En ole varma laskinko tehtävät oikein, joten voisiko joku ystävällinen joka osaa fysiikkaa niin laskea näiden oikeat vastaukset? :)
Metalliesine painoi ilmassa punnittuna 150 g ja öljyyn upotettuna 135 g. Mikä on kappaleen tilavuus ja tiheys, kun öljyn tiheys on 800 kg/kuutiometri?
ja toinen olisi
Rautaesine on järven pohjassa. Kuinka suuri voima tarvitaan sen nostamiseen vedessä, kun samanlainen esine painaa ilmassa 4.5 kN? Raudan tiheys on 7860 kg/kuutiometri?
Fysiikan tehtäviä. AUTTAKAA
l1l2l3l4l5l6l7l8l9
22
4424
Vastaukset
- fysiikkaa sinullekin
mutta tällä palstalla en periaatteessa laske valmiiksi kenenkään koulutehtäviä.
Vilkaise koulukirjojasi kohdasta Arkimedeen laki.- l1l2l3l4l5l6l7l8l9
tämä ei ole koulutehtävä. en opiskele edes pitkää fysiikkaa, yritän auttaa ystävääni joka on ammattikoulussa, ei lukiossa niin kuin minä ja koitan opettaa hänelle miten nämä lasketaan. Ja tosiaan kun en käy fysiikkaa minulla ei ole fysiikan kirjoja joten en ole täysin varma olenko laskenut oikein.
- l1l2l3l4l5l6l7l8l9
pyysin pelkkää vastausta ja meidän koulussa ei ainakaan pitkän matikan tunneille riitä pelkkä oikea vastaus vaan täytyy olla laskut myös näkyvissä :)
- fghjkl´+ty89
Totesi, että kappale menettää nesteeseen upotessaan painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa. Tämän jälkeen oppinut A juoksenteli ilkosillaan ympäri Atenaa ja huudahteli Heurekaa joka katusioudun kohdalla.
Esine menettää painostaan saman verran.....
Koe edes miniheureka, äläkä kysele suoraa kaavaa. Muuttujat on vähissä. Oikea kaava on helppo päätellä. Ja sen jälkeen kun olet kokenut "miniheurekan" pääteltyäsi kaavan, et kykene koskaan unohtamaan sitä
Ja miksi et. Tajuat sen fysiikan, joka on kaavan takana. Kerran tajuttuasi se ei unohdu. Kaavat unohtuvat.- 1
arkhimedeen laki ihmetyttää nyt puolestaan :). En sisäistä ajatusta siitä, että paino katoaa kappaleesta nesteeseen upotessaan, ainoastaan tunne siitä, että se olisi kevyempi. Eli tuntuu tuon verran kevyemmältä nesteessä kuin ilmassa. Ja tuo yksi yhteen tuon asian kanssa, että kappale menettäisi painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa? Sitä en ymmärrä.
Multa jäi ainakin miniheureka kokematta vielä tämän asian suhteen. Voisiko joku valaista asiaa minullekin tuosta Arkhimedeen perusajatuksesta? Luin sen esimerkin siitä kullasta, mutta... - 1
1 kirjoitti:
arkhimedeen laki ihmetyttää nyt puolestaan :). En sisäistä ajatusta siitä, että paino katoaa kappaleesta nesteeseen upotessaan, ainoastaan tunne siitä, että se olisi kevyempi. Eli tuntuu tuon verran kevyemmältä nesteessä kuin ilmassa. Ja tuo yksi yhteen tuon asian kanssa, että kappale menettäisi painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa? Sitä en ymmärrä.
Multa jäi ainakin miniheureka kokematta vielä tämän asian suhteen. Voisiko joku valaista asiaa minullekin tuosta Arkhimedeen perusajatuksesta? Luin sen esimerkin siitä kullasta, mutta...korjata hiukan edellistä. Kuten ihminen, riippuen siitä onko rento vai ei - uppoaa tai on uppoamatta nesteeseen, tässä esim. veteen. Eli eikö tuosta jo voisi vetää johtopäätöstä, että ihmseltä ns. katoaa massaa rentoutuessaan? Ja silloin kun ihmiskeho on täysin rento eikä siis uppoa, on sen oltava vetta kevyempää.
Onko ihmisen painoa mitattu koskaan näin - rentoutuneena ja ns. normaalitilassa ja verrattu näitä tuloksia keskenään? Vai mikä mielestänne selittäisi tämän että painovoima ei vedäkään enää rentoutuneessa tilassa ns. alaspain.... eli gravitaatio, jolla se on selitettävissä.. niih. Jos ihmiskehon olomuoto voi näin oleellisesti muuttua, niin ilmeisesti se olomuoto muuttuu kaikessa riippuen minkä materiaalin kanssa on tekemisissä... mikäkin kappale/materiaali - vesi, ilma, vai korkeammalle mentäessä nämä avaruudenkin kerrostumat jne.. Kuinka monta onkaan monessa, suorastaan ääretöntä tekijää.. äärettömässä..
Tai esim. raketti, joka tehdään tietyistä materiaaleista kuinka pitkälle nämä materiaalit toimivat avaruudessa, muuttuuko olosuhteet oleellisesti jälleen jossakin tietyssä pisteessä? Nämä lämpötila yms. tekijät jo? - Helppoa kun osaa
1 kirjoitti:
arkhimedeen laki ihmetyttää nyt puolestaan :). En sisäistä ajatusta siitä, että paino katoaa kappaleesta nesteeseen upotessaan, ainoastaan tunne siitä, että se olisi kevyempi. Eli tuntuu tuon verran kevyemmältä nesteessä kuin ilmassa. Ja tuo yksi yhteen tuon asian kanssa, että kappale menettäisi painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa? Sitä en ymmärrä.
Multa jäi ainakin miniheureka kokematta vielä tämän asian suhteen. Voisiko joku valaista asiaa minullekin tuosta Arkhimedeen perusajatuksesta? Luin sen esimerkin siitä kullasta, mutta...Asian toteamiseksi tarvitsee vain huomata, että hydrostaattinen paineen funktio p(z) on muotoa
p(z) = ρ⋅g⋅z,
missä ρ on nesteen tiheys, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys ja z tarkastelukohdassa vallitseva nesteen syvyys.
Hydrostaattisen paineen voimavaikutuksen mihin tahansa kappaleen suhteen pystyy määrittämään integroimalla hydrostaattisen paineen aiheuttaman voiman yli kappaleen koko pinnan. Helpoiten tämä onnistuu esimerkiksi kuutiolla tai pallolla.
Asia on yksinkertaistetusti selitetty myös Wikissä
http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrostatic_equilibrium
Kun tämä vaikuttaa itsestään selvältä, niin tarkastelua voi tarkentaa ottamalla mukaan nesteen kokoonpuristuvuus ja g:n vaihtelu syvyyden funktiona. Sitten tietysti voi laskea, mitä reaalikappaleen kokoonpuristuvuus asiaan vaikuttaa. - 1
Helppoa kun osaa kirjoitti:
Asian toteamiseksi tarvitsee vain huomata, että hydrostaattinen paineen funktio p(z) on muotoa
p(z) = ρ⋅g⋅z,
missä ρ on nesteen tiheys, g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys ja z tarkastelukohdassa vallitseva nesteen syvyys.
Hydrostaattisen paineen voimavaikutuksen mihin tahansa kappaleen suhteen pystyy määrittämään integroimalla hydrostaattisen paineen aiheuttaman voiman yli kappaleen koko pinnan. Helpoiten tämä onnistuu esimerkiksi kuutiolla tai pallolla.
Asia on yksinkertaistetusti selitetty myös Wikissä
http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrostatic_equilibrium
Kun tämä vaikuttaa itsestään selvältä, niin tarkastelua voi tarkentaa ottamalla mukaan nesteen kokoonpuristuvuus ja g:n vaihtelu syvyyden funktiona. Sitten tietysti voi laskea, mitä reaalikappaleen kokoonpuristuvuus asiaan vaikuttaa.selvityksestä, mutta näin äkkiseltään en ainakaan tuosta selvityksestä hoksannut sitä kuinka esim. 'ihmisen olomuodon muutos' (kappaleen näinkin) vaikuttaa tuohon kahden voiman tasapainotukseen :). Se on kuin tasapainopiste muuttuisi jatkuvasti riippuen tuosta onko rento vai ns. jäykkä ;) Paineen puristaessa.. työntäessä... kappaletta toisaalta kohti pohjaa (gravitaatio) ja toisaalta pintaa päin (vastavoimakin--- pressure gradient force), eri suunnasta kohdistuvien 'paineiden' pyrkiessä tasapainoon suhteessa kappaleeseen ja ympäristöönkin... Gravitaatio, ja toisaalta tuo paine (kuinka se nyt menee suomennettuna) pressure gradient force. Paine, joka painaa suuremmalla massalla ja kiihtyvyydellä, ja... koska sitä vetää puolestaan puoleensa voima, joka vaikuttaa raskaampaan kappaleeseen tavallaan voimakkaammin, eli on ilmaa raskaampaa... siis vettä (tässä) jne. Tämä mun kieli takkuilee kun en hallitse näitä termejä vieläkään, joten jatketaan kunhan selvitän ensin itselleni tämä asian ;)
Luen tuon englannin kielisen sepustuksen myöhemmin paremmalla ajalla vielä uudelleen ja yritän sisäistää, josko siitä irtoaisi jotakin uutta itselleni. Kiitos linkistä.
- teräksistä
se on, koska tiheys on 8000 kg/kuutiometri, ja tilavuus on 18,75 kuutiosenttiä, ja toisesta 3,9 kN
- toisesta
annettu vastaus, koska tarkka arvo on 3927 kN, ja on pyöristettävä ylöspäin, eli 4 kN.
- arvo..
toisesta kirjoitti:
annettu vastaus, koska tarkka arvo on 3927 kN, ja on pyöristettävä ylöspäin, eli 4 kN.
tietenkin 3927 N
- l1l2l3l4l5l6l7l8l9
arvo.. kirjoitti:
tietenkin 3927 N
avusta. onneksi en ole lähtenyt fysiikan tielle. kemia sujuu paremmin. :)
- ????
on huono tehtävä. Siinä ensin todetaan, että neljän ja puolen tonnin rautaesine on pohjassa.
Silloin siihen ei kyllä vaikuta minkäänlainen noste, koska noin raskas esine on niin tiiviisti poihjassa, että vesi ei pääse sen koko alapinnalle ja hydrostaattinen paine ei myöskään, joten ei synny nostetta ennenkuin esine saadaan irti pohjasta. Pohjasta irti saamiseen vaaditaan isompi voima kuin esineen paino ilmassa, koska nostettava on myös esineen yläpuolellla olevan esineen kokoinen vesimassa.
Tehtävän tekijä on kyllä sitten kysynytkin paljonko voimaa vaaditaan esineen nostamiseen vedessä, ja silloin noste syntyy, koska esine on jollain konstilla jo saatu irti pohjasta.- ????
nyt sentään neljän ja puolen tonnin esine ollut, vaan neljän ja puolen sadan kilon, mutta on siinä massaa jo siinäkin niin paljon, että tiiviisti pohjassa se makaa.
- ainstein
nostaminenhan aloitetaan vasta sitten kun kettingit on saatu esineen ympärille joten kappale on siinä vaiheessa irti pohjasta
- p8y6fo7d
Ei se noste siitä riipu, onko kappale pohjassa vai ei. Saman nestemäärän se syrjäyttää.
- eolekyse
p8y6fo7d kirjoitti:
Ei se noste siitä riipu, onko kappale pohjassa vai ei. Saman nestemäärän se syrjäyttää.
nestemäärän syrjäyttämisestä, vaan voimista. Raskas esine (kuutio) kun makaa tiiviisti pohjassa, niin siihen ylöspäin vaikuttaa pohjan tukivoima, ja alaspäin painovoima, sekä yläpuolella olevan veden hysrostaattisesta paineesta aiheutuva voima . T=mg roo*g*h*A. (h on matka pinnasta alas esineen yläpintaan). Ei muuta, ja pohjasta irti nyppäämiseen tarvitaan voima T.
Heti kun se on irronnut pohjasta siihen vaikuttaa ylöspäin pohjan tasalla olevan veden hydrostaattisesta paineesta aiheutuva voima. Jos nyt kuution sivu on s, ja yläpinta veden pinnasta matkan h, niin ylöspäin vailkuttava voima on roo*g*(h s)*A , ja alaspäin vaikuttavaa voima (roo*g*h*A), , ja tuosta tulee nosteeksi noiden erotus, eli N= roo*g*s*A. Ylöspäin vetämiseen tarvittava voima on nyt mg-N - amatööri_
eolekyse kirjoitti:
nestemäärän syrjäyttämisestä, vaan voimista. Raskas esine (kuutio) kun makaa tiiviisti pohjassa, niin siihen ylöspäin vaikuttaa pohjan tukivoima, ja alaspäin painovoima, sekä yläpuolella olevan veden hysrostaattisesta paineesta aiheutuva voima . T=mg roo*g*h*A. (h on matka pinnasta alas esineen yläpintaan). Ei muuta, ja pohjasta irti nyppäämiseen tarvitaan voima T.
Heti kun se on irronnut pohjasta siihen vaikuttaa ylöspäin pohjan tasalla olevan veden hydrostaattisesta paineesta aiheutuva voima. Jos nyt kuution sivu on s, ja yläpinta veden pinnasta matkan h, niin ylöspäin vailkuttava voima on roo*g*(h s)*A , ja alaspäin vaikuttavaa voima (roo*g*h*A), , ja tuosta tulee nosteeksi noiden erotus, eli N= roo*g*s*A. Ylöspäin vetämiseen tarvittava voima on nyt mg-Nentäs puutikku, jos sen upottaa pystysuunnassa veteen? Siinähän ei ole alhaaltapäin katsottuna pinta-alaa käytännössä ollenkaan mutta kyllä se aika haipakkaa nousee pintaan. Mikäs sen nostaa?
- nytsitten
amatööri_ kirjoitti:
entäs puutikku, jos sen upottaa pystysuunnassa veteen? Siinähän ei ole alhaaltapäin katsottuna pinta-alaa käytännössä ollenkaan mutta kyllä se aika haipakkaa nousee pintaan. Mikäs sen nostaa?
mikä on sen puutikun ylösvetämiseen tarvittava voima. Kyllä sillä poikkipinta-ala kuitenkin on, kun se kerran on olemassa, ja tilavuus sillä on A*s.
mg-N on nyt: (roo(puu)*A*s*g)-(roo(vesi)*g*s*A)=A*s*g(roo(puu)-roo(vesi))
Jos nyt on sellainen puu, jonka tiheys on pienempi kuin veden tiheys, niin ylösvetovoima on negatiivinen, eli voimaa ei tarvita ylösvetämiseen, vaan päinvastoin: voimaa tarvitaan pitämään tikkua upoksissa. Jos on sellainen puutikku, jonka tiheys on suurempi kuin veden tiheys, niin voimaa ylösvetämiseen tarvitaan.
Jos se tässä aika haipakkaa sieltä ylös tulee, niin tikun tiheys on pienempi kuin veden tiheys.
- Arki Merseedes
Arkkimeedes: "Kelluva esine painaa syrjäyttämänsä tilavuuden verran kyseistä nestettä" taikka "Esine saa nesteestä nostetta yhtä paljon, kuin se nestemäärä painaa, jonka se syrjäyttää" taikka "laiva uppoaa yhtä syvälle, kuin uponneen osan tilavuus vettä painaa"..
Kysymyksessä esine aiheuttaa 15 g nosteen ko nesteessä, eli sen tilavuus on
V1 = 0.015/800 m^2 = 0.00001875 m^3
ja tiheys tietenkin sen paino jaettuna edellisellä eli:
roo = 0.015/0.00001875 = 800 kg/m^3
Toiseen kohtaan:
Rautaesine keviää vain tilavuutens verran vettä, eli ratkaistaan ensin sen tilavuus, joka on:
Kappaleen paino on
m2 = 4500 / 9.82 ~ 458.2 kg
ja sen tilavuus siis
V2 = 458.2 / 7860 = 0.0583 m^3
Ja koska se keviää vedessä sen tilavuutensa verran vettä, niin sen paino vedessä on siis:
1 m^3 vettä painaa 1000 kg -> veden ominaispain on 1000 kg/m^3
Mv = 458.2 - 0.0583*1000 = 458.2 - 58.3 ~ 400 kg
Taikka tarkemmin sanottuna Nevtoneissa 3927.48 N
(Jos tuohon tuli jokin virhe, niin siitä vain korjailemaan)- onkyllä
karmee moka, mutta korjaa itse...
- Ohman
V = tilavuus, N = noste, g = 9,82 m/s^2, kappaleen tiheys = d
Kohta 1:
N =0,150 g -0, 135 g = 0,015 g = V*800*g joten V = 0,015/800 = 0,00001875 (m^3)
d =0, 150/ 0,00001875 = 8000 (kg/m^3)
Kohta 2:
4500 = 7860* g*V josta V = 4500/(9,82*7860) = 0,0583 (m^3)
Tarvittava voima on 4500 - N = 4500 - 0,0583 * 1000*9,82 = 3927,5 (N)
(veden tiheys = 1000 kg/m^3)
Ohman
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1226079- 292140
- 1771972
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101153Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.701151- 731007
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241007Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,24922Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty42907Hevoset ajoteillä Karhulanvaaralla
Minkä ihmeen takia osaamattomat ihmiset tuovat hevosia ajoteille ja pyöräteille? Eilen oli kolari lähellä tämän takia. I12775