Miksi uskomme jumaliin (Andy Thomson, AA09)

Andy Thomson analysoi ihmisten taipuvaisuutta yliluonnolliseen uskoon. Kyseinen seminaari avaa uskontojen sidonnaisuutta ihmisiin, ja etenkin ihmismieleen, todella hyvin.

"Why We Believe in Gods - Andy Thomson - American Atheists 09 "
http://www.youtube.com/watch?v=1iMmvu9eMrg

>>>Lapsena ihminen on todella herkässä uskomaan jumaliin, koska tarkoitus- ja syy-yhteydet nähdään helposti väärin. Jumala on havaittu aivoista :) kohdassa 29:05 löytyy, missä sijaitsee jumalan viha ja missä rakkaus... Uskonnot ovat Thomsonin mukaan sitoutuneet hyvin voimakkaasti sosiaaliseen tajuntaan.>>>

Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti katsoa koko seminaari. Kesto noin 55 min.
9408
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tämä oli sangen mielenkiintoinen luento. Välillä meinasi sanaston kanssa pudota kartalta mutta kyllä se juttu tuli kuitenkin melko selväksi. Siinä lopussa oli hyvä se yksi kysymys että jos uskonnolla on näin hyvät mahdollisuudet tarttua aivoihin niin miksi osa me jotkut sitten olemme uskonnottomia. Koulutus ja älykkyys avainasemassa. Tämän vuoksi pelkäänkin että osa ihmiskunnasta tulee olemaan uskonnon kahleessa vielä pitkään.

Äänestä

Asiallinen aloitus. Katsoin koko videon ja täyttä asiaahan tuo Andy Thompson puhuu. Sikäli minusta luennossa jäi aukkoja, joihin en vielä ole itse löytänyt täytettä. Kaikki mitä hän sanoi, on totta, ja siinä lopussa esitettu teistien potentiaalinen argumentti "jumala loi aivot" oli tosi hauska, mutta minusta ne fMRI kuvat aivoista erilaisten uskonnollisten ärsykkeiden tuotteine "Jumalaa ei ole" "Jumala on" jne... eivät mielestäni todista mitään muuta, kuin sen, että nuo väittämät herättävät vahvoja tunnereaktioita, joita täälläkin on nähtävissä.

Minulle yliluonnollinen on tärkeä psykologinen selviytymiskeino sellaisissa tilanteissa, joihin Thompsonkin viittasi, kuten eksistentiaalinen ahdistus, kuoleman kohtaaminen jne.., kun henkisesti törmään seinään, tiedän, että minulla on keino, henkilökohtainen ulkopuolinen tukija, johon voin nojata, jonka avulla voin katsoa tilanteita 'boxin ulkopuolelta'. Aivan kuin luennolla Thompson esittää, että liikaa yleistetään, esim. jaotellaan massoja persoonattomasti ateisti/teisti termeillä, luodaan siten sosiaalisia mielikuvia jostain mitä oikeasti ei ole, puolin ja toisin, kun pitäisi keskustella henkilökohtaisista kokemuksista, minkävuoksi minä uskon ylilionnolliseen, tai minkä vuoksi minä en usko, että mitään yliluonnollista, psyykeen ulkopuolista voimaa on olemassa.

Hyvä video. Tykkäsin siitä ja se herätti paljon ajatuksia. Kiitos.

Äänestä

Yksi juttu jäi kaivelemaan tuon videon jutuissa .... Yksi psyykeen perustoiminto ja monien käyttäytymistä hallitseva ominaisuus, johon yliluonnollisella, noin ajatuksen tasolla, ottamatta kantaa onko sitä tai ei, on jotain annettavaa ja joka mahdollistaa kulttuurien kehittymisen niin, että me emme kuvainnollisesti ja miksei oikeastikin syö toisiamme eläviltä. Tai se sivusi sitä altruismin ja itsensä uhraamisen kautta, mutta vain siinä negatiivisessa mielessä, itsemurhapommittajina jne., joka on tuon jutun käänteinen, negatiivinen ilmentymä - uskonnon väärinkäyttöä manipuloinnin välineenä, jolta nimeomaan yliluonnollinen voi auttaa selviytymään ilman konkreettista toimintaa.

Tuliko kelleen samaa fiilistä, että jotain puuttuu tuosta Thomsonin seminaarivideosta?

Äänestä
  • Ei tainnut kiinnostaa tuo video ... mutta laitan nyt kuitenkin, ettei jää kaivelleen aloittajaa: kompensaatio.
    Sen verran empatiaa minultakin löytyy.

    Äänestä

  • Miksi emme syö toisiamme? No, jotkuthan syövät itseasiassa. Tunnetaan tapauksia massamurhaajista jotka myös syövät uhrejaan. Mutta tuo tapa ei ole yleistynyt yhteiskunnassa, koska me olemme yhteisöllinen laji, joka huolehtii yhteisön edusta. Siksi luonnonvalinta eli evoluutio karsii parhaan mukaan geenipoolistamme kannibalistisen perimäaineksen siten että kannibaalit eristetään yhteisöstä, surmataan, karkotetaan, jne... Toisaalta onhan niitä joitain alkuasukas heimoja jotka ovat eläneet syömällä toisten heimojen jäseniä, mutta heille se on ollut tapa varmistaa oman heimon selviytyminen samalla tuhoamalla toisten, kilpailevien heimojen jäseniä, joten heille se on toiminut.

    Mutta lyhyesti siis, luonnonvalinta on vahvistanut meidän lajissamme niitä piirteitä jotka edistävät yhteisöllisyyttämme, sillä yhteisöllisyys on ihan helvetin hyvä selviytymiskeino. Jos sairastuu, saa muilta apua. Jos on heikko, muut puolustavat. Jos ei tiedä jotain, sen voi oppia muilta. Yhteisöllisyys on se mikä on ajanut lajimme evoluutiota tähän pisteeseen missä me nyt olemme, eli täysin yhteiskunnallisuuteen ja sosiaalisiin verkkoihin luottava superlaji. Koko meidän elämämme perustuu nykyisin siihen että on olemassa yhteiskunta ja muita ihmisiä joiden kanssa olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jotkut harvat poikkeustapaukset elävät erakkoina kyllä. Ne ovat kuitenkin poikkeuksia. Valtaosa meistä on yhteisöllisesti suuntautunut, ja siihen yhteisöllisyyteen ei kuulu toisten yhteisön jäsenten vahingoittaminen. Siksi me emme - yleensä - syö toisiamme.

    Äänestä

  • UPDATE_8653165 kirjoitti:

    Miksi emme syö toisiamme? No, jotkuthan syövät itseasiassa. Tunnetaan tapauksia massamurhaajista jotka myös syövät uhrejaan. Mutta tuo tapa ei ole yleistynyt yhteiskunnassa, koska me olemme yhteisöllinen laji, joka huolehtii yhteisön edusta. Siksi luonnonvalinta eli evoluutio karsii parhaan mukaan geenipoolistamme kannibalistisen perimäaineksen siten että kannibaalit eristetään yhteisöstä, surmataan, karkotetaan, jne... Toisaalta onhan niitä joitain alkuasukas heimoja jotka ovat eläneet syömällä toisten heimojen jäseniä, mutta heille se on ollut tapa varmistaa oman heimon selviytyminen samalla tuhoamalla toisten, kilpailevien heimojen jäseniä, joten heille se on toiminut.

    Mutta lyhyesti siis, luonnonvalinta on vahvistanut meidän lajissamme niitä piirteitä jotka edistävät yhteisöllisyyttämme, sillä yhteisöllisyys on ihan helvetin hyvä selviytymiskeino. Jos sairastuu, saa muilta apua. Jos on heikko, muut puolustavat. Jos ei tiedä jotain, sen voi oppia muilta. Yhteisöllisyys on se mikä on ajanut lajimme evoluutiota tähän pisteeseen missä me nyt olemme, eli täysin yhteiskunnallisuuteen ja sosiaalisiin verkkoihin luottava superlaji. Koko meidän elämämme perustuu nykyisin siihen että on olemassa yhteiskunta ja muita ihmisiä joiden kanssa olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jotkut harvat poikkeustapaukset elävät erakkoina kyllä. Ne ovat kuitenkin poikkeuksia. Valtaosa meistä on yhteisöllisesti suuntautunut, ja siihen yhteisöllisyyteen ei kuulu toisten yhteisön jäsenten vahingoittaminen. Siksi me emme - yleensä - syö toisiamme.

    Totta tuo, että ne heimot, jotka harrastivat kannibalismia enemmässä määrin, mm. söivät vihollistensa lihaa saadakseen sitä kautta heidän voimansa itselleen, varmaan on ollut niitäkin, jotka ovat metsästäneet toisia ruoaksi, mutta sen mukaan mitä minä olen lukenut, useimmiten kysymys oli uskomusjärjestelmästä, jota tässä yhteydessä ei pidä ohittaa.

    Mitä tulee yhteisöihin, katso mitä tahansa yhteisöä ympäri maailman, siellä on jonkinlainen uskomusjärjestelmä taustalla, jonka ympärille tuo yhteisö ja sen kulttuuri on rakennettu. Jokin myytti, jolla on voitu selittää syy, minkä vuoksi yhteisö on olemassa ja mikä on siihen kuuluvien jäsenten elämän merkistys. Amerikassa eli eräs intiaaniheimo, jotka kerran kuussa kävivät läheisellä vuorella toimittamassa uhrimenon, joka takasi sen, että aurinko nousee. Kuvittele kuinka tärkeäksi tuon heimon jäsenet ovat tunteneet itsensä ja kuinka kauhuissaan ovat olleet, kun heiltä on estetty tuon kultin toimittaminen. Hehän olivat vastuussa koko luomakunnasta.

    Evoluution viimeisimpien askelien osalta olen sitä mieltä, että aivojen massan kasvu on ennemminkin uskontojen ja niiden myövaikutuksella kehittyneiden korkeampien kulttuurien tuote. Nimenomaan niin, että kun ravinto on monipuolistunut, sen saanti on ollut vakaata, elimistöllä on ollut varaa tuottaa enemmän aivosoluja, niihin tarvittavaa materiaalia on ollut enemmän saatavana.

    Kaikkien korkeiden kulttuurien taustalla on usko korkemapaan voimaan, jokin merkityksen antava tekijä sekä kollektiiviset koko elämän kattavat riitit, syntymästä, erilaisista initiaatioriiteistä, kuolemanriitteihin saakka.

    Usko pois. ;)

    Äänestä

Kiitos linkistä!
Vähän meni sieltä täältä ohi, mut eiköhän tuo pääpiirteissään tullut ymmärrettyä. Juuri tuota olen ajatellutkin aivojen kehityksestä ja tuota linkkiä pitää jaella ystävilleni..

Äänestä
  • Aivot, kehon kaikki neuroverkot, kertovat meidän kehityshistoriamme. On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan vatsan ja sydämen neuroverkot olisivat kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa aivojen kanssa ...

    Että muinaiset egyptiläiset olivat puoliksi oikeassa uskoessaan aivojen sijaitsevan sydämessä :D

    Äänestä

mitä heille sanotaan. En tosin ymmärrä miksi lapsille väitetään että jumala on olemassa. Miksi aikuiset tietoisesti valehtelevat? Koska valhettahan se on, sillä eivät vanhemmat voi tietää onko jumalaa vai ei. Silti vaan väittävät että se on.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_32001 kirjoitti:

Andy Thomson analysoi ihmisten taipuvaisuutta yliluonnolliseen uskoon. Kyseinen seminaari avaa uskontojen sidonnaisuutta ihmisiin, ja etenkin ihmismieleen, todella hyvin.

"Why We Believe in Gods - Andy Thomson - American Atheists 09 "
http://www.youtube.com/watch?v=1iMmvu9eMrg

>>>Lapsena ihminen on todella herkässä uskomaan jumaliin, koska tarkoitus- ja syy-yhteydet nähdään helposti väärin. Jumala on havaittu aivoista :) kohdassa 29:05 löytyy, missä sijaitsee jumalan viha ja missä rakkaus... Uskonnot ovat Thomsonin mukaan sitoutuneet hyvin voimakkaasti sosiaaliseen tajuntaan.>>>

Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti katsoa koko seminaari. Kesto noin 55 min.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu