Sapatin vietosta mainittakoon, että kaikki vanhat kansat, myös vanhat HEPREALAISET, pitivät viikon seitsemättä päivää »PYHÄNÄ päivänä».
Alkuaan seitsemäs päivä pyhitettiin siksi, että Luoja kuuden työpäivän jälkeen lepäsi seitsemäntenä
(2. Moos. 20:11).
Israelilaisilla sapatti toimi myöskin muistuttajana Kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka johti heidät pois Egyptistä.
(5. Moos. 5:12–15),
Kristityillä oli aluksi vapaus pitää pyhänä viikon ensimmäistä tai seitsemättä päivää, kunnes keisari Konstantinus Suuri, auringon palvoja, määräsi ensimmäisen päivän pyhitettäväksi.
Suuri pakanallinen auringon juhlan päivä muuttui siten kristilliseksi pyhäksi päiväksi.
Alkuaan seitsemäs päivä pyhitettiin siksi, että Luoja kuuden työpäivän jälkeen lepäsi seitsemäntenä
(2. Moos. 20:11).
Israelilaisilla sapatti toimi myöskin muistuttajana Kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka johti heidät pois Egyptistä.
(5. Moos. 5:12–15),
Kristityillä oli aluksi vapaus pitää pyhänä viikon ensimmäistä tai seitsemättä päivää, kunnes keisari Konstantinus Suuri, auringon palvoja, määräsi ensimmäisen päivän pyhitettäväksi.
Suuri pakanallinen auringon juhlan päivä muuttui siten kristilliseksi pyhäksi päiväksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sapatti on Herran PYHÄ PÄIVÄ ja sunnuntai on isiltä peritty perinnäis säädös ja pakanuudesta noseva auringon palvontaan perustuva päivä, ihmiskäsky jolta puuttuu Jumalan lepopäiväksi pyhittäminen ja siunaaminen.
Sunnuntai on siis ihmisen lepopäiväkseen koroittama päivä, Jumalan PYHITTÄMÄN lepopäivän sijaan.
Kukas se sanoikaan näin: "...hyvin te muistatte isiltänne perittyjä perinnäissääntöjä, mutta hylkäätte Jumalan käskyn!"
En usko että kukaan siitä kaatopaikalle joutuu tai tulijärveen, että
sunnuntaita viettää lepopäivänään. Me protestantit, harva meistä,
edes tietää, että katolilaisuutta on kiittäminen lepopäivästä. Siitä
mikä raivasi paikan pakanalliselta auringon palvonnalta.
Silti kovin mielelläni näkisin että koko maailma vaihtaisi sunnuntaista
lauantaihin, lepäämisensä. Näin saisi keskiaikainen katolilaisuus
muistutuksen kuolevaisuudestaan ja protestanttinen uskovaisuus
vahvistuisi. Adventisteilla ja luterilaisilla ja messiaanisilla on
yhteinen tehtävä siinäkin, että: alkuperäinen sapatinpäivä kunniaan!
Lyhyesti esitän tuossa linkissä kolmen enkelin sanoman. Pedonmerkistä siinä puhutaan, mutta katsopa Sanasta, löytyykö
Ilm.14:6-12 "viitekehyksistä" Jumalan merkkiä, jota sanotaan
adventismissa sapattimerkiksi. Sinetiksi joka symbolisoi uskollisuutta
Luojalle ja sapatin Herralle.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9356415
Niinpä. Mutta Jumalan sinetti löytyy sentään ensimmäisestä jakeesta.
En jaksa uskoa että Jumalan sinetti tarkoittaisi sapatin pitämistä,
sillä sen merkin laittaa Jumala - sitä ei kukaan OTA.
Mutta mieluusti tulkitsen silti, että lauantaisapatin pitäminen
kuvastaisi uskollisuutta Herralle ja sunnuntaissa pitäytyminen
sitävastoin merkitsisi pedonmerkkiin rakastumista elikkä Jumalan
vastustamista. Sillä kovasti tahdon että protestanttisuus hävittäisi
maastamme viimeisetkin katolilaisuuden rippeet ja useinhan
sunnuntain viettäminen - tällä palstalla nimittäin - yhdistetään
roomalaiskatolilaisuuteen ja jesuiittoihin sun muuhun.
Me u´skovat emme todellakaan tahdo tulla leimatuiksi jesuiitoiksi.