Soinaako omatuntosi ja vai omistatko edes sellaista?Jos se välillä huutelee korvaasi,niin minkälaisissa asioissa? :)
Tuli tämä vain mieleen kun olen itse huomannut,etten voi edes valkoisia valheita suoltaa,kun jo joku koputtaa...:P
Muutes mukavaa lauantaita kaikille tasapuolisesti! :)
Tuli tämä vain mieleen kun olen itse huomannut,etten voi edes valkoisia valheita suoltaa,kun jo joku koputtaa...:P
Muutes mukavaa lauantaita kaikille tasapuolisesti! :)
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ei siis soinaako ,vaan soimaako..:P
eipä soimaa
laitan vääntöä roimaa
eetteriin ja nauran
hevosille syötän kauran
muille luu kurkkuun
ja yritän olla niin ettei tuonkaltaisia kopauksia ilmenisi.
Ja jos ilmenee niin kyllä kopauttaa, ja reippaasti sittenkin.
Mukavaa lauantaita sullekin :)
Kerro joku esimerkki milloin se saattaa kopauttaa? :)
En nyt kyllä mitenkään pysty muistamaan, I. Kanervaa lainatakseni :)
ole sit tehny viime aikoina mitään,mikä kiusais omaatuntoa..:)) Huh..olispa mullaki noin..:P
Toisella palstalla puhuttiin häpeästä ja yllätyin miten vahvasti ihmiset tuomitsivat häpeän tunteen. Omien mokien häpeäminen on yksi asia. Mutta jos tekee väärin muita kohtaan, siitä pitäisi tuntea häpeää ja se liittyy omaantuntoon. Jos ei häpeä sellaista, arvokäsitykset ovat vääristyneet tai omaatuntoa ei ole laisinkaan. Omatunnon pitäisi kolkuttaa sen mukaan, minkä olemme kotona ja / tai kulttuurimme mukaisesti oppineet oikeasta ja väärästä.
ihminen ei koskaan häpeä mitään tekoaan ja siten ei omatunto kolkuta,niin kyllähän siitä tulee väkisinkin mieleen,että jotain on pahasti pielessä..Silloin on juuri oikea ja väärä-systeemi jotenkin vinoutunut.
mitä opimme kotona ei ole oikein.
sydämen vieressä, omatuntoni. Se soimaa aina jos tunnen tehneeni väärin jotakuta kohtaan. Omatuntoni on kyllä vähän liiankin aktiivinen, se soimaa myös jos syön liikaa enkä käy tarpeeksi liikkumassa. Alkoholin käyttö pysyy aika vähänä ylipaisuneen omantunnon takia. jos olen joskus ollut liian harvakseltaan yhteydessä lapsiini, omatuntoni myös kiekaisee. Se mahtaa hallita minua enkä minä sitä.
Mukavata lauantaipäivää sinnekin. Olen rapsutellut pihaa tänään, välillä aina tultava huilaamaan, ei kertakaikkiaan jaksa yhteenkyytiin kovin kauaa rapsia. tiedän että joudun tekemään vielä toisen kierroksen kun osa lehdistä puissa, mutta näin tulee hyötyliikuntaa melkein "ilmaiseksi"
samanlainen omatunto minullakin..Koko aika äänessä sama mitä tekee tai jättää tekemättä..:) Mun alkoholin käyttö pysyy pienenä hirveen kankkusvaaran takia..:D
Minäkin haravoin tänään lehtiä ja siivosin muutenkin piha-aluetta.Ihmeen kummasti väsähdin..Tykkään yleensä haravoimisesta hirmusesti,mutta nyt oli hirveen raskasta.Mahtaa varmaan eilinen juoksulenkki vaikuttaa vieläkin.Tein oman ennätykseni siinä,kun jaksoin juosta tosi pitkän matkan yhtäsoittoa.Oli kyllä ihana tunne,kun huomasi mihin pystyi..:)
Omistamisesta tämän seikan suuhteen on jäävi mennä vannomaan. Minen ole varma, onko kysymyksessä omatuntoni ...(oma), vai onko ehkä jonkun toisen tunto. Tarkoitan; jos nyt vaikkapa olen sanonut lähimmäisestäni, tai vieraammasta, sellaista, mitä voisi tulkita ylimitoitetuksi arvosteluksi, niin eikös vaan se toisen tunto tule siihen esiintymään. Siinä se kekkuloi, häärää ja vääntelehtii sisäisten silmieni edessä. Sen toisen tuntohan se selvästikkin on. Eikä auta muuta sitten kuin sanojaan loiventaa. *pah*
Et siis tunnusta sitä omaksesi..:)) Silloin kun sanot toiselle epäkohteliaasti jotakin,niin silloin voi sen toisen ihmisen katse kertoa sinulle,että nyt meni yli...eli silloin sen toisen ihmisen mieli kertoo omalletunnollesi,että nyt het pyytämään anteeksi..:))
(en tiennytkään,että minäkin saan tollasta solmuun menevää tekstiä esiin :D )
Totta kai mulla on omatunto ja kyllähän se varmasti äänessä olisi jos sille ikinä mitään syytä antaisin. Mutta en tee koskaan mitään väärää joten hiljaa on pysynyt jo ties kuinka kauan....
ei oo tarpeeksi kovaääninen :)) Kuitenkin oot joskus jättänyt lähtemäti lenkille vaikka olisi pitänyt. Entäpä sitten tuliko mentyä ajoissa nukkumaan jos telkusta tuli jotain mielenkiintoista... jäikö pölyt pyyhkimättä vaikka olit aikonut...... Säädä sitä omaatuntoasi niin että se reagoi myös siihen jos laiminlyöt itseäsi :D
Nämä asiat eivät ole mitenkään omantunnon kanssa yhteydessä, Koska kysymyksessä on: jaksanko vai viitsinkö.
Jaksamisen kanssa on toisinaan hiinä ja hiinä. Viitsiminen taas on pajon helpompi määrittää. Jos selvästi ei viitsi, niin se on siinä. Pöly ei välitä yhtään minun mielipiteestäni. Se levittäyty ja valtaa ihan omapäisesti minun reviriäni. Siispä voin suhtautua asiaan kylmän väliinpitämättömästi. Silloin kun taas viitsin, niin pöly häviää sen pelin. Sen kans joutuu näihin ikuisuus kysymyksiin, joten pidän pienen jännityksen yllä jatkuvasti.
Pölypunkinkit ovat melko aivottomia, ja eivät opi mitään uutta. Mutta minulla on keinoni. *HAH*
Olin vahingossa vastannut tuonne yöpöl....omaantunnon kyselyyn , josta olit kysynyt. * HIH* Siis näin ne omat tunnot sekoilee...HUPS*
:DD Taisi omatuntosi herätä kun kiiruhdit vastamaan omantunnonkysymyksiini *nauraa ihan kippurassa*
En minä päästä muita sitä säätelemään.
Kyllä sillä kova ääni on, mutta asiaa vain ei tahdo nykyisin riittää ja siksi se mököttää.
oikeestikko?? :))Ettet vain olisi vaientanu sitä kuoliaaksi...
Ei sinne päinkään. Olen vain niin läpeensä hyveellinen ihminen. Pari pahetta voisi asiaa auttaa mutta olen ajatellut hankkia ne sitten joskus kun kyllästyn tämän sädekehän loisteeseen...
sinä vaan sädekehäsi kirkkaana...;)) Mun omaatuntoa kalvaa nyt,kun mää oon vähän epäileväisellä kannalla..:DD
Voi voi, pitäisiköhän sitä nyt ne pari pahetta jostakin hommata etteivät muut saisi kaltaisiasi kolkutuksia minun takiani... tupakka tai viina ei maistu, naisista en tiedä mitään, mitä suosittelisit?
Ei tartte keksiä paheita...Kyl mä uskon jo,että olet täysi pyhimys..:)))
Oikeesti..hienoa,jos kaikki on niin hyvin,että voi aina olla puhtaalla omallatunnolla.:)
No, oikeasti tuo hyvä omatunto on itseluottamusjuttu. Pitää vain olla varma siitä että itse tietää mikä on itselle parasta ja noudattaa sitä tallomatta muiden varpaita. Omatunto pysyy hiljaa kun ei häiritse muita eikä anna muiden häiritä itseään.
oli hyvin sanottu!! :)
Mitä vanhemmaksi tulee sen hiljaisemmaksi omantunnon kolkutukset käy. No, ei tarkoita kuitenkaan, että se olisi vaiettu kuoliaaksi, vaan päinvastoin. Sitä ilmeisesti osaa jättää pois ne kiemurat, mistä se omatunto kolkuttaa. Hauskan ja helpon kuuloista, mutta veikkaan ja kuittaan aika monet itkut ja hampaitten kiristykset on siinä alun ja lopun välissä.
Yks esimerkki. Jos olen vihastunut jollekin henkilölle, uskon, että olen siihen oikeutettu. En kanna siitä tunteesta mieliharmia tai huonoa omaatuntoa. Vihastuksen kohde taas ei satuta itseään mun tunteesta.
Mikään pakko ei ole ilmaista vihastuksen kohteelle tunteitaan.Kyllä ne pitää ihan itse kantaa.
Se on sitten sunnuntai ja huomenna maanantai....:)
oisin jo saanut potkut töistä,jos pomo tietäis kaiken mitä aattelen..:D
sä varmaan teit ryöstön sen kukkarolle mielessäsi. Yritit vaan muka vihata sitä muuten vaan..:DD
Mä oon mielessäni kuristanukki sitä.:DD
Ei ainakaan sun metodilla kerry patoutumia :D
Olen joskus kuullut puhetta että joillain on sellainen vika kuin omatunto. Itsestäni en sitä ole huomannut :)
Hieno juttu!! ;) Pitäsköhän kumminki sustaki kaivaa jotain ulos niinku Yöhuuhkajasta.Jos se tulis sieltä pikkasen esiin..;)
Tunnethan sä sieltä toiselta foorumilta vähän. :) http://www.catsinclothes.com/hello-kitty-cat-clothing-01.jpg
Olipa suloinen katti..Niin sievänä siinä katteli..:))
Tottakai omatunto kolistelee, sitä varten se kiusaksemme on laitettu, onneksi. Omatunto on aika jännä tunto, kannattaa sitä kuunnella.
Minulla omatunto kolistelee kavereiden ylläpidossa, koska se ei ihan itsestään selvyys kuitenkaan ole, vaan sitä on ylläpidettävä. Omat elämisen kuviot mukamas täyttävät liiaksi aikaa, hitto!
lopuksi tuo omatunto on siis hyvä olla olemassa..Eipä pääse villiintymään liikaa,kun se välillä aina kopauttaa..:)