Tähän saatte purkaa aivan kaiken keskeneräisen. Toiset kasvavat ymmärrykseen ja joillekin jää päälle tämä oudohko tapa läpi elämänsä. Kertokaa sisäisestä sodastanne. Kuka sielä kiusaa ja miksi näin on? Mikä ulkopuolinen voima saa pitämään siitä harhasta kiinni? Onko se ihan ok jos huomaa pehmeän ihmisen iskeä kirveensä sinne vai osuuko kirves kuitenniin takaisin käyttäjällensä? Ja miltä tuntuisi tutustua kokonaisuuteen toisissa, ei harhakuviin toisesta omassa mielessä? Ja mikä sen todellisuuden kieltää itseltä?
Koulukiusaajat ja kiusatut
Keittiöpsykoloogi
4171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jatketaanhan juttua tätä, näyttää tarvetta olla tähän. Missä on keskustelu, elämänilo. Nyt paikalla on vain vainoharha ainoa yhteinen jaettava. Lisäksi käsittämätöntä narsistisen egon yksinpuhelua ympäri palstoja,kenties samoja ympäri vuosien. Ei ymmärrä ei tapaanne keskustella. Ei ole mitään lämmintä tartuntapintaa. On vain paikoilleen jumahtaneiden taistelua jossa sivullisetkin saavat osansa. Jos sen taistelun voittaa, mikä silloin on palkintona?
Entäs jos opettelisi kohtaamaan totuuden, karvaankin, hylkäisi valkoiset ja mustemmatkin valheensa itselleen.
Ja vihdoinkin olisi lupa kuunnella ja kunnioittaa aidosti muitakin, kuunnellen heidän erinlaisuuttaan, ei kaatamalla alleen, jalkohinsa heidän todellisuuttaan päästäkseen itse kukkulan hallitsijaksi,digtaattoriksi, ne muistot mielessä joutavat romukoppaan.
taikis? Kysymysten määrästä NK
päästän sinut harhastasi: ei kumpikaan. Ei tarvinnut edes lääkkeistä maksaa vaan talo tarjoaa.
olet itsellesi ottanut. Mitäpä jos syventyisit joskus teksteihin kirjoittajien sijaan?