Jos minä puhuisin omassa duunissani yhtä ympäripyöreitä kuin kirkon verkkokeskustelijat täällä, niin varmaan saisin potkut.
Vastustan kristinuskoa kolmesta selkeästä mielenterveyteen vaikuttavasta syystä:
1. Helvetti, jonka kristityt väittävät olevan olemassa ja merkitsevän sinne joutuville ikuista, äärimmäistä kärsimystä, on monelle kestämätön, kammottava ajatus, joka aiheuttaa pelkoa ja kauhua. Kuitenkaan helvetin olemassaolosta ei ole mitään todisteita.
2. Kristillinen seksuaalikasvatus on vanhanaikaista ja syyllistävää. Seksuaalisuuden sanotaan olevan Jumalan lahja ja ihana asia, mutta sen mukana tulevat ankarat käyttöohjeet: masturbointikin on kielletty, ja monin paikoin (omassa maassammekin) naisten osana on pakkosynnyttäminen. Lapsetkaan eivät ole turvassa, kun seksuaalinen halu valtaa uskonnollisen auktoriteetin pöksyt. Homouden suhteen evankelisluterilainen kirkko horjuu käsittämättömällä tavalla: vuosikausien miettimisen jälkeen työryhmä ei vieläkään saa selvää, mitä Raamattu asiasta sanoo. Muistaakseni siinä päädyttiin asettamaan uusi työryhmä asiaa pohtimaan tai jotain sellaista. Lainsäädäntö kuitenkin kieltää syrjinnän ja ohjaa ihmisiä tasa-arvoiseen ajatteluun; kirkko jarruttaa yhä minkä pystyy (vaikka onneksi senkin piirissä on joitakin suvaitsevampia työntekijöitä).
3. Se ajatus, että Jumala on kaikkinäkevä ja aina valvomassa ihmisen ajatuksia (jopa jo ennen kuin ihminen on ehtinyt niitä ajatellakaan, kuten ala-asteen uskonnon oppikirjassa kerrotaan) aiheuttaa tuskallisen ahdistuksen: ajatusprosessit, joita jokainen luonnollisesti mielessään käy läpi, joutuvat läpivalaistuiksi ja tuomituiksi, ja herkkä ihminen voi tuntea joutuvansa vastuuseen aivan toisarvoisista asioista. Ihmisen intimiteetti on tämän käsityksen mukaan olematon. Jumalahan voi käyttää kaikkea päässämme liikkunutta meitä vastaan. Pahin syntihän kristinuskon mukaan onkin juuri ajatuksen tasolla tapahtuva valinta olla uskomatta ja luopua Jumalasta. Punnitse siinä nyt sitten "vapaasti" eri vaihtoehtoja (ja helvetti heilahtaa...)
Tällaiset "killerit" on mielestäni selkeästi suunniteltu ihnmisen taltuttamiseksi, nöyryyttämiseksi ja
kyykyssä pitämiseksi. Ongelmiin tarjotaan vain yksi ratkaisu: pullollinen puhdistusainetta, jonka nimi on Jeesuksen veri (mutta kuitenkaan kaikissa seurakunnissa nyt sitten ei olla varmoja siitä, onko sitä uhrikuolemaa sittenkään tapahtunut) ja sen valinnan jälkeen kuljetkin Raamatun ohjeiden mukaan. Jos sinulla on pokkaa, voit sovitella Raamattua omaan elämään "niinku" sopivaksi ja valita sieltä kivat kohdat; jos olet tunnollisempaa sorttia, uskot kaiken kirjaimellisesti ja epäröit syödä verilettujakin, kun Uudessa testemantissakin veren syöntiä kehotetaan välttämään.
Saisipa jonakin päivänä selvän siitä, mitä tämä kristinoppi oikein tarkoittaa...
Vastustan kristinuskoa kolmesta selkeästä mielenterveyteen vaikuttavasta syystä:
1. Helvetti, jonka kristityt väittävät olevan olemassa ja merkitsevän sinne joutuville ikuista, äärimmäistä kärsimystä, on monelle kestämätön, kammottava ajatus, joka aiheuttaa pelkoa ja kauhua. Kuitenkaan helvetin olemassaolosta ei ole mitään todisteita.
2. Kristillinen seksuaalikasvatus on vanhanaikaista ja syyllistävää. Seksuaalisuuden sanotaan olevan Jumalan lahja ja ihana asia, mutta sen mukana tulevat ankarat käyttöohjeet: masturbointikin on kielletty, ja monin paikoin (omassa maassammekin) naisten osana on pakkosynnyttäminen. Lapsetkaan eivät ole turvassa, kun seksuaalinen halu valtaa uskonnollisen auktoriteetin pöksyt. Homouden suhteen evankelisluterilainen kirkko horjuu käsittämättömällä tavalla: vuosikausien miettimisen jälkeen työryhmä ei vieläkään saa selvää, mitä Raamattu asiasta sanoo. Muistaakseni siinä päädyttiin asettamaan uusi työryhmä asiaa pohtimaan tai jotain sellaista. Lainsäädäntö kuitenkin kieltää syrjinnän ja ohjaa ihmisiä tasa-arvoiseen ajatteluun; kirkko jarruttaa yhä minkä pystyy (vaikka onneksi senkin piirissä on joitakin suvaitsevampia työntekijöitä).
3. Se ajatus, että Jumala on kaikkinäkevä ja aina valvomassa ihmisen ajatuksia (jopa jo ennen kuin ihminen on ehtinyt niitä ajatellakaan, kuten ala-asteen uskonnon oppikirjassa kerrotaan) aiheuttaa tuskallisen ahdistuksen: ajatusprosessit, joita jokainen luonnollisesti mielessään käy läpi, joutuvat läpivalaistuiksi ja tuomituiksi, ja herkkä ihminen voi tuntea joutuvansa vastuuseen aivan toisarvoisista asioista. Ihmisen intimiteetti on tämän käsityksen mukaan olematon. Jumalahan voi käyttää kaikkea päässämme liikkunutta meitä vastaan. Pahin syntihän kristinuskon mukaan onkin juuri ajatuksen tasolla tapahtuva valinta olla uskomatta ja luopua Jumalasta. Punnitse siinä nyt sitten "vapaasti" eri vaihtoehtoja (ja helvetti heilahtaa...)
Tällaiset "killerit" on mielestäni selkeästi suunniteltu ihnmisen taltuttamiseksi, nöyryyttämiseksi ja
kyykyssä pitämiseksi. Ongelmiin tarjotaan vain yksi ratkaisu: pullollinen puhdistusainetta, jonka nimi on Jeesuksen veri (mutta kuitenkaan kaikissa seurakunnissa nyt sitten ei olla varmoja siitä, onko sitä uhrikuolemaa sittenkään tapahtunut) ja sen valinnan jälkeen kuljetkin Raamatun ohjeiden mukaan. Jos sinulla on pokkaa, voit sovitella Raamattua omaan elämään "niinku" sopivaksi ja valita sieltä kivat kohdat; jos olet tunnollisempaa sorttia, uskot kaiken kirjaimellisesti ja epäröit syödä verilettujakin, kun Uudessa testemantissakin veren syöntiä kehotetaan välttämään.
Saisipa jonakin päivänä selvän siitä, mitä tämä kristinoppi oikein tarkoittaa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Saisipa jonakin päivänä selvän siitä, mitä tämä kristinoppi oikein tarkoittaa... "
Haluaisit tietää mistä on oikeastaan kristinuskosa kyse. Et kuitenkaan saa selvää selityksistä ja vastauksista, joita sinulle on annettu ja joita olet kohdannut. Kokoat yllä olevassa viestissä mielenkiintoisesti monenlaisia kohtaamiasi ilmiöitä kirkon piiristä. Olet monessa oikeassa: kirkko on hyvin heterogeeninen ja siksi sivustakatsojalle ja tavalliselle kirkkoon kuuluvalle vähän käsittämätön kuvio. Yksimielisyys ei ole kirkon vahvuus, mutta samanmieliseen rakkauden ilmapiiriin voitaisiin pyrkiä. Raamattu ristiriitaisena, mutta kuitenkin pyhänä kirjana antaa meille välineitä puhua uskosta ja luottamuksesta Jumalaan, oppi täydentää tätä.
Moni esiin nostamasi ongelma viittaa samaan tunteeseen, syyllisyyteen. Syyllisyys tulee kun tajuaa omien epäilyjensä ja ajatusten kirjon olevan totta ja oman mahdottomuutensa hyvää ja oikeaan. Syyllisyys iskee, kun ei voi käsittää Jeesuksen ristinkuolemaa, tai neitseestäsyntymistä tai muuta käsittämätöntä asiaa. Syyllisyys ei ole kaukana seksuaalikysymyksistä. Olet oikeassa, että tätä syyllisyyden tunnetta on myös hyvin usein ruokittu niin paljon, että sen päälle ei jää mitään muuta kuin ahdistus.
Kuitenkin juuri siinä piilee kristinuskon ydin. Syyllisyys, eli syntisyys, on inhimillinen ominaisuus, jota kukaan ei edes kuuliaisin uskovainen pääse karkuun. Siitä juuri Jeesus on vapauttanut ihmiset ja siihen liittyy armo eli vapauttaminen syntisyydestä. Jumala ei syyllistä lisää, ihmiset osaavat sen liiankin hyvin. Jumala auttaa syyllisyydestä pois. Ei tarvitse yrittää olla parempi Jumalankaan edessä, kuin on. Armo on sitä, että on ihminen on hyväksytty syntisenä. Ja kristinusko on armon uskonto, ensisijaisesti.
En tiedä vastasinko ajatuksiisi. Minusta nuo sinun kysymyksesi ovat hyviä ja tarpeellisia esittää.
ei ole mitään käsittämätöntä. Kyseessä on ilmiselvä taru.
Samoin on sen luvatun ikuisen elämän laita. Sekin on tarua.
Mikään uskonnollinen sanahelinä ei tee noista asioista tarua enempää.
kun ihmistä syyllistetään. Uskontosi esittää ihmisen sinänsä ongelmallisena: teki mitä vain tai yritti miten kovasti hyvänsä, ihminen on syyllinen, syyllistetty, syntinen.
Itse ajattelen, että ihmisessä on sekä pahaa että hyvää; hän voi säädellä omaa kasvuaan ja kehitystään parempaan tai huonompaan suuntaan oman valintansa mukaan sekä myös sen mukaan, millaisia malleja hän saa. Mitään perussyyllisyyttä en osaa liittää siihen, että ihminen on syntyä putkahtanut tänne. Näin ollen "armo" tuntuu minusta turhalta enkä ymmärrä sitä. Se on niin kuin puhdistusaine tahraan jota minä en näe, mutta tarmokkaasti sitä markkinoidaan - syyllistämällä ihmisiä.
Kristinusko tuntuu minusta siltä kuin joku savenvalaja tekisi huonoja mukeja ja olisi kauhean vihainen niille mukeille, kun ne ovat huonoja, ja tappaisi sitten oman poikansa, että pystyisi leppymään niille huonoille mukeille. Minusta sellainen savanvalaja on yksinkertaisesti luonnevikainen.
Ilman mitään armoja tai syntejä ihminen voi elää omaa toimintaansa vastuullisesti ohjaten. (Toki voi myös rypeä pahuudessa, mutta sen taidon osaavat uskonnollisetkin ihmiset.)
"Itse ajattelen, että ihmisessä on sekä pahaa että hyvää; hän voi säädellä omaa kasvuaan ja kehitystään parempaan tai huonompaan suuntaan oman valintansa mukaan sekä myös sen mukaan, millaisia malleja hän saa."
Juuri noin olen kristittynä tottunut ajattelemaan. Ihminen on luotu hyväksi, mutta hänellä on jatkuva kiusaus tehdä pahaa. Nämä kaksi ihmisessä vääntävät kättä läpi elämän.
Mainitsit alussa hurjan asian: kristinuskon mukaan masturbaatio olisi synti. Asia oli esillä jo rippikoululaikoinani, pappi silloin sanoi, että " ei se ole vaarallista, se on terveellistä". Tästä on reippaat 22 vuotta.
ehdoitta Jumalalalle rukouksessa niin loppuvat laisesi höpinät ja filosofiat!
Raamatussa kerrotaan että Jeesuksen tuomitsi kuolemaan roomalainen Ponttius Pilatus.
Juutalaiset syyttivät Jumalan pilkasta.
Toinen variaatio kertoo että koko ruljanssi olikin Jumalan uhrausseremonia,ihmisten pelastamiseksi.
Väkivallan ja kidutuksen vaikutuksestako joku kaikkivaltias vasta kykenee edes antamaan anteeksi?
Oikeusvaltioissa maallinenlakikin kieltää kidutuksen ja tappamisen. Voi pyhä yksinkertaisuus!
tarvittiin, jotta kaikkivaltias pystyi antamaan ihmiskunnalle anteeksi sen, että myyttiset Aatami ja Eeva, joita ei ole koskaan elänytkään, syyllistyivät paratiisissa pahantekoon ennen kuin he olivat oppineet ymmärtämään, mikä on hyvää ja mikä pahaa.
Jollet halua kannattaa kirkkoa, joka opettaa tuollaista oppia, olet itsekkäät arvot omaava vapaamatkustaja. Tutustu vaikka edellisen arkkipiispan puheenvuoroihin.
Hei, sen verran vaan tähän vanhaan keskusteluun, että maallinen laki on peräisin kymmenestä käskystä. Voit kiittää siitä -kin Jumalaa :)
Kummallista, että maallisessa laissa on enemmän kuin 10 pykälää.
Mikä sinun mielestäsi on se maallisen lain vastakohta?
Olisi hyvä lisätä sinne kymmenen käskyn joukkoon myös pedofiilian ja ihmisvihan kieltävä pykälä. Tai se se mitään auttaisi, kun ei kukaan uskova pysty noudattamaan edes niitä kymmentä käskyä.
"maallinen laki on peräisin kymmenestä käskystä.."
Onko tosiaan?
Ainakaan käskyt 1, 2, 3, 4, 6 ja 10 eivät ole laissa rangaistavia. itsestään selvät, kuten "älä tapa" ovat nyt kaikissa laeissa tietysti mukana.
Kymmenen käskyä kuuluvat juutalaiseen lakiin eivätkä ole uuden liiton myötä voimassa.
Ole sitten puhumatta niin saat pitää duunis?