Suomessa vietetään joulun jälkeen viattomien lasten päivää,
jolloin muistelemme Herodeksen Bethlehemin seudulla
surmauttamia pikkulapsia.
Voisimme oikeastaan aivan yhtä hyvällä syyllä
liittää päivään suomalaisten viattomien lasten muistelemisen.
Joka vuosi 10 000 lasta kuolee äitinsä kohtuun,
vaikka tässä maassa olisi pilvin pimein perheitä,
jotka kaipaavat omaa lasta hoivatakseen häntä.
Israelillakin oli aikanaan päiviä, jolloin kaduttuiin syntiä
ja käännyttiin pois pahuudesta.
Tekisi hyvää Suomenkin kansalle!
On asioita, joista kansat joutuvat tuomiolle.
Meidän kansamme kohdalla tämä taitaa olla se raain
ja pahin, vaikka monessa muussa asiassa olemmekin esimerkkinä kansana muille.
Vai löydättekö vielä pahempaa...
jolloin muistelemme Herodeksen Bethlehemin seudulla
surmauttamia pikkulapsia.
Voisimme oikeastaan aivan yhtä hyvällä syyllä
liittää päivään suomalaisten viattomien lasten muistelemisen.
Joka vuosi 10 000 lasta kuolee äitinsä kohtuun,
vaikka tässä maassa olisi pilvin pimein perheitä,
jotka kaipaavat omaa lasta hoivatakseen häntä.
Israelillakin oli aikanaan päiviä, jolloin kaduttuiin syntiä
ja käännyttiin pois pahuudesta.
Tekisi hyvää Suomenkin kansalle!
On asioita, joista kansat joutuvat tuomiolle.
Meidän kansamme kohdalla tämä taitaa olla se raain
ja pahin, vaikka monessa muussa asiassa olemmekin esimerkkinä kansana muille.
Vai löydättekö vielä pahempaa...
Vastaukset 59
Vanhimmat
Mene uskispalstoille siitä hihuloimaan!
mutta aika paha on lapselle myös syntyä fanaattiseen uskovaisperheeseen jossa hän joutuu oppimaan ahdasmielisyyttä ja tuomitsemista.
Lapselle on suuri onni syntyä uskovaan perheeseen. Silloin hän voi jo pienestä pitäes saada terveen ja raittiin elämänkatsomuksen, josta hänelle on hyötyä ja iloa läpi elämän ja vielä sen jälkeenkin.
Ateistit meuhkaavat kovasti jonkun pedofiilipapin edesottamuksista, aivan kuin he muka olisivat kiinnostuneita jostain lapsen oikeuksista. Totuus on, että heitä ei kiinnosta tippaakaan lasten oikeudet. Jos ne kiinnostaisivat heitä, he eivät ummistaisi silmiään aborteilta, joiden kautta jo vuodesta 1970 lähtien on murhattu noin puoli miljoonaa lasta äitinsä kohtuun. Mutta heidän elämänkatsomuksessahan ei mitään moraalisia tai eettisiä sääntöjä olekaan.
Mutta eläminen ahdasmielisyydessä on lapsen kehitykselle negatiivista. Mitä iloa on oppia tuomitsemaan ja myöskin vihaamaan toisin ajattelevia? Ei ole tietenkään hyvä oppia tuomitsemaan ja vihaamaan uskovaisiakaan. Mutta näin tapahtuu kun kasvaa fanaattisessa perheessä, oli se sitten uskovainen tai ateistinen tai joku muu fanaattisuus.
että tuollaiseen typeryyteen on turha edes vastata mitään, mutta tämän kerran. Olen ateisti, vaimoni on ateisti. Molemmat työskentelemme lasten ja nuorison parissa. Joukkoon mahtuu myös uskovien lapsia. Uskallan väittää, että olemme molemmat hyviä työssämme, toki aina on kehittymisen ja parantamisen varaa, kuten missä tahansa ammatissa. Emme erottele lapsia tai nuoria heidän tai vanhempiensa aatetaustan perusteella mitenkään, asia ei oikeastaan edes tule esille kuin hyvin harvoin. Ongelmia on kaikenlaisissa perheissä, niin uskovien kuin ei-uskovienkin.
Väitteesi "ateisteja ei kiinnosta lasten oikeudet" loukkaa minua ja useaa muutakin lapsi- ja nuorisotyötä tekevää kovasti. Toivoisinkin, että mietit sanomisiasi tarkemmin, sillä en usko, että tietoisesti haluat loukata ketään. Toivottavasti et. Aatteilla tai uskonnoilla ei ole moraalin tai etiikan kanssa mitään tekemistä.
Lapsen murhaaminen ei ole koskaan paras vaihtoehto. Lapsi ei ole syyllinen, jos vanhemmat ovat fanaattisia. Vika on silloin vanhemmissa eikä lapsissa. Sitäpaitsi Jumala voi eheyttää minkä tahansa lapsen, olipa hän kasvanut minkälaisessa kodissa tahansa. Samoin Hän voi parantaa fanaattisuudestakin.
Emme voi koskaan etukäteen tietää, millaiseksi jonkun äidin kohdussa olevan lapsen elämä tulee olemaan. Siksi ei ole miään perustetta murhata ketään etukäteen.
ole aborttien puolesta mutta olen sitä mieltä että suunnittelemme elämämme ennen kuin tulemme tänne. Ehkä eri sielut suunnittelevat myös abortin oppimisen vuoksi. Ehkä jonkun on tehtävä abortti ymmärtääkseen mitä se on. Ehkä tuhannet abortit ovat sitä varten että ihmiset heräisivät tajuamaan että on vaihtoehtojakin.
Mutta en koskaan kutsu abortin tekijää murhaajaksi, en halua tuomita koska en tiedä syytä abortin tekoon.
NRT
Olen iloinen, että teette työtä lasten ja nuorten parissa, mutta jos teitä TODELLA kiinnostaa lapsen oikeudet, silloin ette voi kannattaa sellaista elämänkatsomusta, joka hyväksyy lasten murhaamisen äitinsä kohtuun.
Eiväthän he kannatakaan sellaista elämänkatsomusta ymmärtääkseni.
Minua kiinnostaisi paljon enemmän jo syntyneet lapset. He joutuvat usein kärsimään tarpeettomasti, itsekin jouduin lapsena kärsimään, ja paljon, pelkästään ahdasmielisesti ja kieroutuneesti ajatteleviein kiihko uskovaisten vanhempieni takia.
Jo syntynyt lapsi kaipaa huolenpitoa ja rakkautta, mitä vaille valitettavan monet lapset jäävät.
Ei muutaman viikon ikäinen alkio vielä tunne kärsimystä, ei hylätyksi tulemisen tunnetta, olen abortin kannalla jos ei pysty ottamaan lapsesta vastuuta ja synnytys vaarantaisi äidin fyysisen tai psyykkisen terveyden.
Adoptio on tietysti vaihtoehto, jos haluaa synnyttää lapsen ja luovuttaa hänet adoptoitavaksi niin toki jokaisella on siihenkin oikeus.
Anteeksi nyt, mutta vaikutat tekopyhältä. Oletko mies, jos olet niin et joudu henkilökohtaisesti tekemään niin raskasta päätöstä kuin valinta abortin ja synnyttämisen välillä on. Maalla on helppo olla viisas kun merellä on hätä.
Minulle on tehty abortti aivan raskauden alussa, en ole koskaan katunut, tiedän että en olisi jaksanut muiden vaikeuksieni keskellä enää synnyttää lapsia, enkä varsinkaan hoitaa täysipainoisesti.
Jo syntyneet saivat rakkautta ja huolenpitoa, heistä tuli hyviä kansalaisia.
Tämä hyppää himan sivuraiteelle aiheesta, mutta esim. nimim. "Aritta" käyttää mielellään termejä "ahdasmielisyys ja tuomitseminen". Eriävän mielipiteen esittäminen on osa keskustelua, ei se ole tuomitsemista. Olisiko kuitenkin syytä olla lapsiansa kohtaan ainakin hieman "ahdasmielinen". Tänäänkin katsoin kaupassa kun mukulat juoksivat pitkin käytävää ostoskärryjen kanssa, ja kiipeilivät hyllyille. Äiti ei kieltänyt millään tavoin. Vapaa kasvatus kantaa hedelmää. Jos vanhemmat eivät kykene opettamaan lapsilleen käytöstapoja, kuka sen sitten tekee?
on ahdasmielisyyttä eli kaukana toisin ajattelevien hyväksymisestä. Tuomitseminen tarkoittaa sitä että esim kutsuu abortintekijöitä murhaajiksi eikä pysty asettautumaan heidän ongelmiinsa vaan kylmästi tuomitsee heidän tekonsa. Ja ilmeisesti sitten luulee itse olevansa hyvä esimerkki.
Ei ole hyvä antaa lasten kasvaa ilman ohjeita. Sekin on fanaattisuutta.
joka siis on ilmeisesti jotain, jonka katsot olevan elämänkatsomuksemme, ei liity lääketieteellisiin operaatioihin tai niiden moraalikysymyksiin millään tavoin. Ateismimme ilmenee ainoastaan siten, ettemme usko kuten sinä. Emme tee siitä numeroa, varsinkaan töissä. Aborttikysymykset eivät liity asiaan yhtään mitenkään.
Oletko muuten koskaan ollut raskaana?
Samaa asiaa voi sanoa
a. elämän kunnioittamiseksi ja arvostamiseksi
b ahdasmielisyydeksi
Ihan näkökulman mukaan....
Ei elämän siunaaminen, elämän mahdollisuuden antaminen
ahdasmielisyyttä ole, ei sinne päinkään...
Huomaa vain, kuinka nykyajattelu kääntää asiat IHAN PÄÄLAELLEEN!
Ok, on joitakin abortteja,
jotka on tehty esim. jos äidin henki on vaarassa.
Ne ovat asia erikseen,
mutta suuri osa abortteja on mukavuusabortteja,
varsinkin, kun lapsille olisi ottajia paririvissä odottamassa.
Mutta eikä adoptiokin ole teidän mielestänne Jumalan sanaa vastaan? Tämä Joosua, Sakarja, Daniel ainakin on sitä mieltä. Vai olikohan se Sami.
Ahdasmielisyys on sitä ettei suvaita toisin ajattelevia lainkaan.
ja elämän kunnioittamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa.
NRT
Kyllä ainakin minun mielestäni ateismi liittyy olennaisena osana moraalikysymyksiin. Juuri sen takiahan ateisti ei halua uskoa samoin kuin uskova kristitty, koska hän ei halua alistua Jumalan auktoriteetin alle, joka määrittelee mikä on moraalisesti oikein ja mikä väärin. Ateisti haluaa olla "vapaa" moraalisista säännöistä, voidakseen tehdäå mitä itse haluaa. Hän haluaa itse määrätä itselleen moraalisäännöt, joita kukaan ei kyseenalaistaa.
että ateisti ei vain usko mihinkään yliluonnolliseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa haluaako olla vapaa moraalisäännöistä vai ei. Ihmisillä on itsellä moraalisäännöt. Ei niihin tarvita mitään jumalia.
Perustele väitteesi, että Raamattu on adoptiota vastaan!
moinen ajatus ei ole koskaan ainakaan minun mieleeni tullut.
Olihan Samuelkin tavallaan adoptoitu....
Kyllä minulla on useitakin abortin tehneitä ihmisiä lähipiirissä,
hyvinäkin ystävinä. Jumala on anteeksiannon Jumala,
väärin tehnyt saa Jumalalta anteeksi, ellei asiaa tapoinaan pidä ja
suhtaudu esim. toisen elämään toistuvasti tietoisesti välinpitämättömästi.
Mutta niitä lapsia ei enää ole, olisi ollut hauska tuntea heidätkin.
Vanhin olisi jo kuudennellakymmenellä....
Muistan, kuinka omille vanhemmilleni aikanaan tuli myöhäinen iltatähti
äidin ollessa reilusti viidennelläkymmenellä.
Äidin kommentti oli vain:
"Eihän tätä suunniteltu,
mutta kyllä me hänestä huolen pidämme."
Ja nyt tämäkin ei-suunniteltu on jo viisikymppinen,
kolmen aikuisen lapsen isä.
En väittänyt että raamattu on adoptiota vastaan vaan että se ilmeisesti on koska niin jompi kumpi näistä herroista on minulle kertonut viestiensä kautta.
toisilla ei. Ja vaikka sinulla onkin abortin tehneitä tuttuja ei se tarkoita sitä että hyväksyt heidät täysin koska kirjoitat myös että olisihan se ollut mukava tavata ne lapset. Nämä "lapset" eivät kuitenkaan ole hävinneet kokonaan vaan he voivat syntyä abortin tehneelle äidilleen myöhemmässä vaiheessa. Tai sitten he syntyvät jollekin muulle. Sattumia ei ole vaan kaikki on Jumalan suunnitelmaa kauttamme.
Siis etsipä nyt jokin vanha biologian kirja vintin kätköistä
ja katso, miten ihminen lisääntyy.
Kaikki ei ole henkistä sielunvaellusta,
vaan se munasolu ja se sittiö, jotka yhtyvät uudeksi ihmisaluksi,
ovat ainutkertaisia.
Jos tuo ihmisen alku tuhotaan,
emme häntä koskaan täällä telluksella näe.
Lohdullista tietenkin on se,
että Raamatun mukaaan heillä on elämä Jumalan luona taivaassa,
eiväthän he ole mitään pahaa ehtineet tehdä
ennen kemikaalitsunamia.
Mutta kuten sanottu, mukava olisi heidät maan päälläkin
jo tuntea.
ei mainita sielua.
Miten sinä ajattelet että näillä lapsilla on elämä Jumalan luona, sikiöruumiissaan vai?
No, ei kai vanhempi ja vammaisempikaan kovin halukas ole tätä
vanhaa nahkapukua koko iäisyyttä kantelemaan.
Onneksi keskeisintä meissä on henki,
eli kuoleman jälkeen olemme henkiruumiissa.
Pari kertaa olen enkelin nähnyt
ja häntä katsoessaan tajuaa hyvin,
että olemme kerran henkiruumiita,
valoon ja kirkkauteen varjottuja,
jos vain haluamme Jumalan tietä käydä
ja Jeesuksen antaman anteeksiannon vastaanottaa.
teon ja henkilön tuomitsemisella!
Jos kuka vaikka lujastikin seisoo Jumalan antamien moraalimittapuiden takana ja tai kuten raamattu itse selkeästi sanoo, mikä on oikein ja mikä väärin, EI OLE TUOMITSEMISTA!
Jeesuskin osoitti hyvin selkeästi monessa tilanteessa ihmisille heidän väärät tekonsa, mutta se ei tarkoittanut, että hän olisi tuominnut heitä.
Samoin on meitäkin kehoitettu seisomaan lujina totuuden puolesta ja ojentamaankin pimeyteen kuuluvista teoista, mutta se ei anna meille oikeutta tuomita ketään tai tarkoita sitä että tuomitsisimme.
Kuten sen erään syntisen naisen tapauksessa, kun Jeesus sanoi, heittäköön se teistä, ken on synnitön ensimmäisen kiven, eikä sitä kukaan heittänyt, kun jokainen tiesi yhtälailla olevansa syntinen, niin silti jokaiselle oli tuo syytten alainen rikos täysin selvä ja kiistaton.
Keskustelun aiheesta sen verran, että jokainen lapsi on Jumalalle arvokas ja Hän toivoisi heidän saavan elää, olivat olosuhteet mitkä tahansa. Olisihan edes mahdollisuus heillä sitten joskus itse puolestansa päättää, tullako Hänen luokseen jne ja jos kuka tienristeyksessä ollessaan, kun miettii tehdäkö abortti vai synnyttää, niin Jumala jo silloin tarttuu kädestä jokaista häntä tukeakseen ja johdattaakseen, jos kuka tulee 'oikeaan' johtopäätökseen. (Emmehän voi tietää millaisia suunnitelmia Hänellä on JUURI tuon lapsen varalle, jos mahdollisuus annetaan...)
Taas se, kuka jos on tehnyt toisin, ei tietenkään ole Hänen armonsa ulottumattomissa, vaan ottaa toivottavasti opikseen (ettei uudelleen joudu saman tilanteen eteen epätoivotun raskauden aikaansaatuaan) ja luottaa Hänen rakkautensa suuruuteen ja armonsa mittaamattomuuteen ja tunnustaa tehneensä asiassa väärin ja pyytää anteeksiantoa... Ettei ainakaan loppuelämäänsä syyllisyyden tähden pilaa, mikä joillekin sekin voi käydä, jos luulee tehneensä "liian suuren virheen".
Jokainen lapsi on ikuinen suuri henki ja sielu joka ei koskaan häviä mihinkäään. Mitään ei tapahdu sattumalta. Kaikki on oppia ja opetusta. Ja kaikki oppi ja opetus on meidän itsemme suunnitelmia, ei Jumalan.
on meidän todellinen ruumiimme. Fyysisen olemme vain lainanneet kokeaksemme tätä maallisuutta.
Siis jos minä menen ja sanon,että se,
mitä tapahtui New Yorkissa syyskuun 11.
ei ole oikein,vaan se on rikos koko ihmiskuntaa vastaan,niin sinä' sanot,
että minulla ei ole oikeutta tai velvollisuutta sanoa sitä,
vaan kaikkia pidetään yhdessä ja samassa pimeässä ampiaispussissa.
Mikään ole rikollista, syntiä tai väärin
ja koko Raamattukin on sinun ja minun laatima,
ei sillä niin väliä, jos kielletään tappaminen tai muu.
Niinkö?
Teko ja tekijä ovat totisesti kaksi eri asiaa.
Jumala haluaa säilyttää puolustuskyvyttömän lapsen elämän.
Teon tekijää hän rakastaa ja haluaa armahtaa,
jos tekijä vain ottaa sanoja mukaansa
ja menee Jumalan luo selvittämään asian.
Niin, mitään ei tapahdu sattumalta.
Ihmiselle on annettu vastuu paljosta.
Ja sitä, mitä suurimmassa määrin toivon,
että nämä viime vuoden 10 000
ovat opiksi monelle,
niin ettei tarvitse itse kantapään kautta kokea.
rikos koko ihmiskuntaa vastaan? Ei minusta. Se oli rikos USA:ta kohtaan tai sitten sillä vain luuloteltiin ihmisille kuinka paha islamin usko on koska se luultavasti oli johtavien amerikkalaisten oma suunnitelma.
Oli kuinka oli, mutta se oli vain teko. Siitä ei joudu helvettiin.
Sinulla on tietenkin oikeus sanoa mitä haluat. Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä. Mutta silloin tuomitset jonkun.
Raamattu on tosiaan ihmisten kirjoittama. Luultavasti en minä ole ollut sitä laatimassa. Sinusta en tiedä. :-)
Jumala ei ole mikään setä taivaassa joka määrää ja asettaa sääntöjä. Jumala ei halua mitään eikä myöskään tarvitse mitään. Me haluamme ja tarvitsemme ja keksimme sääntöjä ja asetuksia koska me tarvitsemme niitä täällä eläessämme.
Kaikki on koettava kantapään kautta. Muuten emme opi yhtään mitään.
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, niin syntymättömät kuin syntyneet, niin terveet kuin vammaisetkin. Ei kiinnostuksen tarvitse olla joko tai vaan sen pitäisi olla sekä että.
Kannattaa tutustua esim. näihin sivuihin (jos uskaltaa):
http://www.lopettakaatappaminen.info/
http://www.lopettakaatappaminen.info/
http://www.abortioninstruments.com/abortion_photos.html
http://www.lopettakaatappaminen.info/
Klikkaile vasemman sivun linkkejä, eivät tulleet edelliseen viestiin oikein.
Tuon "viaton" -sanan voisi tiputtaa pois, koska kaikki lapset ovat viattomia.
Jokainen aikuinen tekee itse ratkaisunsa omasta kehostaan. Ketään ei voi pakottaa raskauteen ja synnytykseen vasten tahtoaan. Sekin olisi pahuutta.
Syntiä ei ole olemassakaan. Sen sanan ovat keksineet muinaiset uskontohemmot alistaakseen ihmiset valtaansa.
Itse en ainakaan muistele Herodeksen Bethlehemin seudulla
surmauttamia pikkulapsia minään päivänä.
Kysymys ei ole aikuisen kehosta, vaan lapsen kehosta.
Synti on olemassa ja abortti on siitä yksi todiste. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka sen itse sanan on keksinyt. Ratkaisevaa ei ole synti-sana, vaan se teko, jota sillä tarkoitetaan.
Vaikuttaa vahvasti siltä, ettet oikein käsitä mitä raskaus, synnytys ja lapsesta huolehtiminen tarkoittavat. Ei noissa hommissa lapsi yksin ole. Lapsi ei voi hyvin, jos hänen elinympäristönsä voi pahoin. Ei ole lapsen etu kasvaa kohdussa myrkytettynä esim. alkoholilla ja huumeilla, ja syntyä aivotoiminta ed. mainittujen aineiden takia turmeltuneena, ja ihmisten keskuuteen, jotka kohtelevat häntä huonosti.
Syntiä ei ole olemassa tekoina, vain sanana.
Meneppä itse Kaisaniemen puistoon yöllä, ja tule kymmenen somalin raiskaamaksi ja niistä raskaaksi, ja kanna lasta lähes vuoden sisälläsi ja hoivaa 18 vuotta elämästäsi. Ai ei onnistu vai..
Uskonto onkin huuhaata, enkä kehotakaan sinua uskomaan mihinkään uskontoon, vaan Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen.
Synti on olemassa. Uudessa testamentissa se on käännös kreikankielisestä alkutekstistä, jossa se esiintyy mm. sanana "harmatia" ja tarkoittaa sananmukaisesti synnin lisäksi "harha-askel"," erehdys", "rikkomus". Väität siis, että erehdyksiä ja rikkomuksia ei ole olemassa tekoina. Aika ristiriitaista, kun samalla kirjoitat raiskauksista Kaisaniemen puistossa.
Itse en kehota sinua mihinkään. On oma asiasi mitä teet tai ajattelet.
Syntiä ei ole olemassa. On vain tekoja. Kaikilla on teoillensa motiivit, tiedostamattomat tai tiedostetut. Teoilla on seuraukset. Raiskaus on raiskaus, josta on seurauksensa. Synti, erehdys ja rikkomus ovat turhia sanoja, asioita voi nimetä niiden omilla nimillä (esim. raiskaus, tappo, murha, insesti, pedofilia..).
Ristiriitaa ei ole, kun käsitellään asioita todellisina asioina, niin ettei kehitellä ja keksitä niiden ympärille ylimääräistä sepustusta.
Jeesus ja jumala ovat yhtä kuin kristillinen uskonto. Toista ei ole ilman toista. Uskovaiset ovat keksineet erotella nämä asiat toisistaan, koska ovat itsekkin alkaneet tajuta, että uskonnossa joku asia mättää. On vain itsepetosta eritellä uskonto ja usko toisistaan.
noitten hourujesi kanssa.
Kerropa, mikä pohtisi enemmän arvoja ja etiikkaa kuin se,
onko puolustuskyvyttömällä ihmisalulla oikeus elämään vai ei?
Abortissa on kyse muista asioista, kuin OIKEUDESTA elää. Jos joku haluaa abortin, on se silloin hänen tapauksessaan hänen valintansa. Ketään ei voi pakottaa vasten tahtoaan olemaan raskaana ja synnyttää. Se vasta olisikin toisen ihmisarvon alentamista.
Kenenkän lapsen ei ole hyvä syntyä ei toivottuna.
Miksi oikeus elämään olisi alisteinen jonkin ihmisen satunnaisille mielialoille sen jälkeen, kun on ensin vapaaehtoisesti saattanut itsensä siihen tilanteeseen, että SAATTAA tulla raskaaksi. Eikö olisi reilumpaa sanoa, että ok, otin riskin ja kannan vastuuni loppuun asti tästä alkaneesta elämästä.
Yhdeksän kuukautta odotusta tässä sallivassa nykymaailmassa ei edes ole niin iso häpeä
kuin joskus aikanaan.
että uskot kuolemaan. Kuolemaa ei ole, kukaan ei kuole.
Raskaus ei aina ole vapaaehtoista. Saat ihan itse miettiä miksei näin ole, jos haluat tai kykenet...
Häh, eihän häpeä liity raskauteen mitenkään! Raskaus ei ole mikään pikkujuttu, jos et sitä tiennyt.
Raskaus tai sen keskeytys eivät ole yhteydessä ateistiseen ajatteluun.
Totta ihmeessä minä uskon kuolemaan. Lauantaina lähden yhdessä muun suvun kanssa
saattamaan hautaan suvun viimeisen mummon edellisestä sukupolvesta.
En minä kuvittelekaan, että hän täällä ikuisesti eläisi, lähes 90 vuotta oli jo pitkä ikä.
Toinen asia sitten on, että meillä on ikuinen elämä kuoleman jälkeen
ja itse ainakin aion Jumalan joukoissa pysyä silläkin puolella.
:)
Raiskausraskaudet ovat silti minimaalisen harvinaisia,
kyllä suurin osa vauvansiemenistä on ihan omasta halusta hankittuja...
:)
Ihan hyvin tiedän, että raskaus ei ole pikkujuttu.
Puolenkymmentä lasta olen raskausaikana menettänyt
ja loppujen kohdalla sokeriarvot ovat olleet raskausaikana koholla,
näillä vuosilla se alkaa jo tuntua sydämessä vaivoina.
Katkera en silti keskenmenoista enkä muustakaan ole,
joten niistä ei tarvitse sen enempää jutunjuurta kehitellä.
:)
Raskaus voi alkaa, vaikka käyttäisi mitä tahansa ehkäisyä. Jotkut miehet myös pakottavat kumppaninsa seksiin tai suojaamattomaan seksiin. Siinä on veteen piirretty viiva, onko kyseessä raiskaus vai "vapaaehtoisuus".
Taidat olla jäävi tuomitsemaan ja moralisoimaan sitä, että joku on poistattanut sikiön kohdustaan. Sinun kehosi, eli sinä itse olet tehnyt sen itsellesi monta kertaan. Ei ole hyviä tai huonoja, oikeita tai vääriä syitä sikiön kuolemaan. Sikiö poistuu kohdusta, syystä tai toisesta. Jokaisen keho on hänen omansa, toisille ei kuulu mitä hän kehollaan tekee.
Ihminen, kuten kaikki elollinen, ja elotonkin, ovat vain energiaa. Energia ei häviä, vaan muuttaa vain muotoaan. Sukusi mummo ei ole kuollut, vaan muuttanut vain muotoaan, joskin vielä hyvin vähän. Hänen muotonsa energia on siinä määrin ehtynyt, ettei hän voi enää kommuniokoida ihmismuodon tavoin, mutta maatuminen tai poltto laittavat hänessä jäljellä olevan energian muunlaisen elämänmuodon käyttöön.
Kuolemaa ei ole. Ei ole aikaa ennen kuolemaa, eikä aikaa kuoleman jälkeen, koska mikään ei koskaan kuole. Siihen asiaan ei vaikuta mikään uskonto.
Elämme vain eri paikoissa. Joskus täällä, joskus muualla. Sitten ehkä taas tulemme tänne.
”Kuolemaa ei ole. Ei ole aikaa ennen kuolemaa, eikä aikaa kuoleman jälkeen, koska mikään ei koskaan kuole. Siihen asiaan ei vaikuta mikään uskonto.”
Kuolema on henkivalta, jonka ota on synti. Jos teet syntiä, niin kuolet.
Uskon, että olet jo kuollut, jolloin sinussa ei ole elämää pisaraakaan. Olet vain kävelevä kuolema, joka on matkalla määränpäähänsä eli toiseen kuolemaan, joka on Helvetti. Ilman Jeesusta pysyt ikuisesti kuolleena ja joudut Helvettiin.
Jos sinussa olisi elämää, niin uskoisit Jeesukseen, mutta kun ei ole niin toimit kuin vihreä-puolue, ja neutralisoit kaiken. Helvetin ja kuoleman neutralisointi ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että kuollut joutuu Helvettiin. Sieltä ei pääse pois; siellä ei mato kuole, eikä tuli sammu.
”Elämme vain eri paikoissa”
Sinussa ei ole elämää. Se valo jota sinä kutsut valoksi onkin pimeyttä, kuinka suuri onkaan silloin pimeys?
”Taidat olla jäävi tuomitsemaan ja moralisoimaan sitä, että joku on poistattanut sikiön kohdustaan”
Ei ole olemassa mitään sikiötä, vaan abortilla murhataan aina ihminen; abortti on murha. Lääketieteellinen termi ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että abortti on murha.
Kuolemaa häviämisenä ei ole,
Ihmisen henki on ikuinen,
Taivasta varten luotu.
Meistä itsestämme riippuu,
annammeko Jumalan rakkauden vaikuttaa elämässämme.
Ei ketään ole väkisin taivaaseen viety,
näitä viattomia lapsia lukuunottamatta,
joista keskustelu alkoi.
Maan päällä ei uusintoja ole,
meillä on 70 tai 80 vuotta aikaa päättää,
millaisen ikuisuuden haluamme
ja kenen seurassa.
Se on oikeastaan se keskeinen asia,
miksi nämä vuodet on meille annettu.
Tämäkin juuri ikuisuuteen siirtynyt
lähes 90-vuotias sukummen isomummo
totesi elokuun alkupuolella:
"Ei meillä ole muuta turvaa kuin Jumala."
Eli eivät olleet vuodet turhaan menneet.
Vaan onhan se niinkin,
että ihmisiksi meidät on luotu,
ei pakkopanopuiksi.
Eli jokaisella on kyllä sen verran oltava
ihmisyyttä,
että kantaa vastuun itsestään ja mahdollisista lapsistaan,
jos ei miehestä vastuun kantajaksi ole.
Ok, raskaus voi alkaa,
vaikka ehkäisisikin.
Mutta lapsihan se vain on,
pieni mutrusuu.
Ei hirviö.
Teoilla on aina seurauksensa
ja riskinsä.
Miksei niitä seurauksia voi ihan pää pystyssä
ja myöhemmin ihan iloisellakin meilelllä kantaa?
Muistan, kuinka kerran selasin
Helsingin Sanomien Syntyneitä-sivua
ja Jumalan Pyhä Henki totesi
hyväntahtoisesti:
"Siellä on monta vahinkolasta!"
Oma aviomiehenikin on tällainen vahinkolapsi,
mitä sopimattomimpaan tilanteeseen pölähtänyt,
eivätkä nämäkään ihanat lapsemme olisi syntyneet,
jos eivät hänen vanhempansa olisi antaneet hänen syntyä.
niin kuin sinun elämääsi hallitsee.
On ollut ja tulee olemaan.