Oikein hyvä kirjoitus Johannalta taas kerran. Niin hyvä, että taitaa taas kuulla kunniansa keskustelupalstalla. Hänelle on käynyt niin joka kerta.
http://www.hs.fi/juttusarja/johannakorhonen/artikkeli/Yhden kirjan omistajat/1135260658447/?cmp=tm_etu_kolumni
http://www.hs.fi/juttusarja/johannakorhonen/artikkeli/Yhden kirjan omistajat/1135260658447/?cmp=tm_etu_kolumni
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uskovaisille aitoja yhden kirjan totuuksia:
http://www.alfamer.fi/eurooppalaiset-autot-eurooppalaiset-autot-merkeittain-c-104_122_137.html
Näissä on rautaista asiaa, eikä mitään pään sekoittavaa lässytystä.
Samaa mieltä kanssasi, juuri sellaista fiksua avarakatseisuutta ja hyvää kriittisyyttä, jota kristillisyytemme tarvitsee. Muutenkin huomaan taviskristittynä olevani Johannan kanssa samoilla linjoilla monissa kysymyksissä. Esim. Kirkon viestintäpäivillä Oulussa hän piti erinomaisen esitelmän.
Pirun hyvä teksti ;)
Todellakin jos elämää katsoo vain yhdestä näkökulmasta ja kuvittelee sen olevan oikea, ei ole ymmärtänyt elämästä mitään -- monipuolinen elämänkatsomus edellyttää kykyä käydä siellä toisellakin puolella. Mielestäni jokaisen uskovaisen pitäisi kieltää jumalansa, ehkä jopa kääntyä hetkeksi johonkin toiseen uskoon, ja/tai luopua uskostaan kokonaan, jotta voisi ymmärtää sen todellisen merkityksen. Samoin ateistien pitäisi ainakin kerran elämässään herätä uskoon, ihan sama mihin, jotta voisi ymmärtää myös sen fundamentalistiuskovan maailmankuvan ja täydentää sillä itseään.
Kiitos linkistä. Tykkäsin ja heitän sulle yläpeukkuu.
"...monipuolinen elämänkatsomus edellyttää kykyä käydä siellä toisellakin puolella. Mielestäni jokaisen uskovaisen pitäisi kieltää jumalansa, ehkä jopa kääntyä hetkeksi johonkin toiseen uskoon, ja/tai luopua uskostaan kokonaan, jotta voisi ymmärtää sen todellisen merkityksen. Samoin ateistien pitäisi ainakin kerran elämässään herätä uskoon, ihan sama mihin, jotta voisi ymmärtää myös sen fundamentalistiuskovan maailmankuvan ja täydentää sillä itseään. "
Olen eri mieltä, että ihmisen pitäisi "mennä toiselle puolelle" ymmärtääkseen jotain asiaa, oli kyse uskonnoista, poliittisista mielipiteistä tai mistä tahansa psyykkisistä tai fyysisistä ominaisuuksista. Kyllä minä väitän tietäväni, miltä uskonnollisesta ihmisestä tuntuu selittää asioita jumalallaan. Luulisin että vankilapsykologi tietää, mitä liikkuu jonkun persoonallisuushäiriöisen päässä. Olettaisin, että vihreä osaa käsittää, miksi persu on sitä mieltä, vaikka ei yhtyisikään tämän mielipiteeseen. Jne. Ei lääkärin tarvitse olla kuppaa sairastanut huomatakseen, että kuppa on todelliselta merkitykseltään perskeleen vihtumainen sairaus kullissa, eikä sitä tarvitse olla sairastanut, jotta sen perimmäisen parannussyyn saisi selville.
Minun mielestäni todellinen syvällinen ymmärtäminen edellyttää toisen tasolle/sijaan oikeasti asettumista. Se, että katsoo maailmaa norsunluutornista, toki, näkee paljon, mutta ei ymmärrä miltä maan matosesta, katupummista, tuntuu herätä sateella siihen, että sen pummikaveri on juuri pelastanut sen hengen ja vetänyt sen kuopasta, joka alkuyöstä tuntui niin sopivalta paikalta sammua, mutta yöllisen sateen tultua täyttyi vedestä ja olisi koitunut pummin kohtaloksi ilman hänen ystäväänsä. Norsunluutornissa on lämmintä ja mukavaa ja maailma näyttää sateiselta, mutta miltä tuo sade oikeasti tuntuu? Sen maan matonen, pummi lätäkössään, tietää.
BTW, heitän sulle sun näkökulmasta yläpeukun.
En tunnista mainitsemiasi norsunluutorneja. Kerroin vain esimerkkejä, joissa ihmiset saattaisivat tietää, miltä tuntuu toisista ihmisistä, vaikkeivät olisi samaa mieltä käsittelyn aiheena olevista asioista. Otan esille vielä yhden esimerkin. Minä en ole koskaan ollut homoseksuaali, enkä voisi itseäni kuvitellakaan sellaisena, mutta ymmärrän heitä täysin ja pystyn empatia-nimistä superkykyäni käyttämällä asettamaan itseni heidän asemaansa. Mielestäni tällä inhimillisellä kyvyllä pystyy rikkomaan rajan ymmärrykseen vaadittavan kokemuksen ja kokemattomuuden välillä. Ei aina ja kaikkien kohdalla, mutta kuitenkin.
Empatia on mielenkiintoinen aihe. Ja juurikin sitä yritin edellisessä kommentissani sinulle kuvata, kun mielestäni et oikein päässyt siihen kiinni omassasi, minkä vuoksi, juurikin sen vuoksi, annoin sinulle yläpeukun.
Todellinen empatia toteutuu vain vertaisten kesken, ei asetelmassa norsunluutorni-pummi. Minkä vuoksi kuvittelet Sokrateen kävelleen Ateenan kaduilla juttelemassa tavllisten ihmisten kanssa, sen sijaan, että Platonin tapaan, olisi toiminut opettajana akatemiassa?
Voit oppia vain tarkastelemalla itse alkuperäistä tiedon lähdettä. Norsunluutornissa ... juu näet paljon, mutta et oikeasti opi mitään.
(piti korjata yksi ajatusvirhe ... että kommentti olisi ymmärrettävissä.. sorry kamu.)
opettavat tullaan tulevaisuudessa kriminalisoimaan, sanoo M. Ruokanen. Tuota voisi kutsua esimarttyyriudeksi. Hän kokee marttyyriutta jo nyt siitä mitä hänen uskomuksensa mukaan tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
Naurettava väite, että perinteinen kristillinen avioliitto tultaisiin kriminalisoimaan. Suotavaa olisi, että vain siviilivihkiminen olisi pätevä lain edessä, lainvoimainen, mutta ei kukaan ole estämässä sitä, että hääpari sopii kirkon kanssa uskonnollisten vihkiseremonioiden ja -rituaalien suorittamisesta kirkossa. He voivat myös aivan vapaasti noudattaa perinteisen kristillisen avioliiton arvoja omassa suhteessaan. Ei sitä ole kukaan tulevaisuudessakaan estämässä. Kunhan noita arvoja ei tulkita niin, että se johtaa laittomuuksiin. Raamattua kun voi tulkita niin monella tavalla.