uskon tietäväni, eli tämä päivän Hesarin kulttuurisivulla historioitsija Juha Sihvolan erinomainen arvio Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan uusimmasta keskustelukirjasta.
En ole kyseistä kirjaa vielä lukenut, mutta odotan mielenkiinnolla. Edellinen, Nurkkaan ajettu Jumala?, oli lukunautinto, kuten myös Jörn Donner ja John Vikströmin keskustelukirja Elämme, siis kuolemme. Molemman ovat syvällisiä ajattelijoita, ja erinomaisia kirjoittajia.
Vaikka Valtaoja ei minulle mikään auktoriteetti ole, niin suhtautuminen uskontoon on sama: agnostinen uskonnottomuus. Ja minä, kuten hänkin, kaihtaa jyrkkää uusateismia. Kuten myös fanaattista fundamentalismia.
Mutta, mikä minua Sihvolan kirjoituksessa pysähdytti miettimään oli toteamus, että lukija ilahtuu, kun keskustelijat iloitsevat ajatuksen lennosta ja ruotivat erimielisyyttään kohteliaasti ja toisiaan kunnioittaen.
Näin on, mutta kun meillä on erinomaiset keskustelupalstat käytettävissä, niin miksi näin ei tapahdu täällä. Suomi on sivistysvaltio, meillä on maailman parhaimmistoon lukeutuva koululaitos. Miksi ihmeessä tyydytään puolivillaisiin jankkaaviin kommentteihin uskovaisten tyhmyydestä ja uskontojen tarpeettomuudesta. Kun ilo kirjoittaa, ja kirjoitusten lukeminen, perustuu asioiden pohtimiseen ja toisen osapuolen kuuntelemiseen.
No, näytän etupäässä arvostelevani ateisteja. Tämä johtunee siitä, että ”omiltaan” vaatii enemmän.
Juha Sihvolan arvio on luettavissa täällä:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Piispa ja professori ottelevat taas/HS20101003SI1KU024yr
En ole kyseistä kirjaa vielä lukenut, mutta odotan mielenkiinnolla. Edellinen, Nurkkaan ajettu Jumala?, oli lukunautinto, kuten myös Jörn Donner ja John Vikströmin keskustelukirja Elämme, siis kuolemme. Molemman ovat syvällisiä ajattelijoita, ja erinomaisia kirjoittajia.
Vaikka Valtaoja ei minulle mikään auktoriteetti ole, niin suhtautuminen uskontoon on sama: agnostinen uskonnottomuus. Ja minä, kuten hänkin, kaihtaa jyrkkää uusateismia. Kuten myös fanaattista fundamentalismia.
Mutta, mikä minua Sihvolan kirjoituksessa pysähdytti miettimään oli toteamus, että lukija ilahtuu, kun keskustelijat iloitsevat ajatuksen lennosta ja ruotivat erimielisyyttään kohteliaasti ja toisiaan kunnioittaen.
Näin on, mutta kun meillä on erinomaiset keskustelupalstat käytettävissä, niin miksi näin ei tapahdu täällä. Suomi on sivistysvaltio, meillä on maailman parhaimmistoon lukeutuva koululaitos. Miksi ihmeessä tyydytään puolivillaisiin jankkaaviin kommentteihin uskovaisten tyhmyydestä ja uskontojen tarpeettomuudesta. Kun ilo kirjoittaa, ja kirjoitusten lukeminen, perustuu asioiden pohtimiseen ja toisen osapuolen kuuntelemiseen.
No, näytän etupäässä arvostelevani ateisteja. Tämä johtunee siitä, että ”omiltaan” vaatii enemmän.
Juha Sihvolan arvio on luettavissa täällä:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Piispa ja professori ottelevat taas/HS20101003SI1KU024yr
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.