhaat,
kunnes tuskani vei minut pohjalle;
olen täydellinen lapsi, mutta sairas aikuinen.
Elämäni tarkoitus on olla sellainen kuin sinä haluat.
En vieläkään uskalla kertoa kuka olen ja mitä haluan.
Salaan sen mistä tulen, enkä tiedä mihin menen.
Se on minun, perintö-osuuteni lapsuudestani.
Luulin olevani erityinen, jopa parempi kuin parhaat,
kunnes tuskani vei minut pohjalle;
olen täydellinen lapsi, mutta sairas aikuinen.
Elämäni tarkoitus on olla sellainen kuin sinä haluat.
En vieläkään uskalla kertoa kuka olen ja mitä haluan.
Salaan sen mistä tulen, enkä tiedä mihin menen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Ilo sisälläni kuluu minulle.
Se on minun perintö-osuuteni lapsuudestani.
Luulin olevani keskivertoinen, koulu menestyksellä mitaten,
kunnes uskoni nosti minua ylöspäin
Olin aika hajamielinen lapsi, mutta paljon tukevammalla perustalla seisova aikuinen.
Elämäni tarkoitus on olla hyödyksi perheelleni ja lähimmäisilleni.
Uskallan vieläkin kertoa että olen MAP-kirkon jäsen ja että toivon kestäväni loppuun asti.
Jokainen ystäväni tietää että olen MAP-kirkon jäsen, ja minulla on luja luottamus siihen mihin olen matkalla.
Näin erilaista tulosta syntyy suurinpiirtein samalta pohjalta. Kuten aikaisemmin olen maininnut perheeni liittyi MAP-kirkkoon ollessani 11 vuotias. Nyt, yli 50 vuotta MAP-kirkon jäsenenä olleena, kiitän vanhempiani siitä perustasta, jonka he minulle antoivat liittyessään MAP kirkkoon. Me vaan katselemme elämää eri linssien läpi. Sinä näät MAP-kirkon taakkana ja minä näen sen minua henkisesti kohottavana järjestönä, Kristuksen kirkkona.
Kehoitukseni sinulle, Exmoro. Tule takaisin ja nauti niistä siunauksista joita Kristuksen käskyjen pitäminen tuo tullessaan. Olosi paranee lyhyen ajan sisällä...
Terveisin, Sivusta seuraava
En ole terapeutti, mutta sen kyllä tiedän, että kukaan ei tarjoa lääkkeeksi ahdistuneelle potilaalle ongelman aiheuttajaa. Jos exmoron ongelmat on aiheuttanut mormonismi niin kyllä lääkkeet löytyvät ihan muualta. On kiva, että mormonismin toimii sinun kohdallasi, mutta se on täysin yksilöllistä kenen kohdalla se toimii.
terapeutti, mutta siitä huolimatta sinulla on oikeat lääkkeet tarjottavana?
En ole minäkään terapeutti, mutta sen tiedän että jokainen joka yrittää parhaansa mukaan seurata Kristuksen opetuksia ei ole eikä tule exmoron kuvaamaan kuntoon.
Voi tulla ja jopa pahempaankin. Kyllä aktiivisesti uskossa elävä voi olla hyvinkin ahdistunut.
http://www.karikuula.com/56
ole. Kumpia on enemmän?
Yksilön henkinen hyvinvointi ei valitettavasti ole äänestyskysymys.
Ainakin aikaisemmin Exmoro itse kirjoitti ettei mormonismi ole tuhonut hänen elämäänsä. Joten en menisi sanomaan, mistä se paras apu olisi löydettävissä.
Toisille kriisin aiheuttaa omien vanhempien uskon ja opetusten hylkääminen. Se on ehkä yksi syy, miksi ihmiset pelkäävät tutustua palautettuun evankeliumiin, koska he pelkäävät menettävänsä jotakin.
Minusta paras terapiamuoto Exmorolle olisi hyväksyä omien vanhempiensa uskonnollinen perintö. Onhan se kova paikka tunnustaa, että on tehnyt väärin kapinoidessa vanhempiaan vastaan, mutta sen voi ymmärtää nuoruuteen kuuluvana ilmiönä.
Jokainen tekee kuitenkin oman valintansa tässä elämässä. Ketään ei voi pakotaa mihinkään, enkä haluaisikaan edes sitä tehdä.
aktiivisen uskonnollisuuden olevan huonompi vaihtoehto?
"Joten en menisi sanomaan, mistä se paras apu olisi löydettävissä."
...
"Minusta paras terapiamuoto Exmorolle olisi hyväksyä omien vanhempiensa uskonnollinen perintö."
Voisitko hieman selventää mitä oikein haluat viestittää?
Koitahan jo hiljalleen ymmärtää, ettei kirjoituksissani ole salattuja merkityksiä. Ne eivät ole mystisiä pyhiä kirjoituksia, jotka tarvitsevat tulkintaa. Ymmärrän uskovaisten tarpeen tälläiseen kaksoiskieleen maailman pitämiseksi kasassa, mutta minulla tarvetta ei ole joten tekstini voi ja on syytä ottaa niinkuin olen kirjoitanut. En ole äänestänyt keskustelussa minkään vaihtoehdon puolesta tai vastaan. Olen ainoastaan nostanut esiin, että uskonto voi olla myös syy ongelmiin. Kenelläkään ei ole mitään perusteita tarjota "parhaita" ratkaisuja täällä esitettyjen tietojen perusteella toisen ihmisen henkiseen tuskaan.
Ei mormonismi ole elämääni tuhonnut, mutta vaikeuttanut kuitenkin. Jos se olisi tuhonnut, niin olisin saanut hiekkahoitoa jo ajat sitten. Ei elämäni ole pelkkää helvettiä, itse asiassa se näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin 15 vuoteen. Alkoholismi on ollut sairauteni, mutta se mikä on johtanut alkoholismiin, onkin hankalampi analysoida. Kyllä siellä on yhtenä tekijänä tämä mormonismi, joka on jättänyt arpia minuun matkallani lapsuudesta aikuisuuteen. Identiteettini on kuitenkin niin pahasti hukassa, etten ole koskaan pitänyt itseäni aikuisena. Olen nähkääs juuri sellainen kun haluatte - onko tämä perintöä vanhempieni kasvatusperinteistä vai MAP-kirkon opettamasta "nöyryydestä". En tiedä kuinka kauan olet tätä palstaa lukenut, mutta minä olen tänne kirjoitellut säännöllisesti suunnilleen vuodesta 2004. Monet vanhat kirjoittajat muistavat varmaankin minun agressiivisia vuodatuksiani, joissa olen haistatellut vitut ja muut elimet. Se on ollut sellaista alkoholistin höyryjen päästelyä, kun en muuten ole saanut päästettyä sisälläni olevaa pahaa oloa ja agressiota ulos.
tarpeelle kirjoittaa piilomerkityksellisä viestejä.
Vain yksi kysymys. Jos luet tekstin, jossa näet piilomerkityksiä, ovatko ne sinun lukijana tekemiä tulkintoja vai kirjoittajan koodaamia?
piilo-opetussuunnitelmasta?
Unohdit vastata yksinkertaiseen kysymykseen.
Ilmestyskirja:
3:18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
Jumalan siunausta Exmoro.
Ja paskat, sanon minä. Lapsuusajan kokemuksia kyllä on itse kullakin. Synnyin jatkosodan aikana, enkä koskaan nähnyt isääni, jota ei edes löydetty. En viitti yksityiskohtia tällaisella foorumilla kertoa, eikä tuo kurjuus auta minua tänään. Liioin se ei riitä syyksi ryyppäämiselle. Paremminkin se voi olla syynä ryyppäämättömyydelle.
Oikeastaan inhoan mässäilyä kurjuudella, hyvinvoinnilla, tai vaikka ainoalla oikealla uskolla. Nuo ovat kaikki asioita, jotka estävät meidät näkemästä oman oikean tilamme.
Annan saman neuvon kuin aiemminkin tutki itseäsi, selvitä mikä olet. Minä tein tuon 1971 jolloin tiedostin olevani täysin riippuvainen pullosta. Löysin tieni akuutista alkoholiallergiasta toipuneiden joukkoon, tunnustin voimattomuuteni alkoholiin ja koko elämääni nähden.
Tuon ensimmäisen askeleen joudut ottamaan ja tekemään aivan itse. Poppakonsteja ei ole. Minun kokemukseni mukaan toipumassa olevan alkoholistin ei pidä edes yrittää ratkaista jumaluusopillisia kysymyksiä, niiden aika on myöhemmin. Kyllä se Jumala siellä pysyy ilman sinuakin siihen asti, että pääset itsesi kanssa selvyyteen.
Tosin täytyy myöntää kaikkien 60-70 luvun ryyppykaverieni lopettaneen totaalisesti juopottelun. Pääosin he ovat saaneet rauhan kuka milläkin hautausmaalla.
Turust
Minun ei tarvinnut kuin lukea otsikkosi ja tiesin sinulla olevan voimakkaan mielipiteen.
Kun ulosteilla aloitit niin jännäsin mitä tuleman pitää.
Kirjoitit: "Oikeastaan inhoan mässäilyä kurjuudella, hyvinvoinnilla, tai vaikka ainoalla oikealla uskolla. Nuo ovat kaikki asioita, jotka estävät meidät näkemästä oman oikean tilamme."
Asia voi olla noin kun alkoholistista puhutaan, jolla ei ole uskonnollista vakaumusta. siitä eteenpäin olen hiukan eri mieltä. Minun ei ole tarvinnut selvitellä tilaani, kurjuuttani, hyvinvointiani eikä uskoani alkoholin kautta. Uskoni on "säästänyt" minut moisilta kokemuksilta. Myönnätkö että elämäsi olisi ollut parempi ilman noita kokemuksia. Vaikka en olisi kuulunut MAP-kirkkoon, katsellessani alkoholin vaikutuksia edellä mainitsemiini kahteen sukulaiseen, se teki minuun jo sen vaikutuksen, että alkolitkujen kanssa minulla ei ole mitään tekemistä.
Kirjoitit: " Minun kokemukseni mukaan toipumassa olevan alkoholistin ei pidä edes yrittää ratkaista jumaluusopillisia kysymyksiä, niiden aika on myöhemmin. Kyllä se Jumala siellä pysyy ilman sinuakin siihen asti,"
Onnittelut sinulle, jos selviydyit päihteistä tuossa järjestyksessä. Oletan sen perusteellla että tulit omaan uskoosi päästyäsi eroon siitä kierteestä. Minun kokemukseni puoltavat toista järjestystä. Minä palvelin oman kaksi vuotiseni lähkärinä ja siellä saaduista kokemuksista ainakin itselleni selvisi, että usko Jumalaan oli monella se voima, jolla he muuttivat elämän tapansa. Kuten mainitsit, kyllä Jumala siellä pysyy ilman sinuakin mutta usko Jumalaan antaa voimia muuttaa elämäämme juuri näitten asioitten kohdalla.
Terveisin, Sivusta seuraava
....vastata Turkkuselle vähän lisää, kun meni jyrähtämään. Turkkunen on minulle kuin "virtuaali-isä", eli häntä on parempi kuunnella :-)
Olen käynyt elämääni läpi viime aikoina, johtuen tuohon alkoholismiini - niin, olen kyllä myöntänyt että minulla on alkoholismi-niminen sairaus, jota en pysty yksinäni seljättämään. Olen todennut, että elämäni on ollut suoranaista helvettiä varhaislapsuudesta tuonne noin 12 ikävuoteen. Mukana on ollut perhehelvettiä väkivallan ja hylkäämisen pelon muodossa ja sen jälkeen koulukiusausta ja väkivaltaa. Tämä kaikki höystettynä MAP-kirkon muottiin puristuksella, jossa pitää olla niin saatanan nöyrä ja hymyillä kun tulee turpaan. Lisäksi kirkon ahdasmielisten oppien sekä kontrolloinnin syyllistävä vaikutus on lisännyt kuormaa, jonka olen ajan mittaan haudannut itseeni. En väitä, että koko tuska johtuisi jostain muusta kuin itsestäni - ehkä minussa on jotain vikaa, joka on alkanut oireilemaan tuossa ~30v paikkeilla.
Tuska on kuitenkin todellista ja olen sitä hoidellut alkoholilla. Nyt on juominen loppu, mutta toipuminen yhä kesken. Ensimmäinen askel on otettu ja neljättä mennään...
Minulla on ainoastaan kokemukseni, ei muuta. Tämän kaltainen palsta taas ei liene kovin hyvä kokemusten jakoon? Olin havaitsevinani avauksessasi joitain itsesäälin piirteitä. Tuota itsesääliä emme ole koskaan sietäneet, ei ainakaan selvin päin. Kaikki asiat ovat kelvanneet syyksi tolkuttomaan alkoholin käyttöömme. Samalla hinnalla ovat menneet hyvät ja huonot asiat, niin ilot kuin surutkin.
Samoin näyttää olevan tuon lapsuuden kanssa, toiset syyttävät kurjaa lapsuuttaan, joku taas liian hyvää ja kilttejä vanhempiaan. Noita ”päteviä” syitä etsiessään saattaa unohtaa itsensä ja lopulta itse hankitun pakkomielteen kokonaan.
Hyvätkään syyt vaikka ne olisivat kuinka todellisia, eivät lopulta auta meitä vähäkään. Sen sijaan jokainen kuiva päivä vie meitä lähemmäksi sisäistä rauhaa - ja mitä se nyt olikaan?
Tuo neljäs askel on minusta eräs tärkeimmistä. Älä kiirehdi. Sinulla on aikaa loppuelämäsi.
"Sivusta seuraavalle": Minulla on vakaa käsitys, ettei kännissä ensinkään pidä mennä kinkereille.
Turust
...on vain minussa itsessäni. En syytä ketään muuta kuin itseäni, mutta kuten hyvin tiedät, tarvitsen tyyneyttä hyväksyä sen mitä en voi muuttaa. Ei otsikkokirjoituksessa mitään itsesääliä ole, lähinnä itseinhoa, joka kuuluu asiaan. Minua kuitenkin vituttaa suunnattomasti, että olen aivan turhaan joutunut kärsimään MAP-kirkon jäsenyyden vuoksi. Lisäksi olen sellainen perseennuolija vanhemmilleni. He pitävät minua edelleen täydellisenä lapsena, vaikka olen ahdistunut alkoholisti. Nyt viime aikoina on pintaan noussut viha, jota en osaa oikein purkaa. Minua siis vituttaa ja viimeiseksi kaipaan jonkun sääliä.
Viidennen askeleen jälkeen kuulemma pitäisi helpottaa. Saas nähdä. Tänään en kuitenkaan juo :-)
Vihasi tunnistaminen on tärkeä askel. Olen ollut työssä alkoholiongelmallisten parissa yli seitsemän vuotta. Sinä aikana sain näkemyksen, että alkoholiongelma monen kohdalla on epäsuoraa itseilmaisua sellaisesta, jota ei osaa tai uskalla muuten ilmaista. Sellainen henkilö valitsee "ilmaisukeinokseen" alkoholin. Se lievittää ja antaa ainakin hetkeksi kuin luvan jättää muuten mieltä hallitseva kontrolli sivuun. Sinäkin olet täällä ryypyksissäsi antanut tulla kaikenlaista paskaa, jota sitten toisinaan näytät katuvan.
Tasapainottuminen voi alkaa siitä, että huomaa vihansa, jonka taustalla on kyvyttömyys sanoa ja myöntää, ettei osaa tai pysty sanomaan tunteitaan sellaisina kuin ne ovat. - Totuudellisuus on sitä, että vakavalla mielellä ilmaisee asiat itselleen sellaisina kuin tietää niiden loppujen lopuksi olevan. Vihan vallassa sitä ei voi tehdä, mutta se voi olla askel itsensä tuntemiseen.
"Olen ollut työssä alkoholiongelmallisten parissa yli seitsemän vuotta. Sinä aikana sain näkemyksen, että alkoholiongelma monen kohdalla on epäsuoraa itseilmaisua sellaisesta, jota ei osaa tai uskalla muuten ilmaista. Sellainen henkilö valitsee "ilmaisukeinokseen" alkoholin. Se lievittää ja antaa ainakin hetkeksi kuin luvan jättää muuten mieltä hallitseva kontrolli sivuun."
Nyt Tapani puhuu asiaa raskaalla kädellä ja olen oikeastaan samaa mieltä kaikesta mitä hän viestissään sanoi.
Uskonnollisten kulttien mielenhallinta, joka määritelee monia negatiivisia tunteita kielletyiksi, ja ikipositiivisen kulissin ylläpito ovat monen ahdistuneen uskovaisen kasvatuksen saaneen henkilön suurimpia ongelmia jotka etsivät purkautumiskanavia. Tämä on ongelma varsinkin henkilöille jotka ovat kasvaneet kultin tunteellista ilmaisua rajoittavassa ilmapiirissä lapsuutensa eivätkä he koskaan opi ilmaisemaan itseään tai tunteitaan samalla tasolla kuin "normaalit" ihmiset.
Vihakin on aito, terve, luonnollinen ja sallittu tunne, mutta kuten Tapanikin antaa ymmärtää, sille ei saa antaa valtaa eikä sen saa antaa katkeroittaa itseään. Itselläni meni aivan liian kauan ennen kuin ymmärsin tämän. Jos kuitenkin lakaisee ongelmia vain maton alle niin kyllä siellä maton alla on jonain päivänä ihan liikaa vihapalleroita jotka väkisin puskevat esiin oikein kunnolla. Myrskyjä tulee ja menee, mutta aina myrskyn jälkeen on puhdas ja raikas ilma. Ajoittaiset riidat ja konfliktit toisten ihmisten kanssa ovat luonnollinen osa elämää.
Mitä negatiivisia tunteita mormonismi sinun mielestäsi määritelee kielletyiksi? Mitä kokemuksia sinulla on niistä?
Olet oikeassa, että myös uskonnollisessa kodissa voi syntyä alkoholisoitumiseen johtava ilmapiiri. Se on vain yksi mahdollisuus muiden vaikeuksia aiheuttavien olosuhteiden joukossa. Varsin usein taustalla on esim. ylihuolehtiva äiti ja isän puute tavalla tai toisella. Ns. sosialisaatioon voi tulla monella tavalla häiriöitä. Ratkaisevaa on, onko kasvuympäristö terveellä tavalla itseilmaisua edistävä ja yksilön minuutta itsenäiseksi kehittävä. - Professori Erik Ahlmaniin yhtyen olen sitä mieltä, että itsensä ilmaiseminen ja syvimmän olemuksensa toteuttaminen vapaasti on ihmisen perustarve.
Minulla on myös vain kokemukseni ja niihin ei ole kuulunut alkon tuotteita.
Mainitsit noista kuivista päivistä. Minulla niitä on riittänyt tähän asti ja sisäinen rauha on pysynyt mukavasti siinä mukana.
Kiirehtimisestä: kuinka pitkä on loppu elämämme. Sitä kun emme tiedä! Ainakin voimme yrittää pitkittää sitä lopun tuloa ihmismäisellä elämälla. Joskus sekään ei auta. Viime sunnuntaina yhden kotiopetus perheeni äiti (57 vuotias) sai jonkunlaisen verenvuodon päähänsä ja on nyt sairaalan hoivissa. En tiedä ketään joka olisi parempaa huolta itsestään pitänyt kuin hän. Loppu päätelmä: eläkäämme jokainen päivä kuin se olisi viimeinen. Siten tärkeimmät asiat tulevat hoidetuksi.
Yhdyn myös käsitykseesi, "ettei kännissä ensinkään pidä mennä kinkereille." Jos kännäys kestää 24/7 niin siinä ei auta mitkään ohjelmat. Selvänä ne ratkaisut on tehtävä.
Meillä on tosiaan erilaiset elämän kokemukset joista otamme oppia. Sinä olet mennyt kovan koulun ainakin kirjoituksistasi päätellen. Ei se minunkaan tieni niin kuopaton ole ollut. Lähetystyö aikana joskus oli korvat punasena kun haukuttiin pystyyn, mutta en voinut muuta ajatella kuin "anna anteeksi, siillä he eivät tiedä mitä puhuvat."
Kaikki sellaiset jotka kohdistuvat kirkkoon tai muihin jäseniin. Sen sijaan negatiivisista tunteista syyllisyyttä omasta vajavaisuudesta saa ja suorastaan pitää tuntea.
Monta kertaa kirkossa ollessani ihan oikeasti nyppi kun joku kertoi vähintäänkin arveluttavia tarinoitaan kuinka esim. pallosalama oli ilmestynyt kirkkaalta taivaalta ja kertonut Jeesuksen äänellä kuinka henkilö on Jumalan erikoissuojeluksessa (voi olla että muistan yksityiskohdat väärin, mutta pallosalama jutussa oli ja siitä kuului jokin pyhä ääni joka tapauksessa). Tuli mieleen, että eikö kukaan oikeasti voisi ohjata näitä henkilöitä hoitoon ja sitä kautta pääsemään taas kiinni oman elämänsä syrjästä, mutta eihän sellaista ole soveliasta ilmaista kun henkilöille on ihan selkeästi tapahtunut ihmeellinen kohtaaminen vapahtajan kanssa niin sehän on vaan hyvä juttu. Tai sitten nämä jotkut vaan vetävät jutut niin överiksi kasvattaakseen seurakuntalaisiltaan saamaa huomiota ja arvostusta hyvänä mormonina.
Itse muistan kun eräs mies kertoi, että temppelissä oli näkymättömiä henkiolentoja, joihin saattoi törmätä kapeassa oviaukossa. Eräs nainen kertoi kuulleensa Pyhän Hengen puhuvan omalla kielellään - ihmeellistä ja kaunista kuulemma.
Mutta niistä negatiivisista tunteista ja vaikutuksista. Minusta kirkko asettaa todella pahan ristiriidan jäsenilleen. Tässä yhteenvetoa:
- MAP-kirkko on ainoa oikea tosikirkko, muut ovat väärässä tai suorastaan perkeleen kirkkoja.
- Muihin kirkkoihin pitää suhtautua kunnioittavasti ja suvaitsevasti.
- Pitää aina olla hyvänä erimerkkinä muille, mukaanlukien muut kuin mormonit, pitää siis joskus haudata todelliset tunteensa ja teeskennellä. Pitää kääntää toinen poski väärässäkin paikassa.
- Kaikki kirkosta tuleva asia on hyväksyttävä sellaisenaan, vaikkapa pallosalamakertomukset yms. Herran puolesta valehtelu on nääs sallittua, sehän vain kasvattaa uskoa.
- Syyllisyys, syyllisyys ja syyllisyys. Muut uskonnot tuovat toivoa siitä, että ihminen kelpaa aina vaan ja uudestaan Jumalalle vaikka olisi kuinka kelvoton, ja voi saada rauhan ja synninpäästön. MAP-kirkko taas ajaa ihmisiä "parannukseen" syyllistämällä.
Mielestäni antamasi esimerkki ei ole yleistettävissä. Tuollaista ei tapahdu niin usein, että siitä voisi vetää johtopäätöstä kirkossa tapahtuvasta. Hoitoon voidaan tarvittaessa ohjata, ellei henkilö itse osaa hakea apua. Uskonnolliset yhteisöt vetävät puoleensa häiriytyneitä henkilöitä enemmän kuin muu ryhmätoiminta. Tuon ilmiön kanssa on vain tultava toimeen ja koetettava suhtautua rakastavasti häiriintyneisiinkin ihmisiin.
Jospa koettaisit ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat"
Kirjoitit:
"- MAP-kirkko on ainoa oikea tosikirkko, muut ovat väärässä tai suorastaan perkeleen kirkkoja.
- Muihin kirkkoihin pitää suhtautua kunnioittavasti ja suvaitsevasti."
Vastaan: Nämä eivät ole ristiriidassa keskenään. Huolimatta siitä, että voi olla olemassa vain yksi ainoa kirkko, muihin tulee suhtautua kunnioittavasti. Jos uskonnonvapauden periaate vaatii sitä. Ihmiset kuuluvat tietämättään kirkkoihin, jotka eivät ole oikeita.
Kirjoitit: "- Pitää aina olla hyvänä esimerkkinä muille, mukaan lukien muut kuin mormonit, pitää siis joskus haudata todelliset tunteensa ja teeskennellä. Pitää kääntää toinen poski väärässäkin paikassa."
Vastaan: Mitä pahaa näet siinä, että koettaa käyttäytyä esimerkillisesti? Hienotunteisuutta ei lueta teeskentelyksi. - Mitä on toisen posken kääntäminen väärässä paikassa? Anna esimerkki!
Kirjoitit: "- Kaikki kirkosta tuleva asia on hyväksyttävä sellaisenaan, vaikkapa pallosalamakertomukset yms. Herran puolesta valehtelu on nääs sallittua, sehän vain kasvattaa uskoa."
Vastaan: Saamme toki käyttää harkintaamme. Annat aivan virheellisen kuvan siitä, mitä jäseniltä odotetaan. Ei ole viisasta kiinnittää liikaa huomiota epäkohtiin. Parempi on antaa ajan kulua ja sivuuttaa sellaista, johon reagoimisesta ei tulisi rakentavaa lopputulosta. Tässä annoit väärän todistuksen: "Herran puolesta valehtelu on nääs sallittua."
Kirjoitit: "- Syyllisyys, syyllisyys ja syyllisyys. Muut uskonnot tuovat toivoa siitä, että ihminen kelpaa aina vaan ja uudestaan Jumalalle vaikka olisi kuinka kelvoton, ja voi saada rauhan ja synninpäästön. MAP-kirkko taas ajaa ihmisiä "parannukseen" syyllistämällä. "
Vastaan: Tietenkin parannus on välttämätöntä! Sitä tuleekin edeltää katumus ja tunne syyllisyydestä, mutta ei siten, että muut syyllistäisivät. Anteeksianto toimii MAP-kirkossa aivan evankeliumiin kuuluvalla tavalla.
"Tässä annoit väärän todistuksen: "Herran puolesta valehtelu on nääs sallittua.""
Tässä linkki aihetta käsittelevään artikkeliin mormonwikissä: http://www.mormonwiki.org/Lying_for_the_Lord
""Lying for the lord" is part of Mormonism's larger deceptive mainstreaming tactics, and conversion numbers would drastically lower if important Mormon beliefs were fully disclosed to investigators."
Suomeksi suunnilleen näin:
"Herran puolesta valehtelu on osa suurempaa mormonismin harhauttavaa päätaktiikkaa ja käännynnäsluvut putoaisivat dramaattisest jos tärkeät mormoniuskonasiat kerrottaisiin täydellisinä tutkijoille."
Tämän jälkeen artikkeli lisaa lukuisia yksityiskohtia ja ohjeita kuinka kirkon jäseniä ja lähetyssaarnaajia opastetaan kertomaan jotain muuta kuin totuutta kun he kohtaavat vaikeita oppiinsa liittyviä kysymyksiä. Monet mormonit ovatkin sisäistäneet tämän erittäin hyvin ja pyrkivät kaikin tavoin suojelemaan kirkkoaan epämieluisalta julkisuudelta. Valehtelu kirkon imagon suojelemiseksi on siis mormonien mielestä täysin hyväksyttävää.
Artikkelissa on jopa lainattu Vanhin Oaksia, joka on sanonut näin: ""My duty as a member of the Council of the Twelve is to protect what is most unique about the LDS church, namely the authority of priesthood, testimony regarding the restoration of the gospel, and the divine mission of the Saviour. Everything may be sacrificed in order to maintain the integrity of those essential facts."
Eli Oaks näkee velvollisuudekseen suojella kaikkea sitä mitä kirkko edustaa. Kaikki muu voidaan uhrata näiden suojelemiseksi. Valehtelu kirkon ja Jumalan puolesta on siis
Olen samaa mieltä. Ja itse asiassa kun finninaamalähetyssaarnaajat kertovat ääni vapisten tutkijoille mitä ihmeellisempiä juttuja, mm tietävänsä Josph Smithin olevan profeetta ja tietävänsä kirkon olevan totta, niin silloin valehtelevat. Vastaavasti pikkulapset jo todistavat todistuskokouksessa öitinsä korvaan kuiskuttelevia valeita, kuten että tietävät kirkon olevan totta. Mistä ne sen tietäisivät?
Vertaistuella ryhmässä löydät ihmisiä jotka saattavat olla kiinnostuneita sinusta ja elämästäsi. Et ole erityinen, kerro itsestäsi ja lapsuuden uskostasi. Olet turvallisessa seurassa, eikä sinulla ole syytä salata mistä tulet, ehkä löydät tien mihin sinä itse haluat. Menettää et ilmeisesti voi mitään muuta kuin perintö-osuutesi, saadaksesi jotain uutta takaisin. Aamu ilman tuskaa kuuluu sinulle,
Ja se perintöuskontokin joutuu ihmisellä jossain kehityksen vaiheessa sydämen syyniin - omat oivallukset voivat olla aika vastakkaisia. Ja minun täytyy kyllä sanoa, etten minä häpeä tai vähättele isovanhempieni tai vanhempieni uskoa, he ovat olleet oman aikansa ihmisiä. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, etten minä ajattele samalla tavalla kuin sukuni. Minulla on omat aivot ja tulkintani on toisenlainen.
Näin se menee. Myös Joseph Smith oli oman aikansa ihminen. Hänen ilmestyksensä ovat hänen omia kokemuksiaan, hänen tietoinen todellisuutensa ei mene yhteen tämän päivän realiteettien kanssa.
Miten perustelet?
Parempia perusteluja ei ole vielä löytynyt ja kun löytyy mielelläni muutan johtopäätöksiäni.
yksi yhteen sokeasti kopioimaan? Kysehän Soseph Smithin kautta palautetussa Kristuksen evankeliumissa on sanoman ja opetuksen soveltaminen omaan elämään ja vielä siten, että naapurin etu asetetaa oman edeun edelle.
ovat aivan ilmiselvästi jonkun höyrypään houreita. Ja mielestäni on outoa (tai oikeastaan ei lainkaan outoa), kun jotkut tietyt nimimerkit puolustaa mitä ihmeellisimmillä mielipiteillä ja sitaateilla noita aivan täysin himphamppumääräyksiä. Mormonitkin ottavat sovellutettuja 'totuuksiaan' vanhentuneesta ja itse muokatusta tekstistä. Jos kerran noi korostatte vanhahtavia tapoja, niin teidän tulisi elää kokonaisvaltaisesti kuin amishit. He ovat vieneet tuon vanhan noudattamisen nykyajassa huippuunsa. (ja huippuna kyllä minä pidän teidän garmenteja ja mustat suorat housut valkoinen paita yhdistelmää. Jeesushan kuvataan usein pitkätukkaiseksi; miksi teillä miehet ei ole samoin hippityylisesti pitkätukkaisia? Kymmenykset taitaa teillä olla se tämän päivän tärkein pointti - raha on pysynyt samana silloin alkujaan ja näinhän se on nytkin - vaan kenelle se kertyy?).
Jeesuksen ajan juutalaisten keskuudessa oli hyväksyttyä, että miehillä oli pitkät hiukset päässä ja On yhä joidenkin keskuudessa Israelissa. Länsimäisessä yhteiskunnassa hippikultuuri pitkähiuksisine miehineen oli kapinointia yhteiskuntaa vastaan.
vastata?
Sinulla lienee selvä käsitys, millaista uskonnon tulisi olla, miksi siis piilottelet totuuttasi epämääräisten höpinöidesi taakse.