Pohjoismaissa valtionkirkko on Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja aikaisemmin virallisesti Ruotsissa. Suomessa evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa on sanottu kansankirkoiksi.
Suomessa ei valtionkirkkoa
liitykirkkoon.fi
23526
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Valtionkirkko
Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko, siten kuin ne on määritelty kirkkolain (1993/1054) 1 §:ssä ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain (1969/521) 1 §:ssä. Tähän kuuluvat myös evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja tuomiokapitulit sekä ortodoksisen kirkon seurakunnat ja luostarit.
http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html
Evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta valtion ja kirkon suhde perustuu Lutherin niin sanottuun kahden regimentin oppiin, jonka mukaan maallinen ja hengellinen hallintavalta on pidettävä erossa toisistaan. Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomen ortodoksisen kirkon ohella vielä nykyisinkin erityisasema, johon kuuluu oma laki (kirkkolaki), julkisoikeudellinen asema ja oikeus kerätä kirkollisveroa kirkkoon kuuluvilta jäseniltään.
Suomessa on siis kirkkolaki, ei valtionkirkkoa niin kuin esimerkiksi Tanskassa.
Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin.
Suomen perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Kirkkolain sisällöstä päättää kirkolliskokous, joka on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolla on itsenäinen julkisoikeudellinen asema.
Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon, kuten esimerkiksi väestökirjanpitoon. Koulujen uskonnonopetus on puolestaan valtion tehtävä. Tavoitteena on antaa yleissivistystä kaikista uskonnoista.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat myös osuuden yhteisöverosta. Verovarat käytetään
•hautaustoimen,
•kirkonkirjojenpidon
•kirkkojen korjausten,
•diakonian ja
•muiden kirkon yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksiin.
Kirkon julkisoikeudelliseen asemaan liittyy avoimuus- ja julkisuusperiaate kaikilla tasoilla. Tähän periaatteeseen kuuluu asioiden käsittelyn, asiakirjojen ja työntekijöiden toiminnan julkisuus ja avoin tiedottaminen.
Suomessa on kaksi erityisen lainsäädännön perusteella toimivaa kirkkokuntaa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko erotettiin valtiosta vuonna 1869. Varsinaisesti se lakkasi silloin olemasta valtionkirkko.
Usein evankelis-luterilaista ja myös ortodoksista kirkkoa sanotaan kuitenkin valtionkirkoiksi tai kansankirkoiksi.
Kirkon ja valtion suhde liittyy lähinnä lainsäädännöllisiin asioihin.
Kummallakin kirkkokunnalla on oma kirkolliskokous hallintoaan varten. Eduskuntaa kirkko käyttää kirkkolain hyväksymiseen.
Valtiovallan oikeus säätää kirkollisverotuksesta, kirkon eläkelainsäädännöstä, virka- ja työehtolainsäädännöstä ja muusta kirkon taloudellisesta lainsäädännöstä.
sekä myös koululainsäädäntöön sisältyvä luterilainen uskonnonopetus ja väestökirjanpitoon liittyvät seurakuntien tehtävät.
Valtion ja luterilaisen kirkon välillä on hautausmaa-asioissa voimakas side.
Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema ja muun muassa verotusoikeus.
Seurakunnilla on oikeus verottaa jäseniään sekä oikeus osuuteen yhteisöveron tuotosta. Näiden verotulojen osuus on yli 80 % seurakuntien kaikista tuloista.
Kahden kirkon erityissuhdetta valtioon on jatkuvasti purettu. Vuonna 2000 tasavallan presidentin tehtävistä poistui piispojen nimittäminen.
Tasavallan presidentin ei tarvitse kuulua kirkkoon.
Tasavallan presidentti ei ole kirkon korkein taho, eikä näin ollen ole muodollisia vaatimuksia, että presidentti kuuluisi kirkkoon.
sivuillaan kertoo ettei Suomessa ole valtionkirkkoa vaan kansankirkko
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi5/sivu_5_3_4.html
http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=175875&nodeid=41417&contentlan=1&culture=fi-FI
Aikoinaan Seurassa julkaistu juttu:
http://web.archive.org/web/20051226202216/http://www.seura.fi/pdf/Tarja_Halonen.pdf
"Eräässä tv-ohjelmassa Halosen väitettiin olevan vakaumuksellinen ateisti, koska hän ei kuulunut kirkkoon. Ateisti hän ei suinkaan ollut. Hän oli toiminut aktiivisti kristillisessä Suomen Setlementtiliitossa. Kirkosta hän oli aikanaan eronnut protestoidakseen naispappeuden vastustusta."
Suomessa on kansankirkko - ei valtion-
lähestymistavan. Käsikirjoitetaan etukäteen koko keskustelusarja, niin saadaan mieleinen threadi.
Onkohan vajakeilla ollut jossain Hämeen perukoilla funtsauspäivä ja lopputuloksena tämä aivopieru? Päättelen siitä että multinikit ja nicilliset hihut ovat olleet hiljaa koko virka-ajan.
Nassesetä tuli kylään, tule tule tseh tseh saat kahvia ja pullaa
Kirkkolaki
Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuotoa ja muita kirkollisia asioita koskeva lainsäädäntö (kirkkolait) on erityistapaus. Kirkolliskokouksella on yksinomainen aloiteoikeus kirkkolain säätämisessä. Presidentti, hallitus tai eduskunta eivät voi muuttaa kirkolliskokouksen esitystä, vaan se on sellaisenaan joko hyväksyttävä tai hylättävä. 1.1.1994 alkaen ns. hengelliset asiat päätetään kirkon omissa elimissä eikä niistä enää säädetä kirkkolailla. Kirkon hallinnosta ja toiminnasta säädetään tarkemmin kirkolliskokouksen hyväksymässä kirkkojärjestyksessä.
1990-luvulle asti arkkipiispan ja piispat nimitti tasavallan presidentti.
Vaikka hän vuoteen 2000 asti sai nimittää kaikki piispat ja arkkipiispan virkaansa.
"Suomen evankelis-luterilainen kirkko erotettiin valtiosta vuonna 1869. "
Usein tarjottu valtiokirkon päättymisvuosi 1869 ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Laki siviilirekisteristä tuli vasta Suomen itsenäisyyden alkuvuosina, presidentti nimitti piispat ja arkkipiispan vuoteen 2000 asti, vasta laki uskonnon opetuksesta 2003 määritteli, että peruskoulujen uskonnonopetuksen tulisi olla tunnustuksetonta. Viime vuosiin saakka kirkon tuomiokapituli liputti Suomen valtiolipulla. Hautaustoimi on edelleen käytännössä kirkon monopoli jne.
Valtionkirkosta voidaan puhua, kun jokin tai jotkin uskontokunnat nostetaan lainsäädännössä ohi muiden uskonnollisten järjestöjen ja ne rinnastetaan valtioon, kuntiin tai muihin julkisen vallan toimijoihin.
Suomessa valtionkirkkoja on kaksi: evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta. Näiden asema näkyy esimerkiksi siten, että valtionkirkkojen säännöt ovat lakeja ja asetuksia, jotka Eduskunta tai valtioneuvosto vahvistaa.
Valtionkirkoilla on erityisiä oikeuksia, joista tärkein on verotusoikeus. Varuskunnissa on valtionkirkkojen sotilaspappeja ja vankiloissa vankilapappeja, ja esimerkiksi valtionkirkkojen oppien mukaista uskonnonopetusta järjestetään aina ilman eri pyyntöä, kun kunnan alueella asuu kolme valtionkirkkoon kuuluvaa oppilasta.
Toisaalta valtionkirkoilla on erityisiä velvollisuuksia. Kummankin työntekijät rinnastuvat valtion työntekijöihin samoin velvollisuuksin, ja esimerkiksi kummankin seurakuntien täytyy noudattaa hankinnoissaan lakia julkisista hankinnoista kuten valtion ja kuntien elinten. Erityisen merkittävä on evankelis-luterilaisen kirkon velvollisuus tarjota hautapaikka kaikille suomalaisille.
Valtionkirkkoaseman vuoksi seurakuntia kohdellaan kuntien tapaan: kirkollisissa vaaleissa huijaaminen on vaalirikos kuten kunnallisvaaleissa, Eduskunnan oikeusasiamies voi ottaa kantaa seurakunnan toimintaan, mahdolliset sisäiset riidat käsitellään hallinto-oikeudessa eikä käräjäoikeudessa kuten muilla uskontokunnilla jne jne.
Lahkosta eronnut, hyvä että viimein hylkäsit ne typerät atet.
Onko luterilaisille jotenkin epäselvää se, että luterilaisuus on vain lahko?
Luterilaisesta pääsin eroon vasta 18-vuotiaana, vaikka en edes rippikoulua käynyt.
Miksi pikkuruinen Suomen valtio perustuslaissaan suojelee sitä lahkojumalaa, joka kuulemma kirjoitetaan isolla J-kirjaimella?
Lutkulahkoon kuuluvia on vain vajaa yksi (1) % maailman väestöstä, heh!
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2004-3/valtionkirkko.htm
Suomessa ei ole kenenkään pakko kuulua kirkkoon joten valtionkirkkoa ei ole.
Alaikäisillä ei ole valinnanvapautta.
Lapsikasteen myötä lapsi tulee kirkon jäseneksi. Kyseessä ei ole vain symbolinen ele, vaan sillä on myöhempiä juridisiakin seurauksia. Erota saa omasta aloitteestaan vasta 18-vuotiaana. Lapsikastekin johtaa siis jäsenmaksuvelvoitteeseen.
systeemi Suomessa. Valtiolla ei ole kovin paljon valtaa kirkon suhteen. Se päättää melko itsenäisesti asiostaan. Kuitenkin ev. lut. kirkolla on lukematon määrä täysin perusteettomia etuoikeuksia, ei-taloudellisia ja taloudellisia. Kyse ei ole symbioosista vaan loisimisesta. Kirkko on loinen ja valtio sen kuppaama isäntä.
Eikö Suomessa olekaan valtiokirkkoa ja sinä kehoitat liittymään kirkkoon?
En minä uskalla liittyä sellaiseen kirkkoon, jota ei edes valtio hyväksy.
ei valtion-