Lainaus EU:n kestävää kehitystä koskeva strategiasta:
"
Tavoitteeksi asetetaan myös luonnonvarojen kestävämpi hallinta. On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä ja pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ennen vuotta 2010.
Liikenteen kielteisten vaikutusten rajoittaminen ja alueellisen eriarvoisuuden poistaminen on myös yksi pitkän aikavälin tavoitteista. Sen saavuttamiseksi on purettava talouskasvun ja liikenteen lisääntymisen välinen yhteys sekä tehostettava ympäristöä vähemmän rasittavien liikennemuotojen kehittämistä. Vuonna 2010 maantieliikenteen osuus ei saa olla suurempi kuin vuonna 1998.
"
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l28117.htm
Ikuisen taloskasvun puolestapuhujat alkavat olla ahtaalla. Heidän väitteensä ('ilman talouskasvua tulee maailmanloppu') naurettavuus on paljastumassa karmealla tavalla - juuri ikuisen talouskasvun oppi on aiheuttamassa maailmanlopun.
"
Tavoitteeksi asetetaan myös luonnonvarojen kestävämpi hallinta. On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä ja pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ennen vuotta 2010.
Liikenteen kielteisten vaikutusten rajoittaminen ja alueellisen eriarvoisuuden poistaminen on myös yksi pitkän aikavälin tavoitteista. Sen saavuttamiseksi on purettava talouskasvun ja liikenteen lisääntymisen välinen yhteys sekä tehostettava ympäristöä vähemmän rasittavien liikennemuotojen kehittämistä. Vuonna 2010 maantieliikenteen osuus ei saa olla suurempi kuin vuonna 1998.
"
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l28117.htm
Ikuisen taloskasvun puolestapuhujat alkavat olla ahtaalla. Heidän väitteensä ('ilman talouskasvua tulee maailmanloppu') naurettavuus on paljastumassa karmealla tavalla - juuri ikuisen talouskasvun oppi on aiheuttamassa maailmanlopun.
Vastaukset 34
Vanhimmat
EU:n strategia ei vaadi talouskasvusta luopumista - mikä merkitsisikin loppua nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jonka rahoitus on täysin riippuvainen talouskasvuta - vaan strategiassa esitetään, että "On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä".
Juuri näin tomitaan kun vaihdetaan fossiiliset polttoaineet energianlähteisiin jotka eivät tuhlaa ehtyviä luonnonvaroja. Valitettavasti uusiutuvien lisärakentamisella ei nykytekniikalla kertakaikkiaan kyetä mittakaavaeron vuoksi merkittävästi leikkaammaan fossiilisten käyttöä, joten jäljelle jää yksi suuruusluokaltaan tarpeeksi massiivinen, päästötön, ehtyviä luonnonvaroja tuhlaamaton energianlähde. Kyse on siis vain tahdosta, toivottavasti tuota tahtoa löytyy tarpeeksi monilta, kaikilta ei löydy.
Kulutus on se, joka saastuttaa. Sitä on vähennettävä.
Kun kulutus vähenee, talouskasvu hidastuu.
Kun kulutus vähenee, saastuttaminen vähenee.
Kun saastuttaminen vähenee, talouskasvu hidastuu!
Talouskasvu on sairauden mittari.
Oletko ollenkaan ottanut huomioon, että jos talouskasvu hidastuu ja hyvinvointivaltio kaatuu siitä johtuen, niin sinäkään et saa enää sossusta korvausta, vaan joudut ihan oikeasti töihin? Voisi kyllä olla kasvattava kokemus...
Tiedämme jo että kannatat talouskasvun kääntämistä talouslaskuksi, etkä suinkaan tyydy nyky-Euroopalle tyypilliseen matallaan, lähes nollakasvuun, joka on hyvinvoinnin säilyttämisen kannalta tarpeellinen ja ylläpidettävissä rasittamatta liikaa luontoa.
Suomalaisilla on kokemusta kannattamastasi kutistuvasta kansantaloudesta sotavuosilta, pula-ajalta, nälkävuosilta ja viimeksi lama-ajalta. Ei siis ihme että olet aika yksin kannatuksinesi.
Realistisemman keskustelun tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisten edellytysten romuttamisen sijasta etsiä keinoja ylläpitää sitä kestävästi, luontoa liikaa rasittamatta. On oma asia osallistutko siihen keskusteluun, vai jatkatko mielummin nyky-yhteiskunnan romuttamiseen tähtäävällä linjalla, mutta ymmärrä silloin se että ne, jotka tunnustavat hyvinvointiyhteiskunnan kiistattomat edut ja hyväksyvät kansan enemmistön mielipiteen sen edellytysten säilyttämisestä, varmasti keskustelevat ennemmin hyvinvoinnin säilyttämisestä kuin sen alasajosta.
"Realistisemman keskustelun tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisten edellytysten romuttamisen sijasta etsiä keinoja ylläpitää sitä kestävästi, luontoa liikaa rasittamatta. On oma asia osallistutko siihen keskusteluun, vai jatkatko mielummin nyky-yhteiskunnan romuttamiseen tähtäävällä linjalla, mutta ymmärrä silloin se että ne, jotka tunnustavat hyvinvointiyhteiskunnan kiistattomat edut ja hyväksyvät kansan enemmistön mielipiteen sen edellytysten säilyttämisestä, varmasti keskustelevat ennemmin hyvinvoinnin säilyttämisestä kuin sen alasajosta."
Huomasimme kuitenkin, että Vastaaja mielellään nauttii nyky-yhteiskunnan eduista, eikä itse ole valmis pistämään itse mitään likoon.
sanoin:
"Taidat olla pelkkää puhetta, muttet ole valmis itse toteuttamaan ideologiaasi. Voit päällystää kattosi aurinkokennoilla ja rakennuttaa pienen tuulivoimalan pihallesi ja katkaista pihdeillä talosi sähköverkosta ja elellä tämän "ilmaisen" energian varassa. Samalla tietty lopetat metalleista valmistettujen esineiden käytön ja kaiken muunkin teollisesti tuotettujen tarvikkeiden käytön. Pomosi varmaan myös suostuu laskemaan palkkaasi tai valtio tukiasi. Muista myös itse maksaa lapsiesi koulutus ja vanhempiesi eläkeian kulut, jottet riipu näinkään välillisesti talouskasvusta. Näytä meille esimerkkiä.
Tämä ei tietenkään ole sinun taloudellesi järkevää, mutta koska se ei sinua haittaa, niin mikset toteuta tuota? Aloita se henkilökohtainen protestisi talouskasvua vastaan. Tuu sitten sanomaan, että se toimii."
Johon Vastaaja vastasi:
"Lajin säilymisen kannalta on yhdentekevää mitä yksi lajiyksilö tekee tai jättää tekemättä.
Merkitystä on vain sillä, mitä koko laji tekee tai jättää tekemättä."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003117827
"Kun kulutus vähenee, talouskasvu hidastuu."
Kulutus kasvanut, talouskasvu kasvanut
"Kun kulutus vähenee, saastuttaminen vähenee."
Kulutus kasvanut, saastuttaminen laskenut
"Kun saastuttaminen vähenee, talouskasvu hidastuu!"
Saastuttaminen laskenut, talouskasvu nopeutunut.
"Talouskasvu on sairauden mittari."
ennemminkin päinvastoin.
Vaikka sovimme, ettei Vastaajan viestiin vastata....
Kylläpä taas menee asioiden leikkaamiseksi sieltä sun täältä..... Pystyisitpä joskus esittämään jotain kokonaismallia !
Hyvät Vastaajat.
Talouskasvu syntyy hyvin erillaisista asioista mm. palveluista, jotka eivät välttämättä saastuta. Kun on talouskasvua, voi investoida. Kun voi investoida, voi korvata saastuttavia asioita puhtaammilla asioilla. Ihmiskunta ei voi lopettaa olemassa oloaan, vaikka niin varmaan toivoisitkin.
Otappa pieni pikakurssi kansantaloustieteestä. Tai toinen pikku harjoitelma teille Vastaajille. Alueellinen ongelma. Ajakaa Pietari alas, niin saadaan yksi Itämeren saastuttaja alas. Vai olisiko parempi kehitys jo käyntiin lähtenyt kehitys, talouskasvu ja puhdistusjärjestelmien rakentaminen ? Kyllä on. Auttaisiko talouskasvu myös kehitysmaiden ongelmiin ? Talouskasvu luo vaurautta ja mahdollisuuden opiskella ja kehittyä. Saisiko tällä esimerkiksi väestönräjähdykseen kuria ? Esimerkki mobiiliteknologiat. Kehitetty ymmärtääkseni maissa missä on talous kunnossa. Auttaa nykyään myös kehitysmaissa. Säästää logistiikassa. Olisiko pitänyt jäädä 60-luvun tasolle ?
Joukkoliikenne lienee tavoitteena esittämässäsi materiaalissa. Joukkoliikenteessä käytetty energian muoto, mikä ei saastuta ? Voisiko se olla sähkö (vetyä en hyväksy vastaukseksi, koska senkin taustalta löytyy sähkö) ? Millä sähkön tuotat saasteettomasti ? Voisiko olla ydinenergia, joka riittää joukkoliikenteen tarpeisiin ?
Ikuisen talouskasvun puhujat ovat oikeassa. Vain järkevästi hallitulla talouskasvulla ja hyvin hoidetulla sekä suunnitellulla energiapolitiikalla saadaan aikaan tulevaisuudessa rakenne, jolla ympäristöongelmat voidaan hoitaa. Siihen tarvitaan saasteetonta ydinenergiaa korvaamaan saastuttavaa energiaa, se on aivan selvä.
Hyvinvointia talouskasvulla ei edes yritetä mitata. Se mittaa ainoastaan taloudellista aktiviteettia, ennenkaikkea tuotantoa. Siten mm. jätteet, merellä tapahtunut öljykatastrofi ja jopa sota lisäävät talouskasvua. Kaikki kulutus myös (tietysti jos kerran tuotantokin), eikä toistaiseksi kukaan ole kyennyt osoittamaan vääräksi väitettä, että kulutus on suurin syyllinen saasteongelmiimme.
Hyvinvointia mitataan muilla mittareilla, jotka ei vielä ole vakiintuneet. Niistä voisi tehdä oman jutun. Karkeasti yksinkertaistaen: afrikassa vettä saavissa 10km:n matkan päänsä päällä kantava perheenäiti voi hyvinkin olla tyytyväisempi elämäänsä ja onnellisempi kuin miljooniensa perässä pörssikursseja vahtaava ökyporvari. Kysymys arvoista, joita ei ole helppo mitata.
Uusimpien tutkimusten ´mukaan ihmisten onnellisuus ei ole lainkaan kohonnut elintason kohoamisesta huolimatta. Voimme pahoin hyvinvointiyhteiskunnassa.
Tätä samaa pahoinvointia viedään nyt mm. Kiinaan ja Intiaan. Maapallo ei kestä sitä, että kaikki voivat yhtä pahoin kuin me nyt. Mitä tehdään?
-tasataanko pahoinvointi? Tuskin mahdollista
-vähennetään kuluttajien lukumäärää radikaalisti vastaamaan maapallon sietokykyä? olisi epäeettistä
-jatketaan niinkuin ennenkin? mahdollista, aikansa
Itse nipistäisin pikkuisen omasta mukavuudestani ja teen jo sitä. Mutta kuten sanottu: yhden yksilön tekemisillä ja tekemättä jättämisillä ei ole mitään merkitystä lajin säilymisen kannalta.
http://global.finland.fi/koyhyys/toimialat/talouskasvu.html
" Siten mm. jätteet, merellä tapahtunut öljykatastrofi ja jopa sota lisäävät talouskasvua."
Miten? Selvennä.
"afrikassa vettä saavissa 10km:n matkan päänsä päällä kantava perheenäiti voi hyvinkin olla tyytyväisempi elämäänsä ja onnellisempi kuin miljooniensa perässä pörssikursseja vahtaava ökyporvari."
Olipas hyvä vertaus. Mehän olemme kaikki pörssissä juoksentelevia porvareita.
Muuten, oletko koskaan kuullut termiä elintasopakolainen?
"Uusimpien tutkimusten ´mukaan ihmisten onnellisuus ei ole lainkaan kohonnut elintason kohoamisesta huolimatta."
Linkkiä?
"
" Siten mm. jätteet, merellä tapahtunut öljykatastrofi ja jopa sota lisäävät talouskasvua."
Miten? Selvennä.
"
Taloudellinen aktiivisus kasvaa mm. jätteiden kuljetuksen, pelastustoimien ja sodankäyntivälineiden valmistamisen/kuljetusten vuoksi. Korean sota oli Suomen talouskasvulle hyvä piristysruiske.
"Muuten, oletko koskaan kuullut termiä elintasopakolainen?"
Olen. Liittynee jotenkin talouskasvun hyötyjen epätasaiseen jakautumiseen ja paremman osan siitä saaneiden itsekkyyteen. Kotimaassa työn perässä muuttavia ei kutsuta elintasopakolaisiksi.
Tulipahan mieleen: on myös ihmisiä, jotka pakenevat elintasoa. He ovat todellisia elintasopakolaisia.
"
"Uusimpien tutkimusten ´mukaan ihmisten onnellisuus ei ole lainkaan kohonnut elintason kohoamisesta huolimatta."
Linkkiä?
"
Esim. YLEn uutinen:
"
Otsikko Kulutus kasvaa, onnellisuus ei
Julkaisuaika 09.01.2004 12.46
Palvelu Uutiset
Noin 1,7 miljardia ihmistä elää tätä nykyä ns. kulutusyhteiskunnassa. Worldwatch-instituutin Maailmantila 2004 -raportti kuitenkin paljastaa, ettei kuluttaminen ole juuri lisännyt vauraiden valtioiden kansalaisten onnellisuutta.
Elintason nouseminen luo yhteiskuntaan työpaikkoja ja turvaa perustarpeiden tyydyttymisen. Varsinaiseen kulutusyhteiskuntaan on siirrytty vasta lähinnä Euroopan rikkaisssa maissa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.
Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa elää 12 prosenttia maailman väestöstä. Silti niiden osuus maailman kulutuksesta on 60 prosenttia.
Muut tulevat kuitenkin kovaa vauhtia perässä, esimerkiksi Kiinassa jo arviolta 240 miljoonaa ihmistä elää kulutusyhteiskunnan mittareiden mukaista elämää.
Kulutuksen ja elintason nousun kääntöpuolena on luonnonvarojen käytön jatkuva kiihtyminen sekä muun muassa monenlaiset elintasotaudit. Lisäksi esimerkiksi elämäntahdin kiihtyminen ja velkaantuminen syövät kuluttamisen tuomaa onnea.
Raportti kehottaakin yrityksiä, valtioita ja niiden kansalaisia keskittymään kuluttamisen sijaan muihin keinoihin parantaa elämänlaatua.
Amerikkalaiset johtavat kulutusjuhlaa
Vuonna 2000 pohjoisamerikkalaiset vastasivat yli kolmanneksesta koko maailman yksityisestä kulutuksesta. Yhdysvalloissa autoja on jo enemmän kuin ajokortin haltijoita. Suurimmalla osalla kotitalouksista on vähintään kaksi autoa.
Amerikkalaisten perheiden koko on pienentynyt, mutta asunnot ovat nykyisin keskimäärin liki 40 prosenttia suurempia kuin vuonna 1975. Asunnon keskikoko on Atlantin takana 210 neliömetriä.
Kuluttamaan totutaan jo lapsesta saakka. Amerikkalaislapsi saa keskimäärin 69 uutta lelua vuodessa ja heidän äitinsä 48 uutta vaatekappaletta.
Kolmannes amerikkalaisista pitää itseään hyvin onnellisena. Osuus on sama kuin vuonna 1957, vaikka kansankunnan vauraus on kaksinkertaistunut.
YLE24, STT
"
"Talouskasvu syntyy hyvin erillaisista asioista mm. palveluista, jotka eivät välttämättä saastuta. Kun on talouskasvua, voi investoida. Kun voi investoida, voi korvata saastuttavia asioita puhtaammilla asioilla."
Olen täällä ihan hiljattain kertonut, että heti, kun talouselämä havaitsee uusiutuvien energioiden käytön olevan välttämätöntä, se myös siirtyy sijoittamaan niihin.
Eri asia on, tapahtuuko se ajoissa.
Kirjoitin:
"
Uusimpien tutkimusten ´mukaan ihmisten onnellisuus ei ole lainkaan kohonnut elintason kohoamisesta huolimatta. Voimme pahoin hyvinvointiyhteiskunnassa.
Tätä samaa pahoinvointia viedään nyt mm. Kiinaan ja Intiaan. Maapallo ei kestä sitä, että kaikki voivat yhtä pahoin kuin me nyt. Mitä tehdään?
-tasataanko pahoinvointi? Tuskin mahdollista
"
Talouskasvun hyötyjen tasapuolinen jakaminen ei ole onnistunut edes Suomessa - uusimman tiedon mukaan meillä 260000 toimeentulotuen saajaa.
Kuinka se voisi sitten onnistua maailmanlaajuisesti?
Kirjan nimeltä "Uusi uljas yhteiskunta"? Siinä sinulle onnellisuuden perikuva. Tai miksi ei matrix kävisi yhtä hyvin? "Tieto lisää tuskaa"? Tietämättömyys taas...
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=393470
Maailma on sitten epäreilu, tutkimuksessa ei kumminkaan kiinitetty huomiota siihen, että lisääkö rikkaus onellisuutta vai onnellisuus rikkautta.
"Tutkimuksessa haastateltiin yli 2 500:aa saksalaista. Otos rajattiin talouksiin, joiden vuoden nettotulot ovat vähintään 46 000 euroa."
Ajatus on, että tietämättömyys, hulluus ja voimakas mistään piitaamaton uskonnollisuus lisää "onnellisuutta". Viitaten aikaisempaan viestisi tutkimukseen aikakausien välisistä eroista, kaikki mainitsemani ilmiöt(ehkä hulluutta lukuunottamatta) vähenevät talouden kasvaessa. Siis "onnellisuus" vähenee, mutta onnellisuus lisääntyy, siis sahaavat vastakkain. Oma tutkimukseni osoitaa, että markkinatalous systeemissä rikkauden tuottama turvallisuudentunne lisää onnellisuutta tai vakaat ihmiset menestyvät taloudellisesti.
Mielestäni otos on tarkoitukseen riittävä.
Mitäpä tuohon olis sanomista.
On toisenlaisiakin mielipiteitä. Niitäkin pitää kuunnella.
No eiköhän sitten lopeteta moisilta onnettomilta toimeentulotuki samantien niin että heistäkin tulee onnellisia.
Kannattaisi aina muistaa että korrelaatio ei meinaa kausaalista suhdetta.
En tiedä, mitä ymmärsit, mutta tämä sivuaa asiaa aika paljon:
"
Työttömyys ja kuolleisuus
IVERSEN L, ANDERSEN 0, ANDERSEN P K, ym.: Br Med J 295: 879-884,1987
Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen - sekä edullisesti että epäedullisesti. Tämän vuoden aikana on julkaistu useita tutkimuksia työttömyyden vaikutuksista terveyteen. Meille opettavaisin on tuore tanskalainen selvitys niistä 22 000 työikäisestä, jotka 9. marraskuuta 1970 olivat työttöminä. Tuona ajankohtana työssä oli noin kaksi miljoonaa tanskalaista eli työttöminä oli vain reilu prosentti. Kymmenen vuoden seurannan aikana työttömien kuolleisuus oli 1.5 kertainen seurantaajan alussa työssä olleisiin verrattuna. Nuorilla työttömillä kuolleisuuserot työllisiin verrattuna olivat suurimmat. Sukupuoli tai siviilisääty ei vaikuttanut kuolleisuuseroihin. Asuinkunnan yleinen työllisyysaste vaikutti kuolleisuuteen niin, että runsaan työttömyyden alueella työllisten ja työttömien kuolleisuuserot olivat pienemmät kuin vähäisen työttömyyden alueilla.
Kuolinsyistä onnettomuudet ja itsemurhat olivat työttömillä yleisempiä kuin muilla sekä naisten että miesten osalta. Erityisen suuri itsemurhien määrä oli viiden ensimmäisen seurantavuoden aikana. Tutkijaryhmä pohdiskelee havaintoaan hyvin perusteellisesti, mutta keskeinen seikka on selvä: tiettynä päivänä vuonna 1970 työttömänä olleella oli 50 % suurempi riski kuolla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa kuin tuona tiettynä päivänä työssä olleella.
Väestönkasvua voidaan hillitä suuren lapsikuolleisuuden avulla, kuten Haitin Papa Docin kerrotaan sanoneen. Työttömyyden hoitaminen samalla tavalla ei ole eettisesti oikein. Pitkän aikavälin tarkastelu ainakin meilla Suomessa vaikeutuu, kun työttömän määritelmä muuttuu vuodesta toiseen. Ongelmat eivät poistu, vaikka työttömästä tuleekin työttömyyseläkeläinen.
ESK0 LÄNSIMIES
"
http://www.lansimi.pp.fi/Julkaisuluettelo/muut/muut1988.html#Tyottomyys
"On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä"
"on purettava talouskasvun ja liikenteen lisääntymisen välinen yhteys"
Miten tämä aiotaan tehdä muuttamatta talouskasvun määritelmää? Parempi olisi jättää koko talouskasvu talousnikkareille ja alkaa puhumaan hyvinvoinnin mittareista.
Mutta katsotaan:
Luonnonvarojen käyttö ...
Energiatuotannossa se onnistuisi uusiutuvien energioiden avulla. Niissähän luonnonvaroja ei käytetä enempää kuin luonto tuottaa.
Liikenteen lisääntyminen ...
Tämä on jo vaikeampaa. Tuotanto olisi oltava siellä missä on raaka-aineet ja kuluttajat. (Taas kerran törmätään uusiutuviin energioihin.)
"Luonnonvarojen käyttö ...
Energiatuotannossa se onnistuisi uusiutuvien energioiden avulla. Niissähän luonnonvaroja ei käytetä enempää kuin luonto tuottaa."
Ei, mutta toisaalta tehokkaat uusiutuvat tarvitsevat suurimittaista polttoaineen kuljetusta => liikenne lisääntyy.
"Liikenteen lisääntyminen ...
Tämä on jo vaikeampaa. Tuotanto olisi oltava siellä missä on raaka-aineet ja kuluttajat. (Taas kerran törmätään uusiutuviin energioihin.)"
uusiutuvat polttolaitokset olisivat joko kaukana polttoaineesta tai kaukana kuluttajista. Tuulivoimaloita ei voida suuressa mittakaavassa tuoda asutuskeskuksiin maisema- ja meluhaittojen vuoksi, jolloin ne olisivat kaukana kuluttajista. Koska tuulivoimalat tulisi sijoittaa optimaaliseen paikkaan, eli rannikoille, olisi ne myös kaukana rinkoverkosta.
vastaus:
Ydinvoimalla voidaan tuottaa sähköä ilman suurimittaista luonnonvarojen käyttöä, eikä se vaadi suurimittaista polttoaineruljanssia.
Vaihtoehtoisilla polttovoimalaitoksilla (puu/turve/muut) tuodaan asutuskeskuksiin kaukolämpöä, sekä sähköntuotantoa lisää. Tämä sillä kyettäisi tekemään niin, että polttoainetta vielä riittäisi.
Tuulivoimaa rakennetaan sinne, missä kannattavaa, tuomaan sähköntuotantokapasiteettia lisää.
Pelkän kivihiilen korvaaminen hakejätteellä polttoaineella lisäisi kuitenkin polttoainekuljetukset 5-6 kertaiseksi tarkoittaen, että inkoon voimalan tehoinen polttovoimala tarvisi päivässä 41 000 tonnia vuorokaudessa.
>Ikuisen taloskasvun puolestapuhujat alkavat olla
>ahtaalla.
Mitä ihmettä höpötät? Talous kasvaa, on kasvanut käytännössä joka vuosi viimeiset 300 vuotta.
>Heidän väitteensä ('ilman talouskasvua tulee
>maailmanloppu')
Höpötihöp. Ei tuollaista kukaan ole väittänyt missään. Keksit päästäsi taas juttuja ja laitat niitä muiden suuhun.
>naurettavuus on paljastumassa karmealla tavalla -
Minkä mukaan muka?
>juuri ikuisen talouskasvun oppi on aiheuttamassa
>maailmanlopun.
Minkä helvetin maailmanlopun? Ihmisillä menee todella hyvin ja eikun vaan paranee.
Yleisenä tavoitteena mainitaan
"Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin strategia, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä koskevat politiikat sovitetaan yhteen."
Nykyisellään talouskasvu siis ei tue luonnonvarojen kestävää kehitystä. Energiantuotannossa tämä näkyy hupenevien uusiutumattomien raaka-aineiden käyttönä talouskasvun pönkittämiseksi.
Fossiilisten energialähteiden käyttö myös lisää liikennettä, koska energiaraaka-aine on vietävä ensin jalostettavaksi ja sen jälkeen kuluttajille usein toiselle puolelle maapalloa. Huomioiden sen, että uusiutuvia energioita on kaikkialla käytettävissä, tällainen menetelmä talouskasvun ylläpitäjänä on selvästi vahingollista ympäristölle. Kaiken lisäksi fossiilisten energiaraaka-aineiden kaivaminen maan alta tai meren pohjasta saastuttaa luontoa ja niiden käytöstä aiheutuu myös myrkyllisiä päästöjä ja jätteitä - jotka kyllä lisäävät talouskasvua!
Ratkaisu löytyy uusiutuvista energioista, jotka myös ovat sekä turvallisia että saasteettomia ja lisäksi niiden raaka-ainetta löytyy kaikkialta. Ne toteuttavat osaltaan tavoitetta 'taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesti kestävästä kehityksestä', koska talouskasvun hyöty saadaan jaettua tasaisemmin luontoa rasittamatta.
Onko sinulla kenties jokin automatisoitu paskanjauhantageneraattori, jolla luot kaikki nämä "mainiot" kommenttisi? Esimerkiksi ohjelmanpätkä, joka poimii aikaisemmista kirjoituksistasi pätkiä ja liittää ne yhteen satunnaisessa järjestyksessä?
Se selittäisi kieltämättä tapasi esittää luupäisesti jo moneen kertaan vääriksi todistettuja väitteitäsi...
>Ratkaisu löytyy uusiutuvista energioista
Eivät ne ole uusiutuvia. Niiden hyödyntäminen kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja valtavasti. Esim. aurinkopaneeleiden valmistus.
> jotka myös ovat sekä turvallisia
Aijaa, tuulivoimalat tappavat valtavasti lintuja. Infraäänet aiheuttavat tuntemattoman terveysriskin. Melu aiheuttaa jo nykyään ongelmia monin paikoin. Vaikutus ilmastoon ja säähän epävarma. Ei todellakaan ole turvallinen tuulivoima(kaan).
>että saasteettomia
No eivät ole saasteettomiakaan, niiden rakentaminen ja huolto kuluttaa valtavasti luonnonvaroja. Tuulivoima saastuttaa ilmakehää hiilidioksidin muodossa esimerkiksi huomattavasti pahemmin kuin ydinvoima (per tuotettu sähkömäärä siis). Aurinkopaneeleiden monet osat ovat ongelmajätettä ja niin edelleen.
>ja lisäksi niiden raaka-ainetta löytyy
>kaikkialta.
Plutonium sentään hajoaa joskus luonnossa, mutta yleisesti käytetyt muovit eivät. Muovin raaka-aine on öljy joka ei ole uusiutuva luonnonvara. Muovia taas käytetään tuulivoimaloissa ja aurinkopaneeleissa. Lisäksi niissä käytetään muita uusiutumattomia luonnonvaroja.
>Ne toteuttavat osaltaan tavoitetta
>'taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesti
>kestävästä kehityksestä',
Aijaa.
>koska talouskasvun hyöty saadaan jaettua
>tasaisemmin luontoa rasittamatta.
- Miksi muka saataisiin jaettua tasaisemmin?
- Miten ihmeessä "tasaisemmin" muka?
- Miksei voida antaa ydinvoiman takoa rahaa ja sitten antaa sitä rahaa niille ketkä ovat köyhiä?
- Ajatuksenasi on ilmeisesti, että koska tuulivoima maksaa valtavasti, se tekee yhteiskunnista köyhiä. Kun kaikki ovat täysin persaukisia, ei tuloeroja enää ole. Näin toimii logiikkasi!
"
>koska talouskasvun hyöty saadaan jaettua
>tasaisemmin luontoa rasittamatta.
- Miksi muka saataisiin jaettua tasaisemmin?
- Miten ihmeessä "tasaisemmin" muka?
- Miksei voida antaa ydinvoiman takoa rahaa ja sitten antaa sitä rahaa niille ketkä ovat köyhiä?
"
Uusiutuvilla energioillakin hyöty jaetaan tuottajien kesken.
Vientiä mm. kiinaan ja intiaan perustellaan kyllä talouskasvun sinne tuomilla hyödyillä. Kestääkö maapallo sen, että kaikilla olisi nykyinen 'länsimainen' elintaso?
Ehkäpä ydinvoiman tahkoamilla rahoilla maksetaan sitä toimeentulotukea 260000:lle suomalaiselle, en tiedä. Tapporahaa kun ei heistä vielä makseta.
Energiatuotannon ympäristövaikutuksia voidaan katsoa usealtakin eri taholta, samoin korjata ja kehittää niitä luontoystävillisimmiksi.
Uusiutuvien energioiden energiaraaka-aine on jo valmiiksi niin puhdasta kuin olla voi. Siltä osin ei ole kehittämistä. Luontoa vähemmän rasittavia ei ole.
Rakentamisella on ympäristövaikutuksia kaikilla energiamuodoilla. Joitakin, kuten esim. tuulivoimaloita, voidaan kierrättää lähes 100%:sesti. Joitain muita, kuten ydinvoimaloita, taas ei. Jotkin energiantuotantolaitostyypit voivat pahimmassa onnettomuustapauksessa aiheuttaa ehkä muutaman ihmisen kuoleman, toiset taas kymmenien tai jopa satojen tuhansien.
Joidenkin ympäristövaikutukset ovat kestoltaan hyvinkin lyhytikäisiä, toisilla taas jopa miljoonien vuosien pituisia.
Talouskasvu ei tee valintoja näiden arvojen mukaan. Sillä mitataan vain talouden aktiviteettia.
>Uusiutuvilla energioillakin hyöty jaetaan
>tuottajien kesken.
Et vastannut kysymyksiini lainkaan. Et osaa. Eipä ole uutta.
>Vientiä mm. kiinaan ja intiaan perustellaan kyllä
> talouskasvun sinne tuomilla hyödyillä. Kestääkö
>maapallo sen, että kaikilla olisi nykyinen
>'länsimainen' elintaso?
Kestää, paitsi jos ei saada ydinvoimaa ja pitää polttaa risuja kuten ehdotat.
>Ehkäpä ydinvoiman tahkoamilla rahoilla maksetaan
>sitä toimeentulotukea 260000:lle suomalaiselle,
>en tiedä. Tapporahaa kun ei heistä vielä makseta.
Ei liity mitenkään ydinvoimaan. Ihmeellisiä rinnastuksia teet.
>Energiatuotannon ympäristövaikutuksia voidaan
>katsoa usealtakin eri taholta, samoin korjata ja
>kehittää niitä luontoystävillisimmiksi.
Niin? NIIN?
Niitä nyt kuitenkin ON KATSOTTAVA siltä kannalta että paljonko aiheutuu haittoja per tuotettu sähkömäärä. Muuten ei voida sanoa mitään ympäristöystävällisyydestä kun ei tiedetä paljonko haittoja per tuotettu määrä aiheutuu.
Tuulivoima ja aurinkoenergia saastuttavat pahasti luontoa jos verrataan ydinvoimaan.
>Uusiutuvien energioiden energiaraaka-aine on jo
>valmiiksi niin puhdasta kuin olla voi. Siltä osin
>ei ole kehittämistä. Luontoa vähemmän rasittavia
>ei ole.
Toki.
>Rakentamisella on ympäristövaikutuksia kaikilla
>energiamuodoilla.
Tuulivoimalla huomattavan paljon, samoin aurinkoenergian hyödyntämisellä. Ydinvoimalla todella vähän.
>Joitakin, kuten esim. tuulivoimaloita, voidaan
>kierrättää lähes 100%:sesti.
Täyttä valetta taas kerran. Rakentaminen syö joka tapauksessa uusiutumattomia luonnonvaroja ja sitä kuluu muuten paljon per tuotettu energiamäärä. Siksi tuulivoiman ja aurinkoenergian hiilidioksidipäästötkin ovat paljon ydinvoimaa suuremmat.
>Joitain muita, kuten ydinvoimaloita, taas ei.
Voidaan aika paljonkin. Mutta ei ole tarvis, koska ydinvoimaloihin ei kulu kuin hippunen raaka-aineita per tuotettu sähkömäärä. Tuulivoimaan kuluu hirvittävästi. Ydinvoimaloissa voitaisiin kyllä kierrättää ydinpolttoaine, mutta sitä eivät "ympäristöjärjestöt" hyväksy, vaikka se olisi kaikkein paras ratkaisu sille.
>Jotkin energiantuotantolaitostyypit voivat
>pahimmassa onnettomuustapauksessa aiheuttaa ehkä
>muutaman ihmisen kuoleman, toiset taas kymmenien
>tai jopa satojen tuhansien.
Niin, esimerkiksi kannattamasi uusiutuvat energianlähteet kuten puun poltto tappaa valtavasti ihmisiä ilmansaasteiden myötä. Joka vuosi pienhiukkasiin kuolee satoja tuhansia ihmisiä Euroopassa. Tämä ei ympäristöjärjestöille riitä, vaan vaaditaan lisää pienhiukkasia.
Kannattaa myös muistaa, että jos yksi tuulivoimala voi tappaa 10 ihmistä ja ydinvoimala 1000, ydinvoima on silti turvallisempaa koska saman sähkömäärän tuottamiseksi tarvitaan 1000 tuulivoimalaa ja kokonaiskuolleisuusriski on siis 10-kertainen ydinvoimaan nähden.
Ydinvoima on tosin turvallista. UNSCEAR ei ole esittänyt mitään arvioita esimerkiksi Tshernobylin aiheuttamasta kuolleisuudesta laitoksen ulkopuolisille, koska joko sitä ei ole lainkaan tai sitä on niin vähän että sitä on mahdotonta tarkimmillakaan mittauksilla ja tutkimuksilla havaita. Länsimainen ydinvoima nyt ei ole tappanut vuosikymmeniin ketään. Turvallista se on. Niin ihmisille kuin elämille. Samaa ei voi sanoa lintuja silpovista tuulivoimaloista.
>Joidenkin ympäristövaikutukset ovat kestoltaan
>hyvinkin lyhytikäisiä, toisilla taas jopa
>miljoonien vuosien pituisia.
Tuulivoimaloissa käytetyt muovit eivät hajoa koskaan luonnossa. Käytetty ydinpolttoaine ei ole harmillista kuin ehkä parisataa vuotta jos se jälleenkäsitellään. Koska "ympäristöjärjestöt" eivät salli sen jälleenkäsittelyä, näin ei voida tehdä.
Mistä tuon miljoonia vuosi revit? Ydinpolttoaineen aktiivisuus laskee nopeasti jo muutamassa vuodessa. Myrkkyjä siellä tietysti on, esim. uraania jota Suomen kallioissakin on pahuksesti.
>Talouskasvu ei tee valintoja näiden arvojen
>mukaan. Sillä mitataan vain talouden
>aktiviteettia.
Höpöhöpö. Vain ihmisvihamielinen yksilö voi laukoa jotain tuollaista.
Näyttää vastaajan osalta menevän taas pelkäksi trollaamiseksi. Suosittelen kaikkia keskustelijoita harkitsemaan kaksi kertaa yllytättekö vastaamalla Vastaajaa lähettämään taas koko työpäivän (klo 8-16?) samoja kiljoona kertaa kuultuja trollauksia.
Paljon parempana vaihtoehtona suosittelen mielummin vastaukseen aikomanne ydinasian miettimistä ja uuden keskustelun aloittamista kyseisestä asiasta perusteellisella, mutta kiihkottomalla viestillä.
Tehdään yhdessä tästä palstasta tasokkaampi!
"Paljon parempana vaihtoehtona suosittelen mielummin vastaukseen aikomanne ydinasian miettimistä ja uuden keskustelun aloittamista kyseisestä asiasta perusteellisella, mutta kiihkottomalla viestillä."
Mitä tarkoitat ydinasialla?
Onko EU:n kestävää kehitystä koskeva strategiasta talouskasvua koskevat lainaukset jotenkin asiaankuulumatonta? Jos on niin miten pitäisi suhtautua kirjoitukseesi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002998168
(Talouskasvu vaatii energiaa)
"Tehdään yhdessä tästä palstasta tasokkaampi!"
Asiallinen huomautus, jota itse välttelin antamasta noille veijareille :)
syy palstan matalaan tasoon. Volyymiä sinulta kyllä syntyy, mutta laatu puuttuu täysin. Yritä jo ymmärtää että aivoituksesi eivät kiinnosta ketään. Käy jokin kurssi väittelyn ja perustelemisen taidossa ja palaa sitten asiaan. Ellei löydy perusteluja tai vastaväitteitä, ole hiljaa. Inittäminen ei toimi edes hiekkalaatikolla. Häiritset ihmisiä. En usko että olit toivottu lapsi.
Olet oikeassa, ei vastata. Taitaa tämän palstan osalta kokonaisuudessaan tilanne karata käsistä. Vastaaja on päättänyt häiriköidä loppuun asti. Jos hän edes kohtuudella yrittäisi pysyä aiheessa:
Ydinvoima ,Pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa,
keskustelusta saattaisi tullakin jotain. Äly tai tahto ei ilmeisesti riitä. Ei edes kypsyys arvioida käyttämiensä lähteiden objektiivisuutta tai ylipäätänsä niiden sopivuutta juuri kyseessä olevaan kohtaan. Puhuu marjan poiminnasta, kun muut puhuu talon lämmittämisestä.
Pahinta on, että hän syyllistää muut kanssa eläjät ja nostaa itsensä palkintopallille pelastajana: on kuulemma tehnyt henkilökohtaisia pieniä toimenpiteitä.... Lisäksi estää rakentamasta uusia ympäristön näkökulmasta paremmin toimivia laitteita ja prosesseja. Tai ei estä, Suomessa on vielä toimiva demokratia ja älykkäitä kansalaisia.
Muistuttaisin, jos puhutaan ympäristön suojelusta yleensä, Suomessa on tehty valtavan paljon. Myös energian käytön tehokkuudessa on edetty paljon. Ruuvaamalla täällä Suomessa esimerkiksi ympäristöpuolen verotusta entisestään tiukemmalle, Vastaajan kaltaiset vihreää yksiulotteista politiikkaa harrastavat ryhmät tekevät viime kädessä hallaa lopputulokselle. Suomen esimerkki maailmalla on aika naurettavan pieni, kun katsotaan esimerkiksi ongelmia itänaapurissa (metallurgian laitokset?!. Sinne tuotannon painopiste siirtyy ympäristöveroja kiristämällä, onko se hyvä ? Esimerkkimme on jo olemassa, viides on tulossa.
Kun vastaajaa seuraa, ei hän ole pystynyt perustelemaan väitettä: kuudes tullaan rakentamaan, oikeasti mihinkään suuntaan. Nimimerkin takana on hyvä puuhata. Tämän päivän Hesarin postilaatikkopalstalla Vastaajan kaltaiset nuoret innokkaat politiikot vaativat oikeutta huppupäässä mellastaa jatkossakin. Ekoterrorin peruslavettia rakennellaan jo Suomeenkin oikein eduskuntapuolueiden toimesta ! Mukava roikkua talojen seinissä, kun kukaan ei tunnista.
Kuudes yksikkö tullaan rakentamaan. Peruste on selvä. Uutta kapasiteettia tarvitaan, vaikka talous ei kasvaisi. Vanhat laitokset tulee jossakin vaiheessa korvata. Saastuttavat laitokset tulee myös ajaa jossakin vaiheessa alas. Myös uutta kapasiteettia tarvitaan, ennusteet ovat ilmeisen uskottavat. On ilo asua maassa, jossa tämä on ymmärretty.
"kuudes tulee Vastaajasta huolimatta"
Tai jää tulematta.
HS/TUOREET:
"
IMF:n uusi pääjohtaja varoitti korkeasta öljyn hinnasta
Julkaistu 5.5. 8:38
Päivitetty 5.5. 20:11
Washigton/Madrid. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n uusi pääjohtaja Rodrigo Rato varoitti keskiviikkona raakaöljyn korkean hinnan uhkaavan maailman talouskasvua. Ensimmäisessä julkisessa kannanotossaan tiistaisen valinnan jälkeen Rato sanoi, että öljyn hinta "vaikuttaa olennaisesti" maailmantalouden elpymiseen.
Rato muistutti IMF:n laskelmasta, jonka mukaan öljyn tynnyrihinnan nousu 5 dollarilla hidastaa maailman talouskasvua vuodessa 0,3 prosenttiyksikköä. Laskelman lähtökohtana oli 30 dollarin tynnyrihinta. Markkinoilla öljyn hinta on nyt noussut yli 35 dollariin tynnyriltä.
...
"
www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152649379
Talouskasvua ylläpidetään saastuttamalla ja myrkyttämällä luontoa. Inhottava ideologia tuo talousideologia.