Totuudenetsijän tulee hylätä kaikki kirkollinen auktotäärinen usko! On surullista tietää se, että miten paljon on tehty pahaa raamatun nimessä, on niin valitettavan totta. Mutta ei silti raamatun esittämä pyhyys siitä miksikään muutu, eikä riipu. Sen kunnioitus kaikesta huolimatta tulee säilymään, niinkuin niin monille muillekin pyhille kirjoille.
Onhan raamatun pyhät kirjoitukset lohduttaneet monien murheellista sydäntä, ja siten suonut voimaa ja luottamusta epäilyksissä horjuvalle ihmissydämille. Ei raamatun auktoriteettiys suinkaan ole riippunut siitä, että tämän näkyväisen maailman uskonnolliset mahtimiehet teroittaneet Ajattelemattomien ihmisten mieliin, että se on Jumalan sanaa, jota meidän kirkkoyhteisömme julistaa ja, että siihen on vakuuttava todistus, että meidän profeettamme E G-White on henkilö jonka kautta iankaikkinen totuus on ilmoitettu. hänellä on tieto totuudesta! Adventistit,
oteetampa vain yksi esimerkki. Jeesushan puhuu usein sillä tavalla, että hän pyrkii lohduttamaan murheellisia ja surevia ihmisiä ja etenkin nälkäisiä, ja vakuuttaa heille, että heidän palkkansa on oleva suuri taivasten valatakunnassa. KIrkot ovat aina opettaneet, että Jeeszus muka opetti, tai tarkoitt sitä tuhat vuotista valtakuntaa, joka seurasi heti hänen toista tulemustaan: Sitten myöhemmin kirkot yleisesti uskoivat, että taivastenvaltakunta on sama kuin ikionnellinen olo kuoleman jälkeen, ja tämäkös on onkin saanut erittäin PALJON KANNATTIJIA.
Tietämättömyys sanoo, että Jumala on tullut ihmiseksi, julistaakseen totuuden, mutta tieto sanoo, että ihminen on tullut Jumalaksi, vain hän voi tietää totuuden. Jumala ei ole koskaan ilmoittanut yliluonnollisella tavalla. Se että uskonnot puhuvat itse jumalallisesta alkuperästään, vain ihmiset jotka ovat "kehittyneet" jumalallisesti viisaiksi kuten Jeesus ovat maailmalle ilmoittaneet maailmalle totuuden, sitä varten hän maailmaan tuli! Joh.6:37-38.
Evankeliumihan puhuu meille ihmisestä Jeesuksesta, ja että hän tuli maailmaan todistamaan totuuden puolesta. Hänen tehtävänään oli tietysti julistaa kaikille ihmisille Jumalisesta tarkoituksesta julistaa, että heidän tarkoituksensa elämään nähden oli henkistä, eli Jumalallista laatua, että tuli luopua "synnistä." tietämättömyydestä, itsekkäistä persoonallisista pyrkimyksistä, ja huomioida lähimmäisen "hyvinvointi", eli hänen puutteensa. Jeesus täytti varmasti nämä vaatimukset.
Sillä opettihan hän, että kaikilla meillä on yksi ja sama taivaallinen Isä, eli yhteinen henkinen jumalallinen alkuperä. Hän opetuksensa mukaan me emme ihmisinä ole "tomua" (maasta luotuja kuolevaisia olentoja), vaan ikuisesta elämän hengestä Isästä lähteneitä henkijä. Ja siksi meidän tulee pyrkiä tämän Isän yhteyteen: hänen joka asui omassa hengessään, ja vain häntä meidän tulee palvella, ei millään ulkonaisella tempuilla, eikä ulkonaisella Jumalanpalveluksella.
Mutta valistuneemmat ihmiset ovat kuitenkin kannattaneet ajatusta, että taivasten valtakunta on ihmisten yhteiselämä, joka varmasti toteutuu maan päällä.- Ja heidän piirisasään on paljon ihmisiä jotka kannattavat tätä ajatusta. Mutta se vaatii, että noudatamme Jeesuksen opettamaa veljellisen rakkauden elämänymmärrystä.
Onhan raamatun pyhät kirjoitukset lohduttaneet monien murheellista sydäntä, ja siten suonut voimaa ja luottamusta epäilyksissä horjuvalle ihmissydämille. Ei raamatun auktoriteettiys suinkaan ole riippunut siitä, että tämän näkyväisen maailman uskonnolliset mahtimiehet teroittaneet Ajattelemattomien ihmisten mieliin, että se on Jumalan sanaa, jota meidän kirkkoyhteisömme julistaa ja, että siihen on vakuuttava todistus, että meidän profeettamme E G-White on henkilö jonka kautta iankaikkinen totuus on ilmoitettu. hänellä on tieto totuudesta! Adventistit,
oteetampa vain yksi esimerkki. Jeesushan puhuu usein sillä tavalla, että hän pyrkii lohduttamaan murheellisia ja surevia ihmisiä ja etenkin nälkäisiä, ja vakuuttaa heille, että heidän palkkansa on oleva suuri taivasten valatakunnassa. KIrkot ovat aina opettaneet, että Jeeszus muka opetti, tai tarkoitt sitä tuhat vuotista valtakuntaa, joka seurasi heti hänen toista tulemustaan: Sitten myöhemmin kirkot yleisesti uskoivat, että taivastenvaltakunta on sama kuin ikionnellinen olo kuoleman jälkeen, ja tämäkös on onkin saanut erittäin PALJON KANNATTIJIA.
Tietämättömyys sanoo, että Jumala on tullut ihmiseksi, julistaakseen totuuden, mutta tieto sanoo, että ihminen on tullut Jumalaksi, vain hän voi tietää totuuden. Jumala ei ole koskaan ilmoittanut yliluonnollisella tavalla. Se että uskonnot puhuvat itse jumalallisesta alkuperästään, vain ihmiset jotka ovat "kehittyneet" jumalallisesti viisaiksi kuten Jeesus ovat maailmalle ilmoittaneet maailmalle totuuden, sitä varten hän maailmaan tuli! Joh.6:37-38.
Evankeliumihan puhuu meille ihmisestä Jeesuksesta, ja että hän tuli maailmaan todistamaan totuuden puolesta. Hänen tehtävänään oli tietysti julistaa kaikille ihmisille Jumalisesta tarkoituksesta julistaa, että heidän tarkoituksensa elämään nähden oli henkistä, eli Jumalallista laatua, että tuli luopua "synnistä." tietämättömyydestä, itsekkäistä persoonallisista pyrkimyksistä, ja huomioida lähimmäisen "hyvinvointi", eli hänen puutteensa. Jeesus täytti varmasti nämä vaatimukset.
Sillä opettihan hän, että kaikilla meillä on yksi ja sama taivaallinen Isä, eli yhteinen henkinen jumalallinen alkuperä. Hän opetuksensa mukaan me emme ihmisinä ole "tomua" (maasta luotuja kuolevaisia olentoja), vaan ikuisesta elämän hengestä Isästä lähteneitä henkijä. Ja siksi meidän tulee pyrkiä tämän Isän yhteyteen: hänen joka asui omassa hengessään, ja vain häntä meidän tulee palvella, ei millään ulkonaisella tempuilla, eikä ulkonaisella Jumalanpalveluksella.
Mutta valistuneemmat ihmiset ovat kuitenkin kannattaneet ajatusta, että taivasten valtakunta on ihmisten yhteiselämä, joka varmasti toteutuu maan päällä.- Ja heidän piirisasään on paljon ihmisiä jotka kannattavat tätä ajatusta. Mutta se vaatii, että noudatamme Jeesuksen opettamaa veljellisen rakkauden elämänymmärrystä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8809361/45719026
##: eremith32 5.9.2010 16:24
Valitettavasti niin väärässä kuin olla; ja voit!
Noissa kiduttamisjutuissa, jotka tarkoittavat mennyttä aikaa, eli ei tuo ilmestyskirjan tapahtuma on mennyttä aikaa.
Johanneksen nälässä ja kärsimyksessä käydyt näyt ja houreet saa jättää omaan arvoonsa. _##
Kiduttajajutut tietysti on mennyttä keskiaikaa. Mutta meinaatko
ihan tosissasi, että uskovaisen pitää olla yksinäinen ja houraileva
ja nälkäänäkevä - kuten uskot apostoli Johanneksen olleen?
"Johanneksen nälässä ja kärsimyksessä käydyt näyt ja houreet saa jättää omaan arvoonsa. "
Johannesta kidutettiin perimätiedon mukaan öljyssä keittämällä
ennenkuin karkotettiin autiolle Patmos-saarelle. Sovitaanko niin,
että iankaikkisuudessa meistä se kumpi on Johannekseen nähden
väärässä, hyppää kuumaan liemeen?
Minä nimittäin uskon että Johannes ei houraillut Ilmestyskirjaa,
vaan sai näyt Jeesukselta, enkelin välityksellä tosin ehkä, mutta
kuitenkin: lähde on Jeesus eikä oman sielun tai pään hourailu.
Johannes ja hänen Kristuksensa on minulle enemmän auktoriteetti
kuin sinä ja sinun mielikuvituksesi.
antti
Tämä eremithin teksti nimittäin on suoraan jehovalaisten aivoituksista:
"Mutta valistuneemmat ihmiset ovat kuitenkin kannattaneet ajatusta, että taivasten valtakunta on ihmisten yhteiselämä, joka varmasti toteutuu maan päällä.
- Ja heidän piirissään on paljon ihmisiä jotka kannattavat tätä ajatusta. Mutta se vaatii, että noudatamme Jeesuksen opettamaa veljellisen rakkauden elämänymmärrystä."
koskaan pohtinut, että meidän pitää totella Jumalan tahtoa, eikä ihmisiä ja heidän uskonnollisten järjestöjen laatimia oppeja ja opetuksia. Siksi on täysin turhuutta viitata johonkin uskonnollisen järjestön oppiin ja leimata joku sen kannattajaksi.
Jokainen uskonnollinen järjestö on turha ihmisen pelastuksen kannalta, koska yksikään niistä ei plasta ketään, olipa sen nimi mikä hyvänsä.
"Jokainen uskonnollinen järjestö on turha ihmisen pelastuksen kannalta, koska yksikään niistä ei pelasta ketään, olipa sen nimi mikä hyvänsä."
Seurakunnat olivat tärkeitä ja yhteydessä keskenään ja aina
tarvittaessa kokoontui Jerusalemissa yhteinen ylin elin. (Apt.15.)
Kerättiin avustuksiakin ja ne tarkoin tilitettiin. Ei voi olla Kristuksella
vain näkymätön seurakunta ilman kokouspaikkaa ja aikaa.
Kotikokoontumiset ovat tärkeitä, solut - erittäin tärkeitä.
Mutta omat seurakunnankokokukset tulee olemaan loppuun saakka.
Hepr. 10:25
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme,
sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
Seurakunta voisi sinutkin auttaa löytämään Jes. 53. luvun ilmoittaman lunastajan.
ja suoraan vastoin Raamattua. Sinä et ole mikään adventisti ollenkaan.
sanoituksessa, että oletko Jehovan todistaja?
Pääasia ei ole se onko Jehovantodistaja, vaan totuus! En todellakaan kuulu minkäänlaiseen oppisuuntaan, vaan olen yksinäinen mietieskelijä - (ajattelija). En kaipaan kenenkään oppi-rakennelmia, mutta otan kaiken arvokkaan ja hyvän, mikä liittyy totuuteen sopivana arvona. Mikään teologia ei ratkaise ihmiseen liittyvää pelastuskysymystä, koska kaikki ihmisten synnyttämät oppikysymykset ei ratkaise millään tavalla ihmisen olemista koskevia peruskysymykiä.
Kristuksella ei todellakaan ole KETÄÄN yksinäistä mietiskelijää vaan
niitä uskovaisia jotka kaipaavat pyhien yhteyttä seurakunnassa ja
muutoinkin. Seurakunta on Kristuksen ruumis, eikä kukaan sen ruumiin jäsen hillu jossain erillään pusikon takana. Edes pikkusormi!
Room. 12:5
niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;
Adventtiusko ei pelasta eikä isien usko tai mikään muukaan opittu dogmi.
Jeesukelta lahjaksi saatu pelastus ei ole sidoksissa mihinkään jäsenrekistereihin. Päinvastoin.
Monet adventistit ovat tuudittautuneet väärään omien tekojen ja ponnistelujen uskoon.
Omat voimat kun eivät kelpaa Jumalalle alkuunkaan.
Ihmisen ponnistelut ovat Jumalan silmissä kauhistus.
Jeesus on ponnistellut meidän tähtemme ja se riittää meidän pelastumisellemme.
Ainoa asia, minkä voimme tehdä, on hyväksyä ehdoitta Jumalan armahdus.
Jumalan voima saadaan yksin Jumalalta. Ei kulteilta tai uskonsuunnilta.
Toki yksin tänne synnyttiin ja yksin lähdetään ja yksin vastataan
Jumalalle. Mutta ei ainoastaan itsestämme vastata vaan myös
perheestä ja seurakunnassa toimimisesta. Tai ulos jäämisestä.
Susi syö yksinäisen lampaan ennenkuin tämä huomaakaan.
Seurakunnassa on Kristuksen ruumiin voima.
1. Kor. 12:13
sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
Jeesus ei ole erakkojen tai munkkien Jumala vaan seurakunnan ...
Fil. 1:27
Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti, että minä, tulinpa sitten teidän tykönne ja näin teidät tai olin tulematta, saan kuulla teistä, että te pysytte samassa hengessä ja yksimielisinä taistelette minun kanssani evankeliumin uskon puolesta,
Ap. t. 4:32
Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
Eihän yksinäisillä, syrjäytymistä etsivillä, ole edes keskenään
mitään yhteistä! Liity Turun Weijon projektiluontoiseen seurakuntaan, jos vierastat varsinaisia srk-systeemeitä.
Ulkojäseneksi, nettijäseneksi, jos asut liian etäällä.
YKSINHÄN on loppujen lopuksi jopa naimisissa olevat, yksin omaa
lihallisuuttaan vastaan ja itsekeskeisyyttä, mutta välttämätön
apu on uskovien yhteys. Yhteys vastuunsa tuntevassa yhteisössä.
Mikään seurakunta ei ole Kristuksen "Ruumis", vaan totuus johon perustuu ja liittyy yksinomaa Jeesus Kristuksen elämänymmärrys Jumalallisesta rakkaudesta, johon yhdistyy täydellisesti se totuus joka lähtee ykseyden tunteesta, että elämä on yksi yhdistävä henki, (elämän henki) Jumaluus, jossa me olemme yhtä. Niinkuin Jeesus sanoi, että "Hänessä me elämme liikumme ja olemme". Fyysinen ruumiimme on vain väliaikainen maja jossa me "viivähdämme hetken", mutta henkemme on jatkuvassa yhteydessä Isään Jumalaan, - elämän henkeen.
kuolleista heräämisestä, jopa kahdesta erillistä joista toinen vie iankaikkiseen elämään ja toinen iankaikkiseen kuolemaan - toiseen kuolemaan josta ei enää herätä. Etkö usko Raamattuun?
Kuinkas joku voi tapaa hengen/Sielun? Tappaako Jumala itsensä, vais kuinka on? No eipä tietenkään! Ruumis on vain väliaikainen käyttö-väline, joka vanhenee käytön aikana, ja sitten heitetään pois maaemon poveen, mutta henki eli Jumala vaatii omansa takaisin, ja tekee sille mitä tahtoo. Katsos; "on kaksi miestä pelolla, toinen otetaan ja toinen jätetään", eli se fyysinen puoli miehestä jätetään, mutta se henkinen sielullinen puoli otetaan, miksi näin? Siksi, että se ihminen" ei ole se liha veri ja luusto, ne ovat sen sisäisen ihmisen käyttövälineeksi yhdistetty fyysinen ruumis.
Ihminen usein sanookin aivan sattuvasti, että mm. "Et vie minun lastani pois kuin minun ruumiini yli, eli ihminen tällä tavoin kätkee ruumiinsa eriliseksi henkensä/sielunsa käyttövälineeksi - Henki otetaan - ruumis jätetään. Sitähän raamattu nimenomaan tarkoittaa - sanoessaan, että "oli kaksi naista jauhamassa jauhinkivillä viljaa, ja heistä tonen otettiin ja toinen jätettiin" (oteaan toinen jätetään), jotta tallaisia kätkee raamattu sanomaansa: vertauksia.
Niin se on Antti, että susi syö sen lampaan "laumasta", ja ehkäpä juuri sen lauman johtajan kaiken-lisäksi! Laumaanhan se susi lauma aina itsensä etsii, ja sieltä etsii sen parhaimman, eli lauman-johtajan, ja kaiken lisäksi voi tappaa lauman muita lampaitakin. Ja siten hajoaa koko "lauma". Mutta yksinäinen on aina paremmin turvassa, sillä hän on hoitajan silmän alla, koska hänet on kytketty suojaan. (Kristukseen). Siis hän on aina valvonnan turvassa, joten susi ei pääse lähellekään. Laumat aina hajoaa, tai hajoitetaan, koska turvaavat lauman johtajuuteen "pässiin",
seurakunnan auktoriteettiin, jota "susi mielellään hakee laumasta".