Mitä mieltä olette siitä, että kehitysmaat vaurastuvat. Onko oikein, että rikkaat teollisuusmaat joutuvat osaltaan tämän kehityksen maksumiehiksi?
Jos asiaa tarkastellaan suomalaisen naisen näkökulmasta, niin eikö naisvaltaiset palvelualat ole kuitenkin paremmin suojassa kuin miesvaltaiset teollisuusalat? Sitä mukaa kun työpaikkoja siirtyy halvemman tuotannon maihin, miesten suhteellinen osuus työttömistä lisääntyy. Tämähän on sukupuolten tasa-arvoa tasaava asia, mutta kumpi sittenkin on tärkeämpää, maan sisäinen sukupuolten tasa-arvo vai yleisesti ottaen hyvinvoinnin takaaminen kaikille. Vai onko sittenkin tärkeämpää tasata hyvinvointia eri maiden välillä?
Jos asiaa tarkastellaan suomalaisen naisen näkökulmasta, niin eikö naisvaltaiset palvelualat ole kuitenkin paremmin suojassa kuin miesvaltaiset teollisuusalat? Sitä mukaa kun työpaikkoja siirtyy halvemman tuotannon maihin, miesten suhteellinen osuus työttömistä lisääntyy. Tämähän on sukupuolten tasa-arvoa tasaava asia, mutta kumpi sittenkin on tärkeämpää, maan sisäinen sukupuolten tasa-arvo vai yleisesti ottaen hyvinvoinnin takaaminen kaikille. Vai onko sittenkin tärkeämpää tasata hyvinvointia eri maiden välillä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tärkeämpää on tasata hyvinvointia globaalisti. Miesvaltaisilta teollisuusaloilta miesten siirtyminen koti-isiksi näkyy tietysti jonkin aikaa "hukkaan menneenä" kouluttautumisena, mutta toisaalta miehet koti-isinä, peruskoulunopettajiksi koulutettuina ja lähihoitajina tuovat jämäkkyyttä ja järjestystä nuorison kasvatukseen ja turvallisuutta ja tempoa hoitolaitoksiin. Väestön vanheneminen lisää hoitolaitoksissa fyysisesti vahvojen työntekijöiden tarvetta.
Jyrkkenevä kuilu kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä on eräs terrorisminkin polttoaine.
Oli aika, jolloin naiset olivat käytännöllisesti katsoen kokonaan työelämän ulkopuolella. Silloin sitä pidettiin luontevana. Tulevaisuudessa saattaa olla luontevaa toisin päin.
Tarkoitatko, että kun teollisuuden työpaikat vähenevät, palvelualan on mahdollista kasvaa ja luoda korvaavia paikkoja? Mitenkähän mahtaa käydä? Uskonpa, että ainakin palkat tulevat laskemaan.
Palkat luultavasti laskevat.
Kuitenkaan ei olla lähelläkään kiinalaisten rakennustyöläisten palkkatasoa. Satuitko lukemaan päivän Hesaria?
Hmmm... Minulla sinänsä ei ole mitään työmarkkinoiden sukupuolisttuneisuuden purkamista vastaan, mutta hieman oudoksuen tätä keskustelua seuraan. Kaikenlaisia WomenIT ohjelmia kyllä on ja niistä kirjoitetaan lehdissä, mutta jotenkin edelleen uupuu niitä keinoja, joilla miehet saataisiin innostumaan hoitotyöstä. Mitään vakavasti otetavaa ohjelmaa ei ole näkynyt.
Tässä tehdään selkeä karhunpalvelus hoitoalalle. Kun tavallaan ajatellaan naisten kannustaminen miesvaltaisille aloille tärkeäksi tavoitteeksi ja samalla unohdetaan miesten kannustaminen naisvaltaisille aloille, asetetaan hoitoala tavallaan toisarvoisen työn asemaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että henkisellä tasolla miehen on jopa vaikeampi valita lähihoitajan ura kuin naisen insinöörin. Insinööri-isukit eivät ainakaan katso kovin kivasti poikiaan, jotka poikkeuksellisen valinnan tekevät.
Globalisaatiosta Zackilla tuntui olevan hieman suppea näkemys. Sama ongelma on toki itsellänikin, joten en sen kummemmin kommentoi, mutta suosittelen hakemaan asiaan hieman lisää perspektiiviä. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen sivuilta voi löytyä erilaisia näkemyksiä.
Pystytäänkö palvelutyöpaikkoja lisäämään samalla kun teollisuuden työpaikat vähenee. Vaikkapa sitten palkat laskisivatkin.
Miten niin? Oliko siinä näkemystä ensinkään?
Väittäisin, että oma kommenttisi kirjoituksestani oli aika ajattelematon. Et kai luule, että tyhjensin tuossa kirjoituksessani kaiken mitä globalisaatiosta tiedän ja ajattelen. Jos luet kirjoituksen tarkkaan, saatat löytää siitä idean, joka on jotain ihan muuta kuin globalisaation vaikutusten arviointi.
Luultavasti ei pystytä lisäämään palvelualojen työpaikkoja.
Pitääkin palata alkutuotantoon. Kehä umpeutuu. Muu maailma teollistuu, ja me... Suo, kuokka ja Jussi.
Miehiä on toki hakeutunut maassamme hoitoalalla muihinkin kuin lääkärinammatteihin. Kätilöiksikin. Muistan lukeneeni tapauksen, jossa muslimiäiti, tosin miehensä kanssa keskusteltuaan, luotti synnytyksensä hoitamisen mieskätilölle. Ja kun ajattelee terveysasemien ja päivystyspoliklinikoiden työntekijöiden turvatonta asemaa kaikenlaisten mielenterveyshörhöjen ja monipäihteisten aggressiokohteina, ei se ole pelkkää "sisarhellävalkoisten" sipsuttelua!
Ammatin valitsemisessa sukupuoliroolimallit ovat vielä vahvasti estämässä todellisen ammattiin soveltuvuuden näkemistä. Tässä vastikään todettiin jossakin tutkimuksessa, että Suomessakin näin on.
Käsitys siitä, että kehitysmaiden vaurastuminen olisi jotenkin länsimailta pois, on omituinen ja sen nostaminen eettiseksi kysymykseksi osoittaa suhteellisuudentajun ja ehkäpä perspektiivin puutetta.
Se siitä.
Niinniin. Toki muutama hassu mies on jopa kätilönä.
Mutta kiersit itse kysymyksen. Nyt kun on olemassa erilaisia kampanjoita naisten saamiseksi it-alalle ja muihinkin miesvaltaisiin, erityisesti teollisuuden ammateihin, ei oikeastaan ola mitään vastaavaa miesten saamiseksi perinteisille naisaloille. Eikö tämän pitäisi suuresti huolestuttaa feministiä? Siinähän tehdään se oletus, että vain perinteiset miesten työt ovat arvokkaita ja tuottavia, ja on samantekevää, kuka tekee toisarvoisen hoitotyön.
Vaikka mitä tehtäisiin, tulee vielä seuraavat sata vuotta olemaan selkeää sukupuolittuneisuutta ammateissa. Voitko sinä feministinä hyväksyä sen, että naivaltainen hoitotyö (ym. naisvaltaiset alat) katsotaan niin vähäarvoisiksi, että yhteiskunta hyväksyy poikien näille aloille suuntautuvien lahjojen hukkaamisen sukupuoliroolituksen takia, siihen mitenkään vaikuttamaan pyrkimättä?
Miksei yhteiskunta hyväksyisi poikia suuntautumaan "poikkeuksellisille" aloille?
Miehet, kampanja voi lähteä teistä itsestänne; päättäjiäkin on joukossanne enemmän kuin naisia päättäjissä silloin, kun naiset "änkesivät" työelämään muillekin aloille kuin opettajattariksi ja sentraalisantroiksi. Eikö monen pojan uravalintaa kapeuta pelko tulla naurunalaiseksi "tosimiesten" joukossa?
" Miksei yhteiskunta hyväksyisi poikia suuntautumaan "poikkeuksellisille" aloille? "
Sosiaalinen paine. Vastaavaa tyttöihin kohdistuvaa painetta pyritään lievittämään esimerkiksi tuolla WomenIT -kampanjalla.
"Eikö monen pojan uravalintaa kapeuta pelko tulla naurunalaiseksi "tosimiesten" joukossa?"
Nimenomaan.
"Miehet, kampanja voi lähteä teistä itsestänne"
Voisi voisi, mutta kun ei se ole "tosimiesten" intresseissä. Sen sijaa edellä osoitin, miksi sen pitäisi olla nimenomaan feministien intresseissä, koska se nimenomaan parantaisi naisten asemaa, sekä tietysti niiden miesten, jotka haluavat tehdä perinteistä poikkeavan valinnan. Miesten enemmistöähän tällainen asia ei liikuta millään tavalla.
Ihmettelen vain, miksi feministisistä lähtökohdista nouseva tasa-arvotyö on usein niin puusilmäisen yksipuolista.
Kuten varmaan ymmärsit, kysymys oli globalisaatiosta ja sen vaikutuksiin sekä yleisesti että miesten ja naisten suhteen.
"Käsitys siitä, että kehitysmaiden vaurastuminen olisi jotenkin länsimailta pois, on omituinen"
Selitä tarkemmin. Käsittääkseni työtä viedään halvemman työvoiman maihin kalliimpien työvoiman maista, eli eikö ole aika loogista, että tällöin em. vaurastuvat jm. kustannuksella (huomioi myös aikaperspektiivi). En kiistä etteikö olisi muitakin tekijöitä vaurastumiselle.
"sen nostaminen eettiseksi kysymykseksi osoittaa suhteellisuudentajun ja ehkäpä perspektiivin puutetta."
Kuinka sen nyt ottaa. Eikö tuota kysymystä olisi mielestäsi saanut esittää? Itse asiassa katsoipa tätä asiaa mistä perpektiivistä hyvänsä, nousevat esiin eettiset arvot. Toivoisin sinun kuitenkin ottavan kantaa hieman konkreettisemmalla tasolla eli laajenna sinä minun perspektiiviäni.
Edelleen kuitenkin painotan, että sinä et löytänyt kirjoituksesta sen oleellisinta pointtia, joka ei liity mitenkään globalisaatioon.
Se siitä :)
En jaksa kertakaikkiaan. Unohda koko juttu.
Ei minulla ainakaan olisi mitään sitä vastaan, että joku nainen (muu kuin äitini) elättäisi minut. Tai ehkä itsetunto kärsisi..
Onneksi minusta tulee ahkera insinööri, joka luo työtä sekä Suomeen että köyhiin maihin. Jos Suomesta loppuu työt, niin minun kuuluu mennä sinne missä niitä on tarjolla
Aina kun jokin ala naisistuu, niin silloin alkaa ongelmat. Esimerkkeinä lääkäripula, opettajapula ym. Ei voida mitään sille, että nainen ei pärjää kovassa työelämässä.
Tärkää on yksityistää palvelualat (terveydenhuolto, koulutus), jo siksi että sosialismi ei tuota mitään palveluita kustannustehokkaasti tai asiakasystävällisesti.
Mikä sosialismi?
asemahan tulee muuttumaan vain, jos työpaikkojen hävikki on suurta pitkällä aikavälillä. Muutoin kehitys on niin hidasta, että varsinainen miesten työttömyys häviää yleisen rakennemuutoksen alle.
Toisaalta teollisuuden työpaikkojen hävikillä olisi oma vaikutuksensa myös valtion ja kuntien palveluksessa olevien työllisyystilanteeseen. Teollisuuden mittavat menetyksen heijastuisivat ennen pitkää myös muualle yhteiskuntaan mm. väestön ostovoimaan.
Että näin...
ollaan kovaa vauhtia tuomassa sairaaloihin henkilökuntaa, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä pikku hiljaa eläkkeelle. Musta on huvittavaa lähinnä se, että potilasta pitäis palvella hänen omalla äidinkielellään, mut yritäppä ottaa selvää mitä venäläinen hoonosoomi yrittää sulle selvittää sairaudestasi, ja kirjoittaa vielä jonkun reseptin. Kyl pikkasen pelottaa se ajatus. Tällä verotuksella suomalaisille ei jää ainootakaan työpaikka millekään alalle, kun koko ajan ruinaavat korkeampia palkkoja, ja parempia etuuksia. Kyllä nuo ulkomaanelävät tulee tänne ilomielin, onhan täällä parempi sosiaaliturvakin. Toistaiseksi!
"...kumpi sittenkin on tärkeämpää, maan sisäinen sukupuolten tasa-arvo vai yleisesti ottaen hyvinvoinnin takaaminen kaikille".
Pitäisin molempia tavoitteita tärkeinä. Hyvinvointia ei ensinnäkään ole kaikilla, jos sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole toteutunut. Toiseksi: arvokkaita tavoitteita voi olla useita, eivät ne välttämättä sulje toisiaan pois.
Me elämme aina jossakin yhteiskunnassa. Sen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi on asukkailleen primääristä. Oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja hyvinvointi ovat vaarassa, jos suurin osa maapallon yhteiskunnista elää köyhyyden, kulkutautien ja sekasorron keskellä.
Vaurautta ja osaamista on aktiivisesti pyrittävä jakamaan, levittämään, mutta tavalla, joka kehittää autettavien omatoimisuutta ja kykyä huolehtia asioistaan. Siinä mielessä bulkkituotteita valmistavan teollisuuden tai ns. raskaan teollisuuden siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin on oikeansuuntaista kehitystä, vaikka se kovasti kirpaiseekin näinä murrosaikoina.
En näkisi teollisuustyöpaikkojen vähenemistä sukupuolikysymyksenä, liukuhihna-aloilla on töissä myös paljon naisia. Ja toisaalta: mikä estää miehiä hakeutumasta palvelualoille? Ehkä ammattien sukupuolittuneisuus vähenee tälläkin tavalla aikaa myöten.
Puhutaan paljon EU-alueen odotettavissa olevasta työvoimapulasta. Uskon siihen vasta, kun näen. Puhuttu on paljon ennenkin. Mutta JOS se on tulollaan sen takia, että aktiivi-iässä oleva väestö vähenee, niin eikö ole oikeastaan sopivaa, että työvoimapula helpottuu tätäkin kautta? Myös automaation tehokas kasvu vähentää ihmistyövoimantarvetta. Lisääntyvä tehokkuus lisää tuottavutta, mikä puolestaan oletettavasti helpottaa ns. passiiviväestön elättämistaakkaa.