3/4 osaa on erikoinen luku Suomen ruotsalaisten historiassa, etenkin 1944 kun koko kansakunta oli kuolemanvaarassa! Paavo Lipponenkin sanoi jossain puheessaan "Olen 3/4-osaa ruotsalainen".
1944 Uumajaan pakeni 600 ruotsinkielisen Pohjanmaan hurria, kaikkiaan 800:sta Ruotsiin paenneesta sotilaskarkurista. Se on ikävä luku eli 3/4 osaa. Kun Ruotsiin paenneista puhutaan, niin silloin ei puhuta Kannaksen käpyjenkerääjistä vaan Munsalan soutureista ja Uumajan prikaatista!
Jukka Kulomaan väitöskirja Käpykaartiin? antaa samat lukemat. Sieltä on Markku Tasalakin on ottanut lukemat kirjaansa "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Matts Andersenin kirjassa Flykten västerut on sivuilla 144-151 luku Facit för flykten , jossa lukemia Ruotsiin paenneista käsitellään useassa kohdassa. Taulukoita on sivuilla 145, 146, 147 ja 150.
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Suomen ruotsalaisia oli tuolloin noin 10% väestöstä ja heistä noin 600 sotilaskarkuria pakeni Ruotsiin. Suomenkielisiä oli loput eli noin 90% väestöstä ja niistä Ruotsiin pakeni vain noin 200 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa. Laskehan prosentuaaliset osuudet suhteessa väestömääriin...
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
Koska Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti ja Sotahistorian laitoksen johtaja alkaa tutkimaan kesän 1944 sotureita?
Saaristotutkijalle myöskin sopivaa hommaa:
"Olen myös saaristotutkija, tietokirjailija, kulttuurihistoria- ja luonto-opas, luontovalokuvaaja ja Santahaminaseuran puheenjohtaja."
Ihmisen pääkallo löytyi torstaina aamulla merenrannan läheisyydestä Mustasaaren kunnan Björköbyssä Pohjanmaalla. Kyseessä saattaa olla eräs monista matkalleen jääneistä kesän 1944 soutureista.
http://www.korsholm.fi/medialibrary/data/Bjoerkoe-Panike-%7Bishu0-xt47z-j5rku%7D.jpg
http://maps.google.com/maps?q=Bj%C3%B6rk%C3%B6by&rls=com.microsoft:*&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1&um=1&ie=UTF-8&sa=N&hl=fi&tab=wl
Karmiva löytö Mustasaaressa:
Ihmisen pääkallo
Torstai 30.9.2010 klo 16.03
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010093012438019_uu.shtml
Ihmisen pääkallo löytyi torstaina aamulla merenrannan läheisyydestä Mustasaaren kunnan Björköbyssä Pohjanmaalla.
1944 Uumajaan pakeni 600 ruotsinkielisen Pohjanmaan hurria, kaikkiaan 800:sta Ruotsiin paenneesta sotilaskarkurista. Se on ikävä luku eli 3/4 osaa. Kun Ruotsiin paenneista puhutaan, niin silloin ei puhuta Kannaksen käpyjenkerääjistä vaan Munsalan soutureista ja Uumajan prikaatista!
Jukka Kulomaan väitöskirja Käpykaartiin? antaa samat lukemat. Sieltä on Markku Tasalakin on ottanut lukemat kirjaansa "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Matts Andersenin kirjassa Flykten västerut on sivuilla 144-151 luku Facit för flykten , jossa lukemia Ruotsiin paenneista käsitellään useassa kohdassa. Taulukoita on sivuilla 145, 146, 147 ja 150.
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Suomen ruotsalaisia oli tuolloin noin 10% väestöstä ja heistä noin 600 sotilaskarkuria pakeni Ruotsiin. Suomenkielisiä oli loput eli noin 90% väestöstä ja niistä Ruotsiin pakeni vain noin 200 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa. Laskehan prosentuaaliset osuudet suhteessa väestömääriin...
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
Koska Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti ja Sotahistorian laitoksen johtaja alkaa tutkimaan kesän 1944 sotureita?
Saaristotutkijalle myöskin sopivaa hommaa:
"Olen myös saaristotutkija, tietokirjailija, kulttuurihistoria- ja luonto-opas, luontovalokuvaaja ja Santahaminaseuran puheenjohtaja."
Ihmisen pääkallo löytyi torstaina aamulla merenrannan läheisyydestä Mustasaaren kunnan Björköbyssä Pohjanmaalla. Kyseessä saattaa olla eräs monista matkalleen jääneistä kesän 1944 soutureista.
http://www.korsholm.fi/medialibrary/data/Bjoerkoe-Panike-%7Bishu0-xt47z-j5rku%7D.jpg
http://maps.google.com/maps?q=Bj%C3%B6rk%C3%B6by&rls=com.microsoft:*&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1&um=1&ie=UTF-8&sa=N&hl=fi&tab=wl
Karmiva löytö Mustasaaressa:
Ihmisen pääkallo
Torstai 30.9.2010 klo 16.03
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010093012438019_uu.shtml
Ihmisen pääkallo löytyi torstaina aamulla merenrannan läheisyydestä Mustasaaren kunnan Björköbyssä Pohjanmaalla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Ihmisen pääkallo löytyi torstaina aamulla merenrannan läheisyydestä Mustasaaren kunnan Björköbyssä Pohjanmaalla."
Ulkoilija löysi saaresta mystisen pääkallon - ratkeaako katoaminen?
30.09.2010 16:01, päivitetty 30.09. 17:30
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2258235
Ulkoilija löysi pääkallon Mustasaaresta Vaasan edustalta. Erityisen oudoksi löydön tekee se, että pääkallon läheisyydestä ei ole löydetty yhtään muuta luuta.
Pääkallo on siis jotenkin joutunut löytöpaikkaan ihmisen kuoleman jälkeen.
- Sen on voinut tuoda eläinkin, sanoo rikosylikonstaapeli Mikael Appel.
Löytöpaikka on veden lähellä. Kallo on voinut joutua löytöpaikkaan saaresta tai veden takaa. Mustasaari on varsin suuri alue.
Poliisi tutkii nyt, liittyykö kallo johonkin vanhaan katoamistapaukseen. Appelin mukaan ainakaan lähikuukausina ei ole ilmennyt yhtään katoamista, johon kallo voisi tuoda ratkaisun.
Poliisi yrittää nyt löytää kallosta tarpeeksi hampaita, jotta jotta niitä voitaisiin verrata hammaskarttoihin.
Kuinka suuri osa Hämeen metsissä lymynneistä rintamakarkureista oli ruotsinkielisiä?
Suurin osa finnjäveleistä (yli 90%) jäi sotapoliisien haaviin, jo matkalla ruotsinkieliselle pohjanmaalle. Kun lisäksi soutaminen vaatii veneen, jota suomipojalla ei tietenkään ollut siitäkin piti pulittaa. Eli aika paljon piti suunnitella ja miettiä asioita jos meinasi onnistua soutureissu. Perheen mukaan otto olikin jo sitten lähes mahdoton tehtävä suomipojalle. Entä sitä "munsalaiset"? Nå ruottinkielinen solttu kotolomallaan pakkasi venheensa ja souteli yli perheensä kanssa ja jäi sille tielle. Eikä ollut kieliongelmia alkuunkaan. Näitten tosiasioiden varjossa finnjävelien osuus oli jopa yllättävän korkea.
Entä sitten ne 30.000-35.000 supisuomalaista jotka painuivat metsiin karkuun eri puolille maata "käpykaarteihin"?! Miksi näitä ei mainita? Kokonaisia rykmenttejä luikki karkuun ryssää kun alkoi pelottaa suomipoikaa. Kolarissa oli suurin määrä käpykaartilaisia koko sodan aikana. Jättäkää hurrit rauhaan. Suurin osa paenneista jäivät pysyvästi naapurimaahan, ja aloittivat siellä paremman elämän. Mikä piru riivaa "pikkupoikia"? Kiree pipo ja puiset lelut? Kun pitää tonkia 70-vuotta vanhoja tapahtumia, ja lukea jostain kirjasta jota ei ole, tai sitten tehdään omia tulkintoja asioista mistä ei tiedetä mitään.
Menkää pojat vaikka ammattikoulun apulinjalle niin kyllä se siitä lähtee.....jos lähtee! Epäilen kyllä vahvasti...sitäkin.....Heh...Heh....
No karkeasti ottaen ruotsinkielisen riski ryhtyä karkuriksi Ruotsiin oli 30 kertainen suomenkieliseen nähden. Mutta kun käpykaartilaiset otetaan huomioon, suhdeluku muodostuu pienemmäksi
Suomen ruotsalaisten soutuhommista puhuttaessa on käsitelty pelkästään kesän 1944 - kevään 1945 välisen ajan tapahtumia. Silloin keväällä 1944 Ruotsi lakkasi palauttamasta sinne loikanneita, enimmäkseen Suomen ruotsalaisia, karkureita. Niitähän oli tunnetusti noin 600 kaikkiaan 800:sta sotilaskarkuriksi luokitellusta miehestä, Kulomaa s. 341.
Kulomaan Käpykaartiin? kirjassa karkureiden määrää käsitellään sivuilla 35-44 ja sivulla 41 on taulukko väliltä 1941 kesäkuu -1945 huhtikuu.
Taulukossa on esitetty lukuina kaikki "sotatuomioistuimissa käsitellyt karkaamis- ja pakoilurikokset tekoajankohdan mukaan.
Rikokset yhteensä -sarakkeessa on seuraavat lukemat:
1941 9572
1942 7025
1943 5033
1944 9985
1945 571
yht. 32186