Venesueela

16-15

Ylen Radio Suomen uumu-uutisissa puhuttiin tänään 27. syyskuuta "Venesueelasta", mikä kuulostaa vanhan herran korvissa kerrassaan hupaisalta. 50-luvulla KUKAAN ei ääntänyt Venezuelaan noin. Olisin kiitollinen, jos joku asiaa tunteva kertoisi nykyisen lausumissuosituksen. Pitäisikö minunkin ruveta puhumaan Venesueelasta? Kiitos!

18

574

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hra X

      Varmaan hän tavoitteli soinnillista ässää eli jäljitteli mm. englanninkielistä ääntämystä. Suomenkieliselle tseta on kuitenkin edelleen tseta. Paino on ensimmäisellä tavulla, joten viimeistä ee:tä ei tarvitse venyttää.
      Näin ainakin minun kielikorvani sanoo.
      Mutta taitaa olla sellaisiakin maiden nimiä, joita ei voi luontevasti lausua sanamukaisesti, esimerkiksi Chile ja Guayana. Eikä oikein hyvältä kuulosta "Utsbekistankaan". Joten en ihmettele, jos Venezueakin pitäisi ääntää soinnillisesti.

    • Kuuntelepa!

      Harry Belafonte (1927–) on New Yorkin Harlemissa syntynyt, sukujuuriltaan karibialaiselta vaikuttava samettiääninen laulajakuuluisuus. ”Venezuela” kuulunee hänen tunnetuimpiin kappaleisiinsa.
      http://www.youtube.com/watch?v=uV21E71Red0

      Artikulointi on minun korvissani varsin selkeää. En kuule tuossa suomalaista ässää sen enempää kuin ts-äänneyhtymääkään, vaan soinnillisen ässän.

      • 16-15

        "Artikulointi on minun korvissani varsin selkeää. En kuule tuossa suomalaista ässää sen enempää kuin ts-äänneyhtymääkään, vaan soinnillisen ässän."

        Tiedän oikein hyvin, miten Harry Belafonte ääntää Venezuelan,sillä olen kuunnellut itsekin kyseistä kappaletta vuodesta 1959 alkaen ja sitä paitsi opettanut englantia lukiossa noin 35 vuotta. Kysymykseni koski sanan lausumista SUOMEN kielessä.


      • Kuuntelepa!
        16-15 kirjoitti:

        "Artikulointi on minun korvissani varsin selkeää. En kuule tuossa suomalaista ässää sen enempää kuin ts-äänneyhtymääkään, vaan soinnillisen ässän."

        Tiedän oikein hyvin, miten Harry Belafonte ääntää Venezuelan,sillä olen kuunnellut itsekin kyseistä kappaletta vuodesta 1959 alkaen ja sitä paitsi opettanut englantia lukiossa noin 35 vuotta. Kysymykseni koski sanan lausumista SUOMEN kielessä.

        Tokihan minäkin – 1950-luvun alussa syntynyt – Venezuelan Venetsuelaksi äännän, suomea puhuessani.

        Venezuelasta oli joskus muinoin puhettakin sukumme keskuudessa. Isäni serkku oli yksi seuraavassa viitteessä mainitun retken osanottajista:

        Marttina, Pauli: Vahingossa Venezuelaan: kevyt kertomus raskaasta retkestä. Porvoo: WSOY, 1952.


      • 16-15 kirjoitti:

        "Artikulointi on minun korvissani varsin selkeää. En kuule tuossa suomalaista ässää sen enempää kuin ts-äänneyhtymääkään, vaan soinnillisen ässän."

        Tiedän oikein hyvin, miten Harry Belafonte ääntää Venezuelan,sillä olen kuunnellut itsekin kyseistä kappaletta vuodesta 1959 alkaen ja sitä paitsi opettanut englantia lukiossa noin 35 vuotta. Kysymykseni koski sanan lausumista SUOMEN kielessä.

        Espanjassa, jota Venezuelassa puhutaan, z äännetään aivan tavallisena ässänä, ei soinnillisena niinkuin englannissa.

        Jos se halutaan "suomeksi" ääntää ts-äänneyhtymänä, olisi johdonmukaista myös muuttaa kirjoitusasu Venetsuelaksi, vastaavasti kuin Venetsian kaupungille on tehty.


      • 16-15
        Hakro kirjoitti:

        Espanjassa, jota Venezuelassa puhutaan, z äännetään aivan tavallisena ässänä, ei soinnillisena niinkuin englannissa.

        Jos se halutaan "suomeksi" ääntää ts-äänneyhtymänä, olisi johdonmukaista myös muuttaa kirjoitusasu Venetsuelaksi, vastaavasti kuin Venetsian kaupungille on tehty.

        Kiitos espanjan kielen ääntämisohjeesta. Kysymys ei kuitenkaan ole niinkään mistään "halusta" ääntää Venezuela jollakin tietyllä tavalla. Olin vain kiinnostunut siitä, onko "oikea" ääntämistapa muuttunut vuosikymmenten kuluessa. 50-luvulla lausuttiin yleisesti jopa Arizona-sanan z-kirjain suomalaisittain suomea puhuttaessa - ja itse lausun yhä - mutta nykyinen Ylen kirjeenvaihtaja puhuu Arisoonasta.

        Niinpä aloin epäillä, että Kielitoimiston, jos sellainen yhä on olemassa, lausumisohjeet olisivat ehkä muuttuneet. Vai onko mitään lausumisohjeita koskaan ollutkaan? Onko englantia ja espanjaa taitamaton väki vain lausunut Venezuelan suomalasittain, ja kielitaidon yleistyttyä kansan syvien rivien (ja kirjeenvaihtajien) keskuudessa on ryhdytty ottamaan mallia muista kielista? (Tosin vähän huonolla menestyksellä, sillä toimittajat lienevät ottaneet mallia väärin kuullusta englannista.)

        Itse tosin todennäköisesti äännän Venezuelan loppuikäni kuten olen tähänkin asti sen ääntänyt, vaikka ohjeet toisin määräisivätkin. :o) En ole vielä oppinut juomaan "votkaakaan"!


      • 16-15
        Kuuntelepa! kirjoitti:

        Tokihan minäkin – 1950-luvun alussa syntynyt – Venezuelan Venetsuelaksi äännän, suomea puhuessani.

        Venezuelasta oli joskus muinoin puhettakin sukumme keskuudessa. Isäni serkku oli yksi seuraavassa viitteessä mainitun retken osanottajista:

        Marttina, Pauli: Vahingossa Venezuelaan: kevyt kertomus raskaasta retkestä. Porvoo: WSOY, 1952.

        "Tokihan minäkin – 1950-luvun alussa syntynyt – Venezuelan Venetsuelaksi äännän, suomea puhuessani."

        Mukava huomata, että ainakin joku nuorisoa edustava on kanssani samaa mieltä. :-) En ollenkaan pillastu "vääristä" ääntämistavoista, kunhan vain olen kiinnostunut. 15 minuuttia sitten muuten Radio Suomen uutislähetyksessä ilmeisesti joku vähän iäkkäämpi (= yli 30-vuotias) toimittaja lausui Venetsuela. Ei näemmä ole Ylessä ainakaan kaikkia toimittajia koskevia lausumisohjeita.

        Aikoinani omistin siglenkin, jolla oli "Venezuela" ja b-puolella "Mary's Boy Child", mutta kun äsken tsekkasin levypinoni, ei sitä enää löytynyt. Minne lie kadonnut vuosikymmenten aikana. Onneksi kyseiset kappaleet ovat yhä tallella cd-levyilläni.


      • 16-15 kirjoitti:

        Kiitos espanjan kielen ääntämisohjeesta. Kysymys ei kuitenkaan ole niinkään mistään "halusta" ääntää Venezuela jollakin tietyllä tavalla. Olin vain kiinnostunut siitä, onko "oikea" ääntämistapa muuttunut vuosikymmenten kuluessa. 50-luvulla lausuttiin yleisesti jopa Arizona-sanan z-kirjain suomalaisittain suomea puhuttaessa - ja itse lausun yhä - mutta nykyinen Ylen kirjeenvaihtaja puhuu Arisoonasta.

        Niinpä aloin epäillä, että Kielitoimiston, jos sellainen yhä on olemassa, lausumisohjeet olisivat ehkä muuttuneet. Vai onko mitään lausumisohjeita koskaan ollutkaan? Onko englantia ja espanjaa taitamaton väki vain lausunut Venezuelan suomalasittain, ja kielitaidon yleistyttyä kansan syvien rivien (ja kirjeenvaihtajien) keskuudessa on ryhdytty ottamaan mallia muista kielista? (Tosin vähän huonolla menestyksellä, sillä toimittajat lienevät ottaneet mallia väärin kuullusta englannista.)

        Itse tosin todennäköisesti äännän Venezuelan loppuikäni kuten olen tähänkin asti sen ääntänyt, vaikka ohjeet toisin määräisivätkin. :o) En ole vielä oppinut juomaan "votkaakaan"!

        Oikeana ääntämyksenä voidaan varmaankin edelleen pitää vanhan käytännön mukaista asua [venetsuela], niin epälooginen kuin se alkujaan onkin – miksi suomen kielessä lausuttaisiin espanjasta peräisin oleva sana niin, että z-kirjaimella on äännearvo [ts], joka sillä on lähinnä saksassa? Saksan kielen vaikutus on kuitenkin aikoinaan ollut niin vahva, että – jopa vastoin ruotsin kielen käytäntöä – suomalaisten mieleen jäi ajatus siitä, että z lausutaan [ts].

        Viime vuosina on alkanut yleistyä toisenlainen, osittain varmaan englantia, osittain eri nimien alkuperäiskieliä jäljittelevä ääntämys. Tämä on ymmärrettävää, koska saksan osaaminen on vähentynyt ja englannin ja jossain määrin muidenkin, etenkin romaanisten kielten tuntemus lisääntynyt.

        Muutos on kyllä aika pinnallista, sillä [venusueela] on vielä aika kaukana englanninkielisestä ja espanjankielisestä ääntämyksestä. Tässä muutos koskee lähinnä z:n lausumista.

        Virallisia lausumisohjeita ei juuri ole eikä ole ollut. Lähinnä sellaisia ovat olleet kai Nykysuomen sivistyssanakirjan liitteessä olevat maantieteellisten nimien lausumisohjeet. (Siellä esitetty asu on [venetsueela], tosin hiukan eri merkinnöillä esitettynä.) Lisäksi on olemassa paikannimiluetteloita, mm. Kerkko Hakulisen ”Paikannimet”, ja tietosanakirjoissakin on lausumisohjeita, joskin usein kovin teoreettisia (alkukielen mukaisia silloinkin, kun suomessa käytäntö on toinen), mutta niillä ei ole virallista asemaa.

        Esimerkiksi kielitoimiston maannimiluettelo
        http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2354
        ei sisällä ääntämisohjeita. Aiheeseen liittymättömänä mutta muuten kiinnostavana yksityiskohtana tekee mieli mainita, että luettelosta puuttuu Kosovo, jonka itsenäisyyden Suomi tunnusti vuonna 2008.


      • osaksi
        Hakro kirjoitti:

        Espanjassa, jota Venezuelassa puhutaan, z äännetään aivan tavallisena ässänä, ei soinnillisena niinkuin englannissa.

        Jos se halutaan "suomeksi" ääntää ts-äänneyhtymänä, olisi johdonmukaista myös muuttaa kirjoitusasu Venetsuelaksi, vastaavasti kuin Venetsian kaupungille on tehty.

        "Espanjassa, jota Venezuelassa puhutaan, z äännetään aivan tavallisena ässänä, ei soinnillisena niinkuin englannissa. "

        oikeassa, mutta et varmaankaan täysin. Espanjan kieltä lausutaan eri tavoin - mm. z - eri puolilla espanjankielistä maailmaa. Tuolla Venezuelassa todennäköisesti z lausutaan, kuten mainitsit, mutta ei välttämättä Espanjassa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli


      • 16-15
        Yucca kirjoitti:

        Oikeana ääntämyksenä voidaan varmaankin edelleen pitää vanhan käytännön mukaista asua [venetsuela], niin epälooginen kuin se alkujaan onkin – miksi suomen kielessä lausuttaisiin espanjasta peräisin oleva sana niin, että z-kirjaimella on äännearvo [ts], joka sillä on lähinnä saksassa? Saksan kielen vaikutus on kuitenkin aikoinaan ollut niin vahva, että – jopa vastoin ruotsin kielen käytäntöä – suomalaisten mieleen jäi ajatus siitä, että z lausutaan [ts].

        Viime vuosina on alkanut yleistyä toisenlainen, osittain varmaan englantia, osittain eri nimien alkuperäiskieliä jäljittelevä ääntämys. Tämä on ymmärrettävää, koska saksan osaaminen on vähentynyt ja englannin ja jossain määrin muidenkin, etenkin romaanisten kielten tuntemus lisääntynyt.

        Muutos on kyllä aika pinnallista, sillä [venusueela] on vielä aika kaukana englanninkielisestä ja espanjankielisestä ääntämyksestä. Tässä muutos koskee lähinnä z:n lausumista.

        Virallisia lausumisohjeita ei juuri ole eikä ole ollut. Lähinnä sellaisia ovat olleet kai Nykysuomen sivistyssanakirjan liitteessä olevat maantieteellisten nimien lausumisohjeet. (Siellä esitetty asu on [venetsueela], tosin hiukan eri merkinnöillä esitettynä.) Lisäksi on olemassa paikannimiluetteloita, mm. Kerkko Hakulisen ”Paikannimet”, ja tietosanakirjoissakin on lausumisohjeita, joskin usein kovin teoreettisia (alkukielen mukaisia silloinkin, kun suomessa käytäntö on toinen), mutta niillä ei ole virallista asemaa.

        Esimerkiksi kielitoimiston maannimiluettelo
        http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2354
        ei sisällä ääntämisohjeita. Aiheeseen liittymättömänä mutta muuten kiinnostavana yksityiskohtana tekee mieli mainita, että luettelosta puuttuu Kosovo, jonka itsenäisyyden Suomi tunnusti vuonna 2008.

        Kiitos Yuccalle (Yucalle?) asiaa hyvin valaisevasta vastauksesta! Itseäni kiinnosti eniten nimenomaan se, onko joskus ollut ja/tai onko yhä jonkinlaisia "virallisia" lausumisohjeita Venezuelan kaltaisista erisnimistä. Kuten jo sanoinkin, kiinnostukseni herätti aamu-uutisten lukija omissa korvissani täysin vieraalta kuulostaneella lausumistavallaan.

        Ymmärrän oikein hyvin, että kieli muuttuu ajan myötä, enkä suinkaan´ole henkeen ja vereen vastustamassa uusia lausumistapoja. Vastustaminen olisi tietysti täysin turhaakin. Lienee kuitenkin ymmärrettävää, että minun ikäiseni lausuvat "Venetsueela", koska se oli ymmärtääkseni ainoa lausumistapa runsaat 50 vuotta sitten. Sitä paitsi ainakin tuohon aikaan z lausuttiin aakkosissa "tseta", ei "seta" - puhumattakaan, että ääntämisessä olisi ollut soinnillinen s-äänne.


      • osaksi kirjoitti:

        "Espanjassa, jota Venezuelassa puhutaan, z äännetään aivan tavallisena ässänä, ei soinnillisena niinkuin englannissa. "

        oikeassa, mutta et varmaankaan täysin. Espanjan kieltä lausutaan eri tavoin - mm. z - eri puolilla espanjankielistä maailmaa. Tuolla Venezuelassa todennäköisesti z lausutaan, kuten mainitsit, mutta ei välttämättä Espanjassa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli

        Jos vaivaudut lukemaan viestini hiukan huolellisemmin, saatat havaita, etten puhunut mitään Espanjasta vaan espanjasta jota Venezuelassa puhutaan. Tarkistin etukäteen netistä eteläamerikkalaisen ääntämistavan.

        Myös nykyinen espanjanopettajani, joka on eteläamerikkalainen (joskaan ei venezuelalainen), ääntää aina kaikki "tsetat" tavallisina ässinä.


    • iouiou

      Eilen Subin kuuluttaja äänsi Caribbean-sanan useasti "kariBIIan", siis paino kolmannella tavulla. Minun mielestäni paino pitäisi olla toisella tavulla ja loppu äännetään lyhyenä, siis "kaRIbian".

      • iouiou

        A:t ja R:t tietysti äännetään kuten englannissa yleensäkin.


      • 16-15

        Minun tietääkseni paino on suomenkielisessä sanassa ensimmäisellä tavulla. Englannissa paino vaihtelee. Jotkut painottavat toista tavua, jotkut kolmatta. Molempi parempi.

        PS Mitä mahtaa nykymatematiikassa olla 18 9? Ennen se oli 27, mutta nyt ei näemmä enää ole!


    • Minä en osaa
    • Ekvaattori

      Olisi joka tapauksessa syytä tarkistaa ainakin Polivian, Prasilian, Kolumpian, Parakuain, Kuaijaanan, Arkenttiinan ja Tsiilen kirjoitustavat suomalaisen lausumiskäytännön mukaisiksi.

      • Ekvaattori

        Nuo mainitut maat ovat etelänaapuriksi Boliivia, Brasiilia, Colombia, Paraguay, (Prantsuse) Guajaana, Argentina ja Tšiiliga.

        Venezuela kirjoitetaan nykysuosituksen mukaisesti Venezuela, mutta vanhempi muoto Venetsueela on kaiketi yhä käytössä ja hyväksytty.

        Allikas: Vikipeedia

        Muistakaamme myös, että virolaisilla on ihan virollisluontoinen lupa ääntää pehmeät kirjaimet kovina (”Poliivia, Prasiilia...)

        Ihan vekkuleita ovat eurooppalaistenkin maiden nimet heikäläisittäin: Suurbritannia, Saksamaa, Prantsusmaa, Hispaania, Itaalia, Kreeka, Tšehhi, Poola...


      • Ekvaattori
        Ekvaattori kirjoitti:

        Nuo mainitut maat ovat etelänaapuriksi Boliivia, Brasiilia, Colombia, Paraguay, (Prantsuse) Guajaana, Argentina ja Tšiiliga.

        Venezuela kirjoitetaan nykysuosituksen mukaisesti Venezuela, mutta vanhempi muoto Venetsueela on kaiketi yhä käytössä ja hyväksytty.

        Allikas: Vikipeedia

        Muistakaamme myös, että virolaisilla on ihan virollisluontoinen lupa ääntää pehmeät kirjaimet kovina (”Poliivia, Prasiilia...)

        Ihan vekkuleita ovat eurooppalaistenkin maiden nimet heikäläisittäin: Suurbritannia, Saksamaa, Prantsusmaa, Hispaania, Itaalia, Kreeka, Tšehhi, Poola...

        Tuo Tšiiliga on taivutettu muoto, kuten vähän pelkäsinkin.

        Chile ihan perusmuodossaan (nominatiivissa) on viroksi Tšiili.
        http://et.wikipedia.org/wiki/Tšiili


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukraina, unohtui korona - Grönlanti, unohtu Ukraina

      Vinot silmät, unohtui Suomen valtiontalouden turmeleminen.
      Maailman menoa
      6
      2439
    2. Kumpi on sekaisempi - Koskenniemi vai Trump?

      Koskenniemi haukkui Trumppia A-studiossa, niin että räkä lensi suusta. Sen sijaan Trump puheessaan sanoi, että Grönlant
      Maailman menoa
      65
      2248
    3. Miten kauan sulla menisi

      Jos tulisit mun luo tänne nyt kahvinkeittoon?
      Ikävä
      198
      1270
    4. Miksi me oikein

      Rakastuttiin?
      Ikävä
      71
      1078
    5. Kaivattusi silmin

      Minkälaisen kuvan olet omasta mielestäsi antanut itsestäsi kaivatullesi?
      Ikävä
      103
      1042
    6. Martina ja Matias

      Mahtaako Martina yrittää saada Matiasta uudeksi sulhaseksi, niin saisi ne prinsessa häät, mitkä jäi pitämättä, kun Aussi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      211
      889
    7. "Pähkähullu ruhtinas" sanoi a-studiossa maailmanpolitiikan professori...

      ...Martti Koskenniemi Trumpista ja hänen toimintatavoistaan, vertasi 1600-luvulla eläneeseen Aurinkokuninkaaseen Ludwig
      Maailman menoa
      196
      875
    8. Toivottavasti myös pysyy häkissä

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011754428.html 😡😡😡 tommosia saastoja sitä näyttää Suomussalmen suunnalta sikiävän �
      Suomussalmi
      10
      817
    9. Millaisia tunteita

      Sinulla on minua kohtaan?
      Ikävä
      47
      769
    10. Ylipainoiset naiset ovat kokeneet kiusallisen ilmiön deittaillessa

      Moni pluskoon nainen kertoo kohtaavansa deittailussa yllättävän ja kiusallisen ilmiön: alussa on luvassa romanssi, mutta
      Suhteen aloittaminen
      47
      730
    Aihe