Suomensodan johto teki strategisen virheen kun eivät aloittaneet omaa panssarivaunu tuotantoa ennen talvisotaa.Tykkejä kyllä tehtiin,mutta olisi pitänyt aloittaa myös oma pv tuotanto,jolloin puolustuslinjat olisivat olleet paljon vahvempia NL:ää vastaan.
Saksalta ei kalusto apua tuolloin saatu,mutta tieto taitoa oli kyllä omien sotamateriaalien valmistukseen,jonka perusteella tehtiin esim.merikalustoa,sotalaivoja ja sukellusveneitä,tykkejä ja käsiaseita.Joten omalle pv tuotannollekin olisi ollut perusteet olemassa.Sama koski myös lentokalustoa,joitakin konemalleja suunniteltiin myös Suomessa,mutta ne eivät koskaan tulleet tuotantoon ,jotakin poikkeusta lukuunottamatta.Virheistä maksettiin kova hinta.Pienemmälläkin armeijalla olisi voinut pärjätä,jos varustus olisi ollut parasta mahdollista.Tätä samaa keskusteluahan käydään myös nykyisinkin.Raaka-aineita olisi ollut saatavilla riittävästi ko. tuotantojen aloittamiseksi.Ja myös kivihiiltä olisi voitu Saksasta ostettua bensiinin ja dieselin tekemistä varten.Erittäin huonoa johtajuutta sotaan valmistautuvalta maalta.Noin raskas häviö NL:lle,mitä tapahtui, oli suomalaisten oma moka.Ei ihme,että Stalin suunitteli valtaavansa Suomen alle 2 viikon.
Saksalta ei kalusto apua tuolloin saatu,mutta tieto taitoa oli kyllä omien sotamateriaalien valmistukseen,jonka perusteella tehtiin esim.merikalustoa,sotalaivoja ja sukellusveneitä,tykkejä ja käsiaseita.Joten omalle pv tuotannollekin olisi ollut perusteet olemassa.Sama koski myös lentokalustoa,joitakin konemalleja suunniteltiin myös Suomessa,mutta ne eivät koskaan tulleet tuotantoon ,jotakin poikkeusta lukuunottamatta.Virheistä maksettiin kova hinta.Pienemmälläkin armeijalla olisi voinut pärjätä,jos varustus olisi ollut parasta mahdollista.Tätä samaa keskusteluahan käydään myös nykyisinkin.Raaka-aineita olisi ollut saatavilla riittävästi ko. tuotantojen aloittamiseksi.Ja myös kivihiiltä olisi voitu Saksasta ostettua bensiinin ja dieselin tekemistä varten.Erittäin huonoa johtajuutta sotaan valmistautuvalta maalta.Noin raskas häviö NL:lle,mitä tapahtui, oli suomalaisten oma moka.Ei ihme,että Stalin suunitteli valtaavansa Suomen alle 2 viikon.
Vastaukset 120
Vanhimmat
tehdashan se vielä puuttui.
Jo lentokone ja tykkitehtaat olivat vakava strategisen tason virhe.
Meidän kokoisen teollisuuden ja kansantalouden olisi kannattanut ostaa raskas kalusto ulkomailta ja suunnata oma hyvin rajallinen teollinen kapasiteetti huolto, korjaus ja ylläpitotehtäviin.
on mielestäni teknisesti vaativampi rakentaa kuin hyökkäysvaunu. Tankkihan on oikeastaan vain pyörivällä tornilla ja tykillä varustettu telaraktori.
sodanjohto ymmärtänt "tankeista" oikeastaan mitään. Hehän olivat koulutettu "sokeaan tottelevaisuuteen" Ei Suomenkaan armeijahierarkiassa sallittu uusia asioita. Sehän olisi ollut kapinaa. Siksi esim A. Lahden suunnitelmat eivät saaneet toteutua, Pelättiin siis, epäonnistumista ja pysyttiin vanhoissa, koetuissa aseissa. Neuvostoliitossa tehtiinkin toisin. Onneksi Suomelle, he käyttivät Talvisodassa väärää taktiikkaa.
Missähän suomessa oli tykkitehdas talvisodan aikaan?? Vasta talvisodan aikaan päätettiin suomessa ruveta valmistamaan tykkejä, vieläpä ruotsalaista 105 mm haupitsia. Ensimmäiset tykit toimitettiin vasta 1942.
löydy tietoa mistään. Onko Suomen sukellusveneissä käytetty hitsausta ja kuinka paljon ? Ei kerrota kirjoissa ei tiedä google. En tiedä minäkään. (tarkoitan rungon ja vesittiviiden osatojen valmistusta) Hitsausta kyllä käytettiin putkistojen asennuksessa).
"Missähän suomessa oli tykkitehdas talvisodan aikaan?? Vasta talvisodan aikaan päätettiin suomessa ruveta valmistamaan tykkejä, vieläpä ruotsalaista 105 mm haupitsia."
Valtion tykkitehdas valmistui Jyväskylässä v. 1938, valmisti aluksi Boforsin lisenssillä panssaritorjuntakanuuna 37K/36. Panssarintorjuntatykkejä valmistui yhteensä 155 kpl ennen sotaa ja sen aikana.
Myöhemmin korjattiin ja uusittiin myös muunlaista kalustoa.
eli resursseja. Meillä ei ollut mitään osaamista panssarituotantoon. Kaikki olisi pitänyt ostaa ulkomailta ja korkeintaan jonkin sortin kokoonpanoon olisi kyetty.
Panssarilaivojen ja sukellusveneiden valmistukseen tarvittava tietotaito ostettiin Saksasta. Omaa ei ollut.
Tykkejä ei ehditty valmistaa lukuunottamatta lisenssillä tehtyjä 37 mm pst-tykkiä ja taisi olla jokin 20 mm it-ase.
Lentokoneista valmistettiin lisenssillä Fokker-hävittäjää ja Blenheim-pommikonetta(?). Saattoi olla jokin muukin. Useita hävittäjätyyppejä kyllä kehiteltiin. Myrsky-hävittäjää taisi yksi erä valmistua.
Et hallitse asiaa lainkaan. Oma sotateollisuus olisi tietysti ollut hieno asia, mutta sen vaatimiin satsauksiin ei ollut mitään haluja eikä voimia.
Meni kaksikymmentä vuotta lähinnä sisällissodan jälkien korjauksen vaikka sivussa saatiin armeijaa rakennetuksia saksalaisten avustuksella sekä Lännestä saatavalla tuella.
Pohjoismainen suuntaus ei merkittävästi auttanut mutta kyllä jonkin verran vahvisti puollustusta.
armeijan rakentamisessa, eikä lännestä saatu siihen tukea. Kyllä se rakennettiin itse.
minkä kuvailit,olisi sodanjulistus kannattanut jättää tekemättä ja hyväksyä NL:n miehitysaikeet,tietoisesti isosti alitehoisena taisteluihin ryhtyminen ei ollut eikä ole koskaan järkevin vaihtoehto.Liittoutumistakin lännen kanssa olisi kannattanut harkita,kun sitä tarjottiin ennen sotia Britannian ulkoministerin vieraillessa maassa.Turhia kuolleita tuli aika paljon ja suvereniteetti eli todellinen valtiovallan vapaus meni tuolloin.Kyllä mä nyt ainakin tuon verran tiedän.
Suomen poliittisen johdon käytössä. Miten onkin niin hauskasti, että Suomen parhaat strategiset kyvyt paljastavat suuren tietämättömyytensä viime sodista juuri näillä palstoilla.
Olet muuten ainoa, joka tietää Britannian ulkoministerin vierailleen Suomessa ennen sotaa ja tarjonneen liittoutumista. Mikset kertonut siitä valtion johdolle ja silloin?
sukupolvea.Olen vain kiinnostunut historiasta ja katsonut dokumentin jos toisenkin.Tämä on mun mielipiteeni,että sotaa olisi voinut käydä tehokkaamminkin.Toivottavasti maan johto kulloinkin ottaa opiksi virheistä.Mun mielestä vapaa maailma voittakoon.
Tuosta Brittien ulkoministerin käynnistä oli Battlefield,Scandinavia,the forgotten front-dvd:llä maininta,tuotantovuosi 2002,siitä tiesin.
Ei tarpeeksi panostettu armeijaan eikä yhteistyöhän balttien kanssa. Suomen hallituksen olisi pitänyt vaikka väkisin auttaa Vapsit valtaan. Päts korvata Sirkillä. Laidoner Larkalla. Samat fasistit myös Latviassa ja Liettuassa valtaan. Sitten muodostaa baltialais-suomalainen puollustusliitto eikä tavoitella mitään typerää Pohjoismaista puollustusliitto kun ei ruotsalaisista surkimuksista kuitenkaan ollu Natsi-Saksaa tai Neuvostoliittoa vastaan taistelemaan.
Balttien ei olisi tarvinnut suostua nekkujen vaatimuksiin jos niillä olisi ollut puollustusliitto Suomen kanssa. Jopa Saksa painosti 1930-luvulla Viroa vähentämään puollustusyhteistyötä Suomen kanssa.
Näillä palstoilla vain on niin monenlaista viisasta neuvomassa menneiden aikojen johtajia ikäänkuin siitä olisi jotain hyötyä ja ikään kuin asioita ei olisi aikanaan harkittu. Voit olla aivan varma, että varustamisasioitakin käsiteltiin perusteellisesti eriyisesti 1931 alkaen. Siitä on hyvä selvitys Kari Selenin teoksessa Mannerheim ja hänen puolustusneuvostonsa.
Britannian ulkoministeri ei tainnut missään vaiheessa vierailla Suomessa ennen sotia.
Hienoa, että harrastat historiaa ja intoa edelleenkin.
Mannerheim sen sijaan kävi usein Englannissa vuosina 36-38 ja muistelmiensa mukaan tapasi brittiministereitä vähän väliä. Hän ei kuitenkaan mainitse mitään tuollaisesta liittoutumistarjouksesta.
ole järjestää asetuotantoa. Sen voi tehdä vain poliittinen johto eli maan hallitus eduskunnan myötävaikutuksella. Ennen Talvisotaa tuleva ylipäällikkö puolustusneuvostoineen teki kyllä parhaansa sotavarustuksen hankkimiseksi. Poliittinen johto ei innostunut asiaan ennen kuin oli myöhäistä.
olisi Suomessa panssarivaunuja voitu ja osattu valmistaa. Aivan varmsati. Kyse onkin, että kenraalit ja politiikot eivät olleet asintuntijoita. Eihän heilä tunnetusti, edes vasara kädessä pysynyt. Heidäthän oli opetettu puhumaan kovalla ääneellä ja kumartamaan. Käytännössä ihan paska sakkia.
esimerkiksi panssariterästä, moottoria voimansiirtoineen ja kunnon tykkiä. Lisäksi kannattavuus olisi vaatinut suurtuotannon ja jätti-investoinnit.
"Kyse onkin, että kenraalit ja politiikot eivät olleet asiantuntijoita."
Aivan varmasti olivat. Ainakin kenraalit. Lisäksi heillä oli koti- ja ulkomainen erityisasiantuntemus käytössään.
Ja kaikkia, mutta erikseen MM. Rautpohjassa ja Varkaudessa sitä onnetonta bunkkerin särkijää jolla ei voinut mennä samaan pitäjään Sotkien kanssa, koska siinä oli 1. MS aikainen haupitsi tornissa.
miksi kaaritulta ampuva vanha kartussihaupitsi ylipäätään valittiin tuohon modiviointiin. Miksi sitä tankkia yleensä muunneltiin täysin päin p...että. Alkuperäismalli olisi ollut kaikin puolin parempi.
Sillä pääsi ainakin lujaa karkuun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/BT-sarja
Luutnantti Sippelin vaunulla Viipurissa 1944. Se vaunun torni, katselin sitä Parolassa, oli kaikkien aikojen kehnoin torni mitä vaunuun voitiin ajatella. Alkuperäinenkin olisi ollut ainakin oikean näköinen. Ja se tykki, mihin se oli tarkoitettu ? Variksien häätämiseen. Kukahan suunnitteli koko hökötyksen ?
"Laguksen miehet, Marskin nyrkki"
Laaguksella asian kanssa ollut varmaan mitään tekemistä. Hän oli sotilas ei suunnittelija.
Höpöhöpö ...
Ensinnäkään Suomi ei ollut missään vaiheessa sotaan valmistautuva maa, mikäli se olisi sitä ollut, niin se olisi voinut myös ostaa aseita, jota se ei ajoissa tehnyt, senjälkeen kun sota oli alkanut niin kukaan ei enää niitä myynyt kuin kultaa vastaan ja sitähän ei maassa ollut.
Omien panssareiden valmistus olisi niellyt kokonaan ne olemattoman varat mitä puolustusvoimille oli osoitettu, mikäli oikeasti olisi haluttu itse valmistaa aseita, niin silloin olisi pitänyt osoittaa varoja jo kolmekymmentäluvun alussa, ei tehtaita ja tuotekehittelyä hetkessä tehdä, eikä se ole ilmaista.
Varustaumiseen tarvitaan aina useita vuosia, muutamassa kuukaudessa ei ehdi enää tehdä mitään.
Suomessa tehtiin vetureita. Hyviä. Mikä panssarivaunussa olisi sellaista mitä ei olisi osattu tehdä ? Ei mitään.
Jos sanot, että telat, niin hyvä. Mutta ongelma se ei olisi ollut.
ymmärtää mistä oli kysymys. Suomessa isot herraupseerit olivat myös kauppaagentteja. Heidän itressiinsä kuului luoda kaupallisia suhteita, omaksi hyödykseen, valitettavaa Suomen kannalta.
Kaikki aika meni sisällissodan jälkien korjaamiseen. Elinoloja yritettiin parantaa jotta Stalin ja Kuusinen eivät olisi vuoden 1918 tyyllillä onnistuneet hajottamaan Suomen kanssaa.
Tähän Stalin luotti. Arvelivat että Suomen vasemmiston negatiivinen suhtautuminen Saksaan ja Kuusisen läsnäolo olisi hajoittanut Suomen kansan yhtenäisyyden. Tämä olisi saattanut onnistuakin jos eivät olisi 1930-luvun puhdistuksissa tappaneet suurinta osaa niistä venäläisistä ja suomalaisista kommunisteista jotka täällä taistelivat.
Alkuperäinen oletushan pojilla oli että Suomi suostuu Baltian maiden tyyllillä vaatimuksiin ilman taisteluja. Kun ei suostunut niin Kuusinen oli suunnitelma B. Stalinilla meni niin pahasti kaikki arviot pieleen että oli joko miehitettävä Suomi ja ryhdyttävä Norjan ja Ruotsin rajoilla sotaan länsiliittoutuneita vastaan tai sitten tehtävät rauha. Saksa oli arvaamaton tekijä.
Ja Kuusinen, Tuominen ja muut kusipäät olivat Kremlin agentteja. hahahha Arvoa oikein Tukholmasta asti tultiin pyytämään Terijoen hallituksen pääministeriksi. Onneksi oli sen verran kunniaa että tajusi kieltäytyä ja varmistaa paikkansa historiassa rehellisenä miehenä.
Arvo Poika Tuominen taitaa olla yksi niistä harvoista arvovaltaisista ulkomaalaisista kommunisteista Baltiassa ja Pohjolassa joka on päässyt todistamaan Kremlin herrojen elämää ja elännyt kauan kertoakseen siitä.
Kuusinen muodosti vielä sotien jälkeen viisumikysymyksessäkin rasitteen sekä kuolintodistus kysymyksessä koska oli jonkun Helsingin seurakunnan jäsen. Onneksi nämä kysymykset saatiin ratkaistua ettei tullut unkarilaisten ja tsekkien sekä afgaanien kohtaloa.
"Suomessa isot herraupseerit olivat myös kauppaagentteja. Heidän itressiinsä kuului luoda kaupallisia suhteita, omaksi hyödykseen, valitettavaa Suomen kannalta."
Älä esiinny "tutkijana", kun ei ole pienintäkään tietoa mistään.
Periaatteessa kyllä tietenkin olisi voitu tuottaa ja valmistaa itse panssarivaunuja, tekniikkä mitä ei ollut olisi voitu ostaa esim. Ruotsista, homma olisi vaan pitänyt tajuta jo useita vuosia ennen sotaa, eli joskus kolmekymmentäluvun alussa, ei noita hommia budejttivaroilla tehdä eikä muutenkaan poliittisten suhdanteiden mukaan.
Pitää rakentaa siihen omat yhtiöt ja tuotantolinjat, sekä luoda yhteydet muihin maihin ja niiden teollisuuteen, tässä tapauksessa kai Ruotsi ja Saksa olisi olleet sopivat kumppanit.
Silloin kun sota on kynnyksellä, on liian myöhäistä, ei ne suunnitelmat siihen sotaan ehdi toteutua.
Suomi hyödynsi teollisuuttaan korjaamalla neuvostoliiton sotasaalispanssareita, noin 75 %:tia suomen panssareista oli kesällä 1944 venäläisiä sotkia, niitä oli yli 2000 kpl:tta.
ammattitutkija, vielä. Mutta parin vuoden päästä voisin sellainen ollakin. Niinkin fiksu ja asiallinen herra kun kenr. E.Heinrichs esti A. Lahden Pst-kiväärin sarjavalmistuksen ennen talvisotaa. Ase olisi kyennyt tuhoamaan silloin jokaisen vihollivaunun. Ainoastaan yksi tai kaksi kpl. näitä aseita ehti Talvisotaaan. On väitetty, että kenraalilla olisi halunnut "oman" pienikaliiperisemman aseen käyttöön. Vasta Kenr. Nenosen toimesta aseen tuotanto saatiin käyntiin, tosin se oli jo myöhäistä. Jatkosodassa kyseinen 20 mm Pst- kivääri ei enää "pystynyt" uusiin raskaisiin vihollisvaunuihin. Huom. amatöörikin voi lain mukaan käyttää nimikettä tutkija. Esim. Erikoishoitaja E. Tammi on arvostettu ja myös arvosteltu tutkija. Niinkuin ovat monet ammattitutkijatkin (korkeakolututkinnon suorittaneet henkilöt)
Pst- kiväärin kohtalo on vielä selvittämättä. Ase oli hyvä, mutta tanskalainen Madsen konetykki olisi ollut vielä parempi. Lahden aseen etu oli suhteellinen keveys ja erinomainen tarkkuus. Sitä olisi vielä voinut kehittää ammuksien osalta. Ontelo-ammus olisi ollut kova sana siihen. Olisiko se sitten ollut "laillinen"? 20mm oli tykin ammuksen alin koko.Kranaatteja taas ei kivääriaseella sopimuksien mukaan saanut käyttää. Vaikka ei ainakaan vastapuoli sitä sääntöä noudattanut. Räjähtävä kiväärinluoti haavoitti monia, myös tarkka-ampuja S. Häyhää.
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Toisen maailmansodan aikana Suomen armeija sai sotasaaliiksi yhteensä 15 T-34-vaunua, joista viisi oli tyyppiä T-34-76 ja yhdeksän tyyppiä T-34-85. Lisäksi Saksasta ostettiin kolme T-34-76-vaunua kesällä 1944.[1] Suomessa T-34-76-vaunu tunnettiin nimellä Sotka ja T-34-85 nimellä pitkäputkinen Sotka.[2] Suurin osa vaunuista säilyi koulutuskäytössä vuonna 1961 tapahtuneeseen poistoon saakka.[3][4]
Sotka-nimi syntyi, kun Panssaripataljoonassa palvellut panssarimies Suominen kertoi työskennelleensä ennen sotaa Sotka-nimisellä hinaajalla, jossa oli pitkä savupiippu. Kun kersantti, Mannerheim-ristin ritari Lauri Heino ajoi ensimmäisen valtaamansa T-34:n Äänislinnaan, joku totesi vaunun tykinputken nähdessään “sen Suomisen Sotkan nyt tulevan”.[5][6]
[muokkaa] Lähteet
"Niinkin fiksu ja asiallinen herra kun kenr. E.Heinrichs esti A. Lahden Pst-kiväärin sarjavalmistuksen ennen talvisotaa. Ase olisi kyennyt tuhoamaan silloin jokaisen vihollivaunun"
Kokeiden osoitettua 20 mm aseen paremmuuden 14-milliseen verraten Heinrichs hyväksyi sen käyttöön elokuussa -39. Viivytystä aiheutui kaksi kuukautta. Se ei olisi riittänyt sarjavalmistukseen, mutta ehkä yksi sarja olisi voinut valmistua ennen sodan loppua.Hcs:lla ei ollut mitään yhteyksiä 14-millin aseen valmistajiin. Se vain oli yksinkertaisempi ja halvempi. Sodan aikana niitä saatiin mm. Englannista.
Puna-armeija käytti 13 mm pstkivääriä koko 2. Msodan ajan.
Jos käyttää tutkija-nimikettä, tulisi ainakin tarkistaa tiedot,joita esittää. Vihjailut, virhetiedot ja valheet eivät pue minkään sortin "tutkijaa".
sitten, miksi vasta Nenosen "painava" sana avasi aseen sarjatuotannolle ? Eikö se osoita, että kyseistä asetta ei haluttu valmistukseen. Kyseessä oli ehkä Lahden henkilö (kateus) Koulujakäymätön tav.kansalainen oli etevämpi kuin ..... Esim. Kapt. Saloranta epäonnistui täysin pikakiväärikehittelyssä. Turhaan hänen nimensä mainitaan tuon aseen yhteydessä. Kerro tuon aseen valmistushistoriasta kun varmaan sen tiedät. Minä kuuntelen ja pistän mieleeni. Oppia ikä kaikki olkoon mottoni.
ota itse selvää asioista. Siitä se alkaa.
"tutkija" niin. Niin, ei tässä varmaan kannata minun lähteä haastamaan kokenutta asiantuntijaa, niin oletan olevan. Uteliasisuudesta ja historiasta on kysymys. Varmaan minä ennemmin haluan Sinulta tietoa, kuin mitään väittelyä, johon minun tietoni eivät riitä, ainakaan vielä. Palataan myöhemmin asiaan. Kai tässä sentään ajatuksia voidaan vaihtaa ? Sopiiko ?
sen porukan pomo joka vastasi asehankinnoista. Eikö hänellä ollut "mitään yhteyksiä valmistajiin" ? Olisi ainakin pitänyt olla, jos halusi virkansa hoitaa kunnolla. Jos Lahden 20 mm ase oli "kaikin tavoin parempi " kuin ne 14 milliset ulkomaiset aseet, niin miksi valmistusta ei alettu heti. "Kaksi kuukautta viivytystä". Se oli liikaa, sota kesti vajaat 4 kuukautta. Kaksi asetta saatiin rintamakäyttöön. Nekin toimitti A. Lahti itse, kun muilla niitä kiireitään. Eikö näin ollut ?
asehankinnoista. Hän johti jalkaväern tarkastajana aseiden kokeiluja ja laati suosituksia. Aseiden hankinta lähti puolustusneuvostosta ja lopulliset ratkaisut tehtiin puolustusministeriön hankintaosastolla budjettivarojen mukaan.
Heinrichsin päätös viipyi kesällä -39 kaksi kuukautta. Syy ei ole koskaan selvinnyt. Viive ei kuitenkaan ollut ratkaiseva, vaan se, että hallitus ei toimeenpannut sisällä olevia tilauksia YH:n alkaessa. Käsky annettiin vasta sodan sytyttyä. Heinrichs voidaan siis arvioida "syylliseksi" korkeintaan koe-erän valmistuksen lykkääntymiseen.
On tietysti muistettava. että Hcs ei kesällä -39 tiennyt, milloin sota syttyy. Sen tiesivät vain sinun kaltaisesi strategiset nerot. Mikset kertonut tietojasi kenellekään? Vai kerroitko?
on, mutta ylimääräisissä ammuntakokeissa, huom. ylimääräisissä, paikalle kutsuttu kenr. Nenonen antoi puoltavan lausunnon aseesta. Sen jälkeen se otettiin valmistukseen. Olen samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen E. Heinrichs oli asiallinen ja järkevä sotilasjohtaja, kaikin tavoin. Mutta kukaan ei silti ole täydellinen. On myönnettävä sekin, että kirjoittaja on jälkiviisas, mutta sellaistakin pitää harrastaa, jos sille on tarvetta.
Suomi oli maatalousvaltio. Voit aivan hyvin kysyä... Miksi Suomi ei tänään aloita omaa panssarivaunutuotantoa tai omaa hävittäjälentäjä tuotantoa.... Ne samat vastaukset mitkä annat ovat lähes yhtäpäteviä niin 2010-luvulla kuin 1930-luvulla.
Suomi oli taloudellisesti niin huonossa kunnossa, että kaikki raha meni talouden elvytykseen. Ulkomaankauppa ei vetänyt ja lainarahalla elettiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lama_(talous)
"Saksa tuli isoksi kauppakumppaniksi Suomelle 1800-luvun lopulla modernisoitumisen ja teollistumiskehityksen myötä ja on säilyttänyt asemansa siitä lähtien aina tähän päivään. Vain toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli vähän aikaa poissa pelistä, mutta nousi taas pian merkittäväksi kauppakumppaniksi.
Suomella oli 1920–1930-luvuilla Saksan kanssa jatkuvia tullipoliittisia kahnauksia. Osaltaan maat taistelivat myös samoista paperiteollisuuden markkinoista. Jatkuvuus ja suhteen pysyvyys on ollut kuitenkin merkittävämpää kuin kriisit.
Kauppasuhde Saksan kanssa oli luonteeltaan vastakkainen Venäjän kanssa käytävälle kaupalle. Kun Venäjältä tuotiin raaka-aineita ja sinne vietiin teollisuustuotteita, Saksasta tuotiin pitkälle jalostettuja teollisuustuotteita. Saksa oli Suomen korkean tekniikan varustaja ja toimittaja. Suomi vei Saksaan lähinnä metsäteollisuus- ja maataloustuotteita."
"Suuri lama alkoi New Yorkin pörssiromahduksesta lokakuussa 1929. Vaikutukset levisivät nopeasti muualle maailmaan.
Suomessa pulakautta kesti vuodesta 1929 vuoteen 1933. Pahimmillaan se oli helmikuussa 1932, jolloin työttöminä oli yli 90 tuhatta henkeä.
Työttöminä oli noin 5,4 prosenttia työikäisestä väestöstä. Työttömyyttä lääkittiin työmailla, joilla rakennettiin maanteitä ja perattiin jokia."
panssarivaunuja nytkin Suomessa. Ja laadukkaita vielä. Samoin Tampellan tykit olivat huippuluokkaa. Myös suomalaiset rynnäkkökiväärit ovat hyviä.
osa vaunun osista mm. panssariteräs, aseet, optiikka ja moottorikin tulevat ulkomailta.
1930-luvulla ei ollut mitään edellytyksiä omaan psv-tuotantoon.
panssariteräksessä on niin vaikeaa? Nikkeliä oli Suomessa paljon ja on vieläkin (Talvivaara)
ostaa uusien rynnäkkövaunujensa teräksen Saksasta. Kyllähän terästä valmistetaan, mutta laatu on sitten oma juttunsa.
ennemmin se hinta.
ostaa kalliilla kunnollista kuin tehdä itse halvalla huonoa.
Autojen tuotekehityksestä vastaava Sisu Auton varatoimitusjohtaja Timo Korhonen toteaa, että Puolustusvoimille luovutetut autot täyttävät suojauksen osalta niille asetetut korkeat vaatimukset
Autojen ohjaamot on valmistettu kotimaisesta panssariteräksestä. Ohjaamon ballistinen suojaus perustuu Suomessa kehitettyyn ja valmistettuun materiaaliin. Ohjaamot ovat paineistettavia ja varustettavissa tehokkaalla NBC -laitteistolla mm. taistelukaasuja vastaan.
Rahaa palaa aina kun jotain tehdään, mutta kyllä sitä taas tuleekin (Keynes) Jos Suomi lopettaa maataloustuet ja alkaa tukemaan teollista toimintaa, ja työpaikkoja, niin tulos saattaa olla arvaamaton. Eli hyvä. Inhimillinen kateus kyllä voi estää asian etenemisen poliittisesti. (vertaa esim. kuntayhdistymistavoitteet) Yksikin hölmö kunnanvaltuutettu voi kaataa koko jutun, pelätessään oman "herranpaikan" menettämistään.
oli kai suunnitteilla valmistaa jonkinlaista vaunua.Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä varmaan tarvinnut
jos vaunun olis kyhännyt,rakentihan Suomi panssarilaivojakin.
tapa olisi ollut hankkia lisenssi vaikka Ranskasta. Suomen sotaherrat olivat kuitenkin sitä mieltä, että panssarivaunuilla ei voi hyökätä Suomeen. (Maasto, vesistö ja talvi olivat esteenä, heidän mielestään) Sitten päätettiinkin rakentaa kaksi panssarilaivaa ja viisi sukellusvenettä. Niidenkin liikkumisen esti talvi ja merimiinat.Kuitenkin Suomi oppi laivanrakennusmenetelmät. Saksalaisten avustamina. Valokaarihitsaus kehittyi samalla Suomessa aivan maailman huipulle. On sitä vieläkin (Kemppi oy)
1919 Ranskasta. Eihän niitä juuri arvostettu. Kuitenkin esimerkiksi Kannaksella tehtiin ajokokeita. Toisaalta on huomattavaa, että 1930-luvun panssarit olivat heikommin maastokelpoisia kuin jo 40-luvun alussa.
Kyllä NL:n panssarivoimat tiedettiin ja tunnettiin. Rahaa vain ei tahtonut löytyä torjunta-aseisiin eikä vaunuihin. Lopulta niitä vähän hankittiin viime tipassa ennen sotaa.
>rakentihan Suomi panssarilaivojakin<
Olisikin tehty laivojen sijasta ASEITA ja ammuksia.
Niklander Tauno Meidän panssarilaivamme, 1996
Tässä mainiossa Niklanderin kirjassa on tarkasti kerrottuna panssarilaivojemme kaikki vaiheet ja ennen kaikkea niiden suunnittelu ja rakentaminen. Rakennepiirroksia on sivukaupalla ja yksityiskohtaisia tietoja valtavasti.
Sivulla 266 laskettu yhden laivan hinnaksi 210 miljoonaa silloista markkaa ja kaksi laivaa maksoi siis 420 miljoonaa. Tuolloinen valtion vuosibudjetti oli noin 4 miljardia eli laivat maksoivat noin 10% valtion vuosibudetista. Toki tuo tasaantui useamman vuoden osalle, mutta summa on melkoinen nykyrahassakin. Tuolloin, vuonna 1996, hinnaksi on laskettu noin yksi miljardi silloista "nykymarkkaa"! Summa voisi olla helposti jotain 1 miljardin "inflaatioeuron" luokkaa tämän päivän rahassa. Sillä rahalla saisi varmaankin aika paljon tavallista aseistusta. Laivojen hintaahan laskettiin tarkkaan juuri Väinämöisen myynnin takia. Se kyllä taidettiin antaa liian halvalla... mutta piano säästyi! Se kun oli miehistön itsensä hankkima ja ostama.
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.
Eihän se turhaa ollut sekään, se laivaston kehittäminen. Sodassa sillä ei vaan ollut suurtakaan merkitystä. Suomelahti oli niin tiheästi miinoitettu ja talvella pahasti jäässä. Operoi siinä sitten. Sama oli kyllä vastapuolellakin. Myös Saksalla ja Englannilla. Panssarilaivojen moderni tykistö ja ammattitaitoinen miehistö kyllä olivat vastapuolelle vahva peloite. Se oli jo myönteinen asia. (kuin Salpa-asemakin)
30-luvun lopulla vielä nuo loputkin laivaston täysin välttämättöminä pitämät hankinnat. Kolmas panssarilaiva neljä hävittäjää neljä sukellusvenettä iso kasa muutakin "rompetta" ,niin johan Neuvostoliitto olisi säikähtänyt.
Tuntuvat nuo laivaston miehet liihottelevan ikiaikaisesti maanpinnan yläpuolella kuten tuossa 2000-luvun alussakin. Mikäpä sitä on mennessä korkealta ja lujaa kun on ilmatyynyalus.
Mikähän on sen ilmatyynyalustyypin historia ? Jos nyt joku haluaa siitä keskustella. Oliko se joku vitsi, kuten taisteluhelikopteritkin. Kuka näitä oikein keksii ? Hyvät myyntiagentit varmaan.
neljä kappaletta ja kun ensimmäinen oltiin saatu luovutettua 2000-luvun alussa Rauman telakalta työllä ja tuskalla, niin loput peruutettiin. Koekäyttövaiheessa ikkunat helisivät Vaasassa ja Turussa. Julkista selvitystä hankintahistoriasta ei ole tähän päivään mennessä annettu, mutta eiköhän se ollut jonkin riittävän korkeassa asemassa olleen laivastomiehen kuningasajatus tai sitten pakkomielle.
Onhan niitä käypäsiä panssarivaunuja ja kenttätykkejä lykätty sulatusuuniin läjäpäin 2000-luvulla ilman, että mitään olisi tullut tilalle.
Silloin kun halutaan olla Natoyhteensopivia, niin hinnalla tai keinoilla ei ole väliä.
>Panssarilaivojen moderni tykistö ja ammattitaitoinen miehistö kyllä olivat vastapuolelle vahva peloite.<
Turun saaristossa piilossa lymyilevät "panssari"laivat olikin tosi pelottavia.
"Olisikin tehty laivojen sijasta ASEITA ja ammuksia."
Suomessa ei ollut työstökoneita EDES ammustuotantoa varten saati muuhun käyttöön. Sorveja, työstökoneita ja ammuskuorien puristamiseen tarvittavia prässilaitteistoja ei Suomessa ollut ensinkään tarpeeksi jos kohta ollenkaan noita viimemainittuja. Ammuskuorien valmistaminen sorvaamalla ja jopa poraamalla oli armottoman hidasta ja tehotonta hommaa. Vasta Jatkosodan aikana saatiin Saksasta ostettua kunnon ammuspuristimia, joilla kranaattien kuoret esipuristettiin muotoonsa työstämistä varten.
Panssarivaunun valmistaminen vaatii melkoisen määrän metallin työstämistä ja poraamista jne. Teräs on paksua ja vankkaa panssariterästä. Yhteen vaunun runkoon pitää porata ja työstää satoja reikiä pultteja varten ja kaikki muut isommat aukot siihen lisäksi. Lisäksi kaikki on oltava tarkasti kohdallaan.
On aivan naurettava ajatuskin panssarivaunujen valmistuksesta Suomessa kun maa ei pystynyt valmistamaan edes kunnollisia kuorma-autojakaan kaikilta osin.
Olisi vaan ostettu muutama kymmen Vickersiä lisää ja ostettu niihin ASEET ja optiikka mukaan. Nythän nekin vähät ostettiin ilman aseita ja optikkaa. Tai olisi mieluummin ostettu Tanskasta Madsen -konetykkejä niin paljon kuin suinkin irti lähtee.
Ne siihen panssarilaivaankin niitä reikiä ja sillä laivan plootumäärällä olisi varmaan saanut tehtyä
monta vaunua.
Muistaakseni panssarilaivoja ja sukellusveneitä Suomessa hitsattiin aggregaateilla varsin laadukkaasti. Suurin osa minkä tahansa koneen osista tehdään sorvaamalla ja säteisporilla. Niitä on ollut kautta aikain vaikka ne eivät mitään jokamiehen työvälineitä olekaan. Kysymys on enemmän suunnittelutaidosta ja visioista (ontelokranaatti) tai näiden puutteesta. Kuvan vaunua käytettiin panssareita vastaan ilman tarkoitukseen sopivaa kanuunaa.
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Pictures/Panssari200801_kuva_57.jpg
Kuorma-auton moottori konedynamiikkansa takia on vaikeusasteeltaan astetta hankalampi kuin vaunun panssarointi. Vaunun teli voi olla haastava, mutta senkin voi kopioida Amerikasta tai käyttää maansiirtokoneen vastaavaa.
http://www.varkaus.fi/@Bin/39818/Varkauden_panssari_keskus1.jpg
"Porasihan Ne siihen panssarilaivaankin niitä reikiä"
Ei reikiä porata kun tehdään niittaamalla laivaa. Reikä lyödään erikoisella reijityskoneella. Kone taitaa toimia höyryllä.
Vai ei reikiä porata edes laivaan, johan nyt on aikoihin eletty.
http://www.elkris.fi/index.cgi?nav=tuoteluettelo&r1=556&r2=3478&r3=31
http://www.elkris.fi/index.cgi?nav=tuoteluettelo&r1=641&r2=4540&r3=10
Venäjän sodanjohto kovasti kilisteli maljoja kun tuli tieto, että Pl-Väinämöinen on onnistuttu tuhoamaan Kotkan satamassa. (kyseessä oli saksalainen tykkilaiva) Ilmarinen sitten ajoikin miinaan ja upposi Suomenlahdella myöhemmin.
lävistintä käytettiin ennen, kun tehtiin reikä pesupöydän rst-levyyn hanaa varten. Tuolla ei tehdä mittään reikiä paksumpaan "tavaraan". Pannsarilaivoja ja sukellusveneitä ei enää Suomessa niitattu. Levyt hitsattiin tasasuuntaushitsauksella ("pyörivällä" generaattorilla) Suomi oli siinä edelläkävijämaa.Sama juttu olisi ollut panssarivaunuissakin. Pultit ja niitit olivat heikkous. Loistava ranskalainen Somua vaunukin oli heikko alustastaan, joka oli pulttikiinnitteinen. Somua olisi pitänyt valita Suomen perusvaunuksi, ja mahdolliseksi lisennsituotteeksi silloin 1938. Saksalaiset käyttivät mainittua sotasaalisvaunua jonkin verran Lapin sodassaan. Hyvin tuloksin. Joku tietää asiasta varmaan paremmin.
" Pannsarilaivoja ja sukellusveneitä ei enää Suomessa niitattu. "
http://www.vesikko.fi/
Mitäs sanot nyt?
käynyt Suomenlinnassa Vesikossa. Mitä ajat takaa ? Niitaustako ? Aikanaa luin kirjan Suomen sukellusveneet, siinä nimenomaan painotettiin hitaustekniikkaa ja se käyttöä sukellusveneiden valmistuksessa. Pitää "kaivaa" se kirja jostakin ja lukea uudelleen. Vesikossa ehkä käytettiin myös niitausta, osittain. Varmistetaan asia.
http://nk.oulu.fi/enorssi/gallery/album81/IMGP0928
Isonappa kuvaa niin jo näkyy niitti poikineen.
teknisissä rakenteissa.
Ennen hitsauksen yleistymistä niittaaminen oli tärkein ja usein ainoa tapa liittää teräsrakenteita toisiinsa. Kiinteät teräsrakenteet, laivat ja paineastiat (höyrykattilat) niitattiin yhteen punahehkuisiksi kuumennetuilla T-kirjainta muistuttavilla niiteillä. Niittiä lyötiin rakenteen ulkopuolelta ja vastimen avulla se painettiin rakennetta vasten takomisen aikana. Ennen kuin hitsaustekniikka kehittyi riittävästi oli niitattu teräslaiva huomattavasti hitsattua parempi, sillä rakenne oli joustavampi.
Nah
toistaiseksi. On otta, ettö muuntajahitsauksella ei saada kunnon saumaa edes luokkaan 3 ilman rälläköintiä. Tasasuuntaajalla se sitten onistui kun lisäaineet kehittyivät. Suomi oli nimenomaan hitsauksen edelläkävijämaa jo 30 luvulla. Kaikki alkoi pajahitsauksesta ja hiekan käytöstä happisuojauksena.
Ei reikiä porattu kun tehtiin niittaamalla jotain, olipa se sitten laiva tai silta tms. Niittejä käytettiin yhteen kohteeseen jopa miljoonittain ja minkään maan mahti ei olisi pystynyt poraamaan niitä yksitellen! Ajatteles nyt vaikka vanhaa siltaa mikä määrä siinä on niittejä.
Reikä lyödään erikoisella reijityskoneella. Koneet toimi höyryllä.
Sukellusveneet ja laivat tehtiin viime sotien aikana enimmäkseen niittaamalla. Toki hitsaustekniikkaa käytettiin, mutta sen varjopuolena oli sauman karaistuminen hauraaksi. Paksuja levyjä kun ei voitu "mellottaa" hitsauksen jälkeen.
Hitsaustekniikassa käytettiin ns. vaihtosuuntaajia, jossa AC - moottorilla pyöritettiin DC -moottoria, joka toimi hitsaugeneraattorina. Sitä voitiin pyörittää myöskin polttomoottorilla.
mielenkiintoinen juttu. Pitääpä tutustua sen historiaan tarkemmin. Kuinkahan monta niittiä esim. Titanikissa oli ?
Hitsaustekniikka kehittyi nopeasti ja nämä jo hitsattiin kasaan
http://www.andreaslarka.net/ps231003/ps231003.html
Täällä on pultteja ja niittejä:
http://www.andreaslarka.net/ps272001/ps272001.html
Katso Väinämöistä lähikuvassa, mitäs siellä näkyy?
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=2335
Kohdassa 0.30 on laivan NIITATTU keula läheltä kuvattuna.
Lainaus o.e. Huhtamon mekaaninen teknologia oppikirjasta:
"Kuumaniittausta esittää kuvan 6-22 käsiniittaus. Kappaleisiin on niittejä varten porattu reiät ..."
Tämä siis tarkoittaa yleensä vallinnutta hyvää työtapaa.
Käyttämällä paineilma vasaraa ja paineilmalla toimivaa vastinta saadaan työ joutuisammaksi.
Voit lukea meistotekniikkaa TKK9:stä ja tutkia teräslevyn pistimen vaatimaa voimaa ja siihen tarvittavan puristimen kokoa. Ohutlevyyn meistäminen onnistuu helposti.
Hitsaustekniikkaa Saksa käytti tuolloin pelkästään.
"Vesikko was constructed by riveting and welding but Type IIa boats were all-welded construction."
Luulisin, että jo silloin on osattu hitsausjärjestys, lämmön tuonti ja palkohitsaaminen.
Paksumpia levyjä voidaan hitsata kahdella palolla, palko kummallekin puolelle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Iceberg_and_titanic_(fi).svg
rakenne jäi silti arvoitukseksi. Luin Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyökirjan.
Ei ihan kaikki selvinnyt siitäkään. Esim. Vesikon rakenne. Siinä oli kaksi runkoa ja vesitiiviit osastot ? Päälimmäinen runko on niitattu ja olisiko siinä sitten vielä käytetty jotakin "aatamin-aikaista" tiivistysmenetelmää lisäksi ? On näin maalikosta selvää, ettei niittaamalla tehty sukellusvene voi sukeltaa kymmentä metriä syvemmälle (1 bar) ja niillä mentiin kuitenkin 100 metrin syvyyksissä ainakin hetkittäin. Pinnassahan sukellusvenekin pääasiassa kulkee. Olisiko sitten se sisimmäinen runko-osa hitsattu ? Niitattu ulkopuolinen oli siitä hyvä, että se jousti merenkulun mukana. Varmaan joku jonka isä tai muu sukulainen palveli sukellusvene-laivueessa voi kertoa tarkemmin. Nämä on vain arveluja.
Katsoitko elokuvan Das boot? Eikös siinä "niitit paukkuneet" kun mentiin pohjaan?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene_U-96
Sukellusveneissä on painerunko ja sen ulkopuolella sukellustankit yms. Luulenpa että painerungot tehtiin niittaamalla ja ne kesti jopa 300 metrin syvyyteen saakka.
Sukellusveneiden niittejä ja hitsaussaumoja voit katsella tuolta:
http://www.uboat.net/gallery/
http://www.uboat.net/gallery/index.html?gallery=U505E&img=3
Lyhyt oppikurssi niittaamisesta. Jenkit kasasi panssareitaankin niittaamalla... ei siis mitään uutta auringon alla. Varma vanha tekniikka.
http://en.wikipedia.org/wiki/Self-Pierce_Riveting#Self-pierce_rivets
Installing rivets on M3 tank hull
http://en.wikipedia.org/wiki/File:M3_tank_riveting_LOC_fsa_8e10699.jpg
"Grave of seven btothers" olikin tuon tankin lempinimi...
Installing rivets on M3 tank hull
http://en.wikipedia.org/wiki/File:M3_tank_riveting_LOC_fsa_8e10699.jpg
"Grave of seven brothers" olikin tuon tankin lempinimi...
Nuo niitit katketessaan lähtevät sitten vaunun sisälle aika lujaa, kun panssariin osuu tykin ammus.
korkeapaine-höyrykattiloitakin ennen tehtiin niittaamalla. Mutta ei niillä sukellettu sentään. Jokin muu kuin "kantoterva ja trasseli" oli varmasti painekestävyyden takana. Mutta mikä ?
niitattu levy-liitos ei voi kestää painetta sukellussyvyyksissä. Ei siinä auta terva eikä trasselikaan. Leodardohan ne oli jo suunitellut 1700 luvulla. Kai nyt 1900 luvulla osattiin jo muutakin. "tervaa ja tarasselia" ????? Kyllä minäkin uskon, että pinta-aluksia niittaamalla tehtiin vielä 1950 luvullakin, mutta ei sukellusveneitä. Hitsauksessa oli ongelma alussa pystysauman hitsaus. Mutta kun tekniikka kehittyi se ei ollut enää ongelma. Mikä oli sukellusveneen valmistuksen salaisuus ?
"Jenkit kasasi panssareitaankin niittaamalla..."
Useimmat maat tekivät niin toisen maailmansodan alkupuolella. Italialaiset käyttivät useimmissa elleivät peräti kaikissa vaunuissa, britit niin ikään monissa varhaisissa vaunuissaan ja saksalaisten käyttämissä tsekkivaunuissa myös. Ranskalaiset lienevät olleet tällä alueella jokseenkin poikkeus sillä he pyrkivät soveltamaan useimmissa vaunuissaan ainakin valettuja torneja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Commons:Category:Rivets
Sisäpuolella on niittimiehellä paineilma-ahjossa valkohehkuisia niittejä joita hän asettaa reikiin, sekä pitää ja painaa vastaan vastintyökalulla niitin kannasta, kun niittaaja ulkopuolella alkaa paineilmavasaralla saatanaallisen metelin säestämänä niittaamaan niittiä. Työturvallisuus asiat ovat hallinnassa, kuulosuojaimet on jätetty muille niitä tarvitseville. Saumasta tulee tiivis kuumien niittien jäähtymisen vetovoiman tuloksena.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bundesarchiv_Bild_183-09958-0721,_Eisenwerk_Riesa,_Nieter.jpg
"Vieläkin epäilen" tiedoksi: Leonardo di ser Piero da Vinci syntyi 15.4.1452 ja kuoli 2.5.1519. Hän oli monipuolinen mies. Taiteilija, arkkitehti, tutkija ja keksijä. Häneltä ei kuitenkaan ole sukellusveneeseen liittyvää aineistoa jäänyt talteen. Kävin kerran Tukholmassa hänen muistonäyttelysään ja toin sieltä materiaalia, jossa oli selvitys ja piiroksia hänen valtavasta tuotannostaan. Pitää kuitenkin varmistaa asia. Onhan se mielenkiintoinen.
>korkeapaine-höyrykattiloitakin ennen tehtiin niittaamalla<
Kaikki höyryveturit pääosin niitattiin kasaan, ainakin kattiloiden ja rungon osalta. Painekattilan tuliputket tiivistetiin niittaamalla tai paremminkin tyssäämällä metalli metallia vasten. Se olikin vaativin hommma painekattilan huollossa ja aiheuttaa nykyisin hörykoneitten entisöijille kovasti pähkäiltävää kuinka se saadaan onnistumaan.
Kyllä korkeapainekattiloiden paineet oli ihan toista luokkaa kuin sukelluveneiden paineet vaikkapa 100 metrin syvyydessä.
kun korjasit. Minun piti kirjoittaa 5 ja löin 7. En huomannut ajoissa. Olen kuitenkin jostain lukenut, että Leodardo suunnitteli myös soudettavan sukellusveneen. Se on rakennettu mallin mukaan Englannissa 1990 luvulla ?
Kuuluisa italialainen yleisnero Leonardo da Vinci työskenteli 1400-luvulla luodakseen aluksen, jonka sisällä saksalaiset miehet voisivat hikoilla hihattomissa paidoissa. Tuon aikainen teknologia ei – renessanssiajan onneksi – kuitenkaan mahdollistanut toimivan sukellusveneen rakentamista.
Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvulla rakennettiin ensimmäinen taistelukäyttöön soveltunut sukellusvene, USS Turdle. Yhdysvaltain laivasto ei kuitenkaan onnistunut värväämään saksalaista miehistöä, joten wifebeatereissa hikoilu täytyi suorittaa kotimaisin voimin. Perspiraatiota saatiin kyllä aikaan kiitettävästi: alus eteni käsikammella pyörittämällä.
Sukellusveneen kulta-aika koitti, kun Saksan keisarillinen laivasto rakensi ensimmäiset U-Bootit ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuolloin täyttyi viimein Da Vincin hieman pervahtava visio: tuhannet saksalaiset miehet palvelivat ahtaissa metallilieriöissä, piereskelivät, hikoilivat rajusti ja kertoivat pyllyjuttuja. Sukellusveneaseesta tuli niin groteski, että liittoutuneet kielsivät Saksalta niiden rakentamisen sodan jälkeen.
eri luokkaa ? 100 metriä on jo 10 bar. Yli 200 metriinkin mentiin niillä paateilla, jopa 300 metriin. Ei sellaisia paineita normaalisti maanpäällä käytetä.
Venäjän tsaari ei olisi älynnyt käyttää muita menetelmiä.
http://www.hoyryfestivaali.fi/masiinat.htm
KTM:n päätöksessä ainakin A-koneenhoitajankirjaa vaaditaan, jos kattilalaitoksen
− höyrykattilan käyttöpaine on yli 16 bar tai höyrykattiloiden teholuku
yli 40 bar*MW
− vesikattilan käyttöpaine on yli 25 bar tai vesikattiloiden teholuku yli
100 bar*MW
"Yhdysvaltain sisällissodassa 1860-luvulla rakennettiin ensimmäinen taistelukäyttöön soveltunut sukellusvene, USS Turdle. "
Eikö Turtle ollut paljon varhaisempi sukelluskellon näköinen venekyhäelmä Itsenäisyyssodan ajoilta? Sisällissodassa oli unionilla futuristisen näköinen Alligator ja konfeilla CSS Hunley tai joku sellainen. Molemmille kävi heikosti. Alligaattoria ilmeisesti oli tarkoitus meloa tai ainakin yrittää meloa.
että miehistö pyöritti potkuria kampiakselilla. Siinä USS Turdlessa ?
Sillä ainoalla miehellä on ollut kova homma vääntää yksin siellä pöntössään
Mutta,mutta sisäinen ja ulkoinen paine on eri juttu. Sanoi entinen putkimestari, ja oli viisas mies.
" Ei reikiä porattu kun tehtiin niittaamalla jotain, olipa se sitten laiva tai silta tms. "
Taidettiin puhua stansaamisesta, kun reijitettiin karkaistulla stansilla prässiillä reikiä laivan levyihin. Siinä oli jigi työkalu jolla reiät saatiin täysin samoinin mittoihin.
Jos johtomme olisi edeltäkäsin tiennyt, että II Maailmansota alkaa 1939 syksyllä ja joudumme siihen mukaan niin monet päätökset olisi tehty toisin.
Ensinnäkin pienimuotoisen varusteluteollisuuden rakentaminen sinänsä ei olisi vaatinut muuta kuin aikaa ja tietysti rahaa. Maassa oli jo valmiiksi mm. Tampella, SAKO, VKT , Tikkakoski VLT jne.. Niiden laajentaminen ja joulutetun työvoiman lisääminen sekä koneistojen ja tuotantatapojen tehostaminen olisivat olleet toteutettavissa muutamassa vuodessa. Kyse oli loppujen lopuksi rahasta eikä edes mistään äärimmäisistä summista varsinkin kun suunnittelutyökin olisi ollut lähinnä ulkomailta hankittujen lisenssiaseiden muuntelusta Suomen oloihin. Sodan jälkeen aivan toisissa, kovemmissa, oloissa kykenimme hyvin lyhyessä ajassa rakentamaan moninkertaisin panostuksin suuren sotakorvauksiin erikoistuneen teollisuuden, jonka tuotantokyky oli tietenkin omaa luokkaansa.
Jos lasketaan, että vuoden 1938 dollari oli 40 silloista markkaa niin maksoimme vuoteen 1952 mennessä 225 miljoonaa dollaria tai 9 miljardia vuoden 1938 markkaa sotakorvauksia. Tämän teki sodassa paljon kärsinyt maa, joka oli menettänyt mm. osan teollisista resursseistaan maa-alueiden luovutuksen yhteydessä, lähes 100 000 parhaassa työissä ollutta miestä ja joka oli ylipäätään köyhtynyt monin tavoin.
Jos tuo sama maa olisi 1.1. 1931 alkaen sijoittanut varusteluteollisuuden luomiseen 5 miljoonaa dollaria eli 200 miljoonaa markkaa vuoden 1938 hinnoilla niin 1.1.1939 tämä sijoitus olisi ollut 32 miljoonaa dollaria korkoineen eli 1,6 miljardia markkaa. Mitä sillä olisi saatu?
Vastaus: pienimuotoinen, mutta moderni varusteluteollisuus, jonka kapasiteetti olisi riittänyt paljossa täyttämään suomalaisten perusaseistuksen tarpeet, kyennyt pienimuotoiseen asevientiin ja antanut kiihokkeita metalliteollisuuden koulutetun työvoiman lisäämiseen muuallakin jo alihankintasopimuksistakin johtuen ja monien muiden etujen lisäksi nämä investoinnit olisivat loiventaneet 30-luvun alun lamaa. Tällainen teollisuus olisi kyennyt valmistamaan myös panssariajoneuvoja ja jopa myymään niitä pieniä määriä halukkaille ostajille. Ei tuo tuotanto olisi mitään suurta ollut, mutta todennäköisesti Suomella olisi ollut 30.11.39 panssariase, joka kyennyt antamaan jonkinmoista tukea viivyttäville suojajoukoille muutenkin kuin moraalia nostaen ja joka olisi Helmikuussa Summan-Lähteen seuduilla edes vähän kyennyt nokittelemaan venäläisten läpimurrolle. Todennäköisesti nuo panssarit olisivat muistuttaneet merkittävästi Vickersin tsekkiläisiä ja puolalaisia lisenssiversioita ja olleet näin venäläisen T26:n sisarvaunuja.
Tietenkään Suomi ei tehnyt tuota maailmanhistorian tuntien hyvinkin vähäistä sijoitusta, mutta olenkin pyrkinyt todistelemaan, että niissäkin oloissa hyvin kohtuullinen satsaus varusteluteollisuuteen olisi ollut monin tavoin kannattava ja todennäköisesti maksanut itsensä ajanmittaan takaisin ilman sodan syttymistäkin. Riski olisi ollut tietenkin siinä, että tuo sinänsä vaatimaton teollinen lisäpotentiaali olisi ehkä houkutellut venäläisiä kiskomaan nyt nähtyjä suuremmat sotakorvaukset. Toisaalta jos lasketaan, että parantunut varustus olisi eri tavoin mahdollistanut 10 000 suomalaisen miehen paluun arkun sijaan omin jaloin kotiin niin mainitut 1,6 miljardia olisivat olleet 160 000 markkaa per mies.Siis vuoden 1938 hinnoilla. Jos lasketaan , että mämä samat olisivat olleet työelämässä 70-luvun loppuvuosiin asti niin jo heidän maksamansa verot ja ylipäätään työpanoksensa miehinä ja perheenisinä olisi käytännössä korvannut koko sijoituksen!
Todistin kai myös, että pienikin kansantalous kykenee varustautumaan jos on aikaa ja ei tavoitella liikoja.
kyse olikin toisesta paatista. Se on nostettu ja odottaa entisöimistään jossain museossa. Siinä oli miehistö joista 5 kuoli hyökkäyksessä. Sitä sukellusvenettä liikutettiin kammella pyöritettävällä potkurilla (katso kuva googlesta)
Muitakin kuin dieselsähköisiä voimanlähteitä on testattu. Öljypolttimen ja höyryturbiinin yhdistelmä toimi brittiläisen K-luokan sukellusveneiden voimanlähteenä ensimmäisen maailmansodan aikana ja myöhemmin, mutta sukellusveneluokka ei saavuttanut menestystä. Saksalaisiin tyyppi XVIII-sukellusveneisiin suunniteltiin vetyperoksidikäyttöisiä moottoreita, joilla olisi saatu pitkä sukellusaika, koska järjestelmä ei tarvinnut sukellusveneen ulkopuolista ilmaa.
Toisen maailmansodan lopussa britit ja venäläiset kokeilivat vetyperoksidi/kerosiini (parafiini) moottoreita, joita olisi voitu käyttää sekä pinnalla että sukelluksissa. Kokeilut olivat epäonnistuneita, vaikkakin venäläisillä oli myös käytössään ko. järjestelmään perustuvia sukellusveneitä (NATO-koodi Quebec).
Nykyään useat laivastot käyttävät sukellusveneitä, joissa on järjestelmiä, jotka eivät tarvitse ilmaa aluksen ulkopuolelta (AIP, air-independent propulsion).
Yhdysvaltain sisällissodassa Konfederaatiolla oli käytössään yksi lihasvoimalla kulkeva sukellusvene, CSS Hunley. Ainoassa tehtävässään alus onnistui ruutimiinalla upottamaan Unionin sotalaivan. Sukellusveneen miehistö kuitenkin menehtyi samalla matkalla, ilmeisesti hapenpuutteen yllättäminä.
Muihin käyttötarkoituksiin, katso Turtle (sukellusvene) (täsmennyssivu) .
A replica of the Turtle on display at the Royal Navy Submarine Museum , Gosport , UK Kopio Turtle esillä Kuninkaallisen laivaston sukellusvene Museo , Gosport , Iso-Britannia
The Turtle (also called the American Turtle ) was the world's first submarine with a documented record of use in combat. Turtle (kutsutaan myös amerikkalainen Turtle) oli maailman ensimmäinen sukellusvene , jolla on todistetusti kirjaa käytön torjumiseksi. It was invented in Old Saybrook, Connecticut in 1775 by American Patriot David Bushnell as a means of attaching explosive charges to ships in a harbor. Se keksittiin vuonna Old Saybrook, Connecticut vuonna 1775, jonka amerikkalainen Patriot David Bushnell keinona liittää räjähdysainelataukset alukselle satamaan. Bushnell designed it for use against British Royal Navy vessels occupying North American harbors during the American Revolutionary War . Bushnell suunnitteli sen käyttöä vastaan Ison-Britannian kuninkaallisen laivaston alukset miehittää Pohjois-Amerikan satamissa aikana Yhdysvaltain vapaussota . Connecticut Governor Jonathan Trumbull recommended the invention to George Washington ; although the commander-in-chief had doubts, he provided funds and support for the development and testing of the machine. Connecticut kuvernööri Jonathan Trumbull suositteli keksintöä George Washington , vaikka ylipäällikkö epäili, hän järjesti varoja ja tukea kehittämistä ja testausta koneen.
Several attempts were made using the Turtle to affix explosives to the undersides of British warships in New York Harbor in 1776. Useita yrityksiä tehtiin käyttäen Turtle kiinnittää räjähteiden undersides Britannian sota-alusten New York Harbor vuonna 1776. All failed, and her transport ship was sunk later that year by the British with the submarine aboard; Bushnell claimed to eventually recover the machine, but its final fate is unknown. Kaikki epäonnistui, ja hänen kuljetus alus upposi myöhemmin samana vuonna brittiläisen kanssa sukellusveneen kyytiin, Bushnell väitti lopulta takaisin koneeseen, mutta sen lopullinen kohtalo on tuntematon. Modern functional replicas of the Turtle have been constructed; the Connecticut River Museum and the Royal Navy Submarine Museum have them on display. Nykyaikaiset toiminnalliset kopioita Turtle on rakennettu, Connecticut River Museum ja Royal Navy Submarine Museum ne esillä.
Contents Sisällysluettelo
[hide]
Oy Ammus ja sytin Ab Raumalla. Eräs parhaimpia kranaatinvalmistajia Euroopassa. Pieni yksikkö, mutta tehokas.
"kilpikonna" veneestä kuva googlessa. Kuvassa ukko istuu kananmunan muotoisessa sukelluslaitteessa ja vääntää kammesta potkuria.
Tämän laivan niitin reiät olivat porattuja ja kalvettuja, mutta se ei uponnutkaan eli kannattaa ottaa proffan kirja tosissaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/RMS_Olympic
Mutta olisiko Pietarin rouvat voineet nukkua yönsä rauhassa jos Suomi olisi Saksan tuella 1930-luvulla alkanut kunnolla valmistautua sotaan. ;)
mikä on "pimpart" onko se jonkinlainen keväthattu ?
sinä hölmö. Se on kevätv...u !
ei liity niittaukseen ensinkään.
on vaikka ns. "romanttinen niittaus" Käykö määre ?
Hitsattiinko sukellusveneitä Suomessa vai ei ? Oliko joka sauma sepän tai seppien niittaamia ? Sitä ei kukaan osaa sanoa, miksi ? Pitääkö meidän perustaa hyökäysvaunu ja sukellusvenekerho asiasta kiinnostuneille ? Olisiko siihen liityviä ? Kuka perustaisi ? Jäsenmaksu 20 e.
Ja nimeksi vaikka "Perä-Pohjolan niittaajat ry" Olisiko hyvä nimi ? Tunnukseksi tietysti Vesikon kuva.
Tai miksei Saimaan norppakin olisi hieno Brändi. Ei muuta kuin rekisteröinti päälle. Ettei joku Amerikan likka vie ideaa. (Ivana Helsinki tyyliin)
on kerhoja ja yhdistksiä joka lähtöön. Vieläkö siihen sekaan joku tuollainen sopisi ? en osaa sanoa. Voihan sellaisen perustaa ne, jotka ovat kiinnostuneita asiasta, ei sitä kukaan voi kieltää.
panssarikenraali (Tankgeneral) oli sitä mieltä, että panssarivaunun paras vastavoima on toinen panssarivaunu. Onkohan asia kuitenkaan ihan niin ? Kurskissa käytiin iso panssarisota, kumpi voitti ? Vai hävisikö kumpikin ? (Saksa / Neuvostoliitto)
Vai telaketjutraktorin telat panssariin? Kyllä sitäkin kokeiltiin maailmalla.
Nopeus 5 km/ h. Vaatimukset panssarissa vähän eri.
" Suomen kalustosta oli -44 75 % venäläisiä T-34:a , 2000 kpl " , voi hyvää päivää, en jaksa edes kommentoida.
Mistä näitä huumorimiehiä riittää??
PS. Panssarivaunukerho on jo olemassa, sen nimi on Panssarikilta ry.
1. suomessa eiollut sodanjohtoa.
2. mikään tarkottamasi sodanjhto ei päättänyt tuollaisista asioista. laivojenvamistus oli jo valmiina.
saksan kunigas tiikeri panssarilla ei vonut ampua vaihdisa, ja sen voimansiito oli kokoajan äärirajolla.
sanot varmaan niimpä tietenkin. miksi niin sanot.
ei se stalini sitte vallannu suomea kahdesa viikossa.
stalin voitti kurskissa koska maasto oli pv taisteluhin otollinen ja pas-koja rauta kasoja oli enemmän kuin tarpeeksi ja henki oli halpaa.
suomessa olikapeat tiet ja tiheä vankka metsä.
konekivääreistäkään ei ollut apua koska maasto ei antanutmahdollisuutta saksan mallin mukaiseen kuoleman kenttään.
walden kyllä otti tehtaalleen yhden uuden sorvin tykinkranaattien tuotantoon,oli tyyppi ahne. miks ei ottanu heti kymmentä tai sataa. oliko niinahne.
eikös talvisodassa käytetty puukaasu autoja, miksi jos bensaa ja dieseliä oli. niin jakivihiiltä saatin.
laguksella ei ollu osaa eikä arpaa pv tuotantoon, aivan typerä väite, lagus oli huoltopäällikkö eikä mikää panssivaunu huolto.
Neukut keksi sähköhitsaukseen suojakuonan käytön. Sitä ennen hitsattiin veden alla ja se oli hankalaa.