"Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"
Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon. Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."
Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".
Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut, ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".
Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa". Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.
Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.
Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.
Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.
Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."
Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".
Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".
Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua".
Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.
Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.
Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.
Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".
Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;
ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".
Ja Jeesus itki.
Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".
Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"
Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".
Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon. Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."
Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".
Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut, ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".
Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa". Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.
Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.
Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.
Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.
Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."
Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".
Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".
Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua".
Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.
Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.
Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.
Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".
Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;
ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".
Ja Jeesus itki.
Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".
Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"
Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".
Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vanhoina aikoina vihittävä vaivutettiin kuolemankaltaiseen uneen 3-4 vuorokaudeksi, Tänä aikana hierofantti huolehti hänen sielustaan sielunmaailmassa. Lasaruksen tapauksessa Jeesus toimi hierofanttina.
Vihittävä joka oli valmistautunut huolellisesti vihkimykseen koki ollessaan irti fyysisestä ruumiistaan henkisen maailman ja palatessaan fyysiseen muisti mitä oli kokenut.
Huuto: Lasarus, tule ulos" oli sen ajan vihkimykseen kuuluva, tavallaan herätys.
Tästä vihkimyksestä valtiaat olivat Jeesukselle vihaisia, olihan hän paljastanut vihkimys-salaisuuden kansalle¨. Kuolemanrangaistus oli tästä määrätty.
Lasarus oli se opetuslapsi jota Jeesus rakasti. Joka on kuvattu ehtoollismaalauksessa Jeesuksen viereen istumaan, Lasaruksen nimi oli vihkimyksen jälkeen Johannes, olihan vihitty tavallaan uudestisyntynyt. Lasarus-Johannes kirjoitti johanneksen evankeliumin.
Mutta niin teki Jeesuskin. Sanoi ettei Lasarus ole kuollut. Sitten sanoi että nukuu. Kuitenkaan ei halunnut lähteä ennenkuin Lasarus oli varmasti kuollut. "Koska siten teemme suuremman tunnusteon jumalan nimeen. Siis Jeesuksen oli odotettava että Lasarus kuolisi jotta hänet voitiin herättää? Tuohan on ikiaikainen hypnoositemppu jolla henkilö vaivutetaan katalepsiaan eli valekuolleisuuteen. Kuolleen ruumishan mätänee mutta valekuolleen ei, koska kuolema on valheellinen ja tosiaan "avainsana" herättää hänet. Jeesus siis kokeili Lasruksella ennenkuin uskaltautui itse "teloitettavaksi" Veri ja viini ei juokse kuolleesta.
No jos sinusta on kiva ajatella niin, senkuin, Vanhan Testamentin puolella tosiaankin faaraon velhot pystyivät tiettyyn rajaan asti pääpirun avustuksella matkimaan ihmeitä jotka Jumala teki kun aloitti Israelin poistamista Egyptin orjuudesta. Jumala tiesi että he pystyisivät, mutta halusi pelata heidän kanssaan jonkun aikaa...!
Mulle on aivan yhdentekevää se kivuus. Jeesus ja jumala tappoivat Lasaruksen vai saadakseen näyttää ihmeellisen tempun koska se oli paljon hienompi temppu kuin sairaan parantaminen. Kuten Jeesus itsekkin sanoi.
Samaa pappiskoulua se Mooseskin siellä Egyptissä kävi. Hän vain oppi opettajiaan etevämmäksi.
Mitä tulee noihin Egyptin vitsauksiin niin eikö Egyptiläisten karja kuollut vai kuinka montaa kaikki Egyptiläisten karja kuoli? Faaraon taikurit muuttiva myös virra vereksi. Kuinkahan monta virtaa Moosekselta ja Aaronilta unohtui kun taikuritkin lisää loihtivat. jne.jne.
Eihän se niin mennyt, vaan Jeesus herätti Lasaruksen vaikka tämä oli jo kuollut, eikä siinä tapahtunut mitään vahinkoa, vaan he saivat vielä hänet takaisin kuolemasta, johon hän ehkä olisi jo jäänyt ellei Jeesus olisi tullut ja herättänyt, koska Jeesus on Jumalan Poika.
Olihan asia todellisuudessa niin että Jeesus viivytteli tahallaan eikä mennyt parantamaan sairasta Lasarusta Vaan antoi hänen ensin kuolla. Joh 11:4. Lue edes raamattusi. Sitäpaitsi olikohan Lasaruksesta kiva kuolla toistamisee. Vai elääkö hän kenties jossain. Olisi kiva tutustua. Jeesuksen seuraajat eli nykyisin sanottaisiin "fanittajat" pistivät kirjoittaen Jeesuksen jumalan pojaksi vaikka Jeesus its sanoi itseään ihmisen pojaksi.
Mielestäni tarina on vertauskuvallinen eikä kirjaimellinen historian tapahtuma. Jokainen lukija voi pohtia mitä tuo tarina tarkoittaa vertauskuvallisesti omassa elämässä. Sillä sitähän tarinat ovat: vertauskuvallisia. Jokainen voi sovittaa sen itseensä, jos haluaa. Ja siitä voi oppia ajan myötä erilaisia asioita itsestä.
Raamattu ei valehtele, mutta se on siitä ihmeellinen kirja, että siitä voi löytyy uusia asioita niinkuin jalokivestä erilaisia värejä, jos olet löytänyt tuon opetuslapsen kirjoittaman muiston Jeesuksesta kertomuksesta myöskin vertauskuvallisuutta, niin se ei tarkoita sitä ettei niin olisi tapahtunut, vaan että löysin vain yhden värin lisää...!
näyttää säilyneen toinenkin, Jh:sta itsenäinen versio eräässä toisessa varhaisessa kristillisessä tekstissä, Markuksen salaisessa evankeliumissa. Siinä kerrotaan myös miten tämä kuolleista herätetty nuorukainen (eli Jh:n Lasarus) sitten pyysi Jeesukselta että tämä vihkisi hänet Jumalan valtakunnan mysteereihin. Markuksen salaisen evankeliumin versiolla on mielenkiintoisia yhtymäkohtia myös joihinkin kanonisen Mk:n kohtiin, kuten jakeiden Mk 14:51-52 vain ohimennen mainitsemaan nuorukaiseen joka oli seurannut Jeesusta ja oppilaita Getsemaneen mutta pakeni paikalta kun häntä yritettiin ottaa kiinni.
http://www.earlychristianwritings.com/secretmark.html
http://www.depts.drew.edu/jhc/fowler.html Miles Fowler, ”Identification of the Bethany Youth in the Secret Gospel of Mark with other Figures Found in Mark and John” (kaikki Fowlerin artikkelissaan käsittelemät mahdolliset identifikaatiot Markuksen salaisen evankeliumin nuorukaisen ja eräiden kanonisten Mk:n ja Jh:n hahmojen välillä eivät ole kovin perusteltuja mutta toiset taas hyvinkin lupaavia)