Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) aikoo selvittää, voiko valtio velvoittaa ydinvoimayhtiöt yhteistyöhön kaiken käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi Olkiluotoon.
Energia-asioista vastaava Pekkarinen toivoo, että ydinvoimayhtiöt sopivat yhteistyöstä keskenään. Ellei asia etene, hän sanoo antavansa selvitettäväksi, voiko valtio vaikuttaa yhteistyöhön ryhtymiseen.
Pekkarisen mukaan tavoitteena on, että kaikki käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan samaan Posivan loppusijoituspaikkaan Olkiluodossa.
Uuden ydinvoimayhtiön Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikka on vielä ratkaisematta.
"Ennen toimilupapäätöstä valtion määräysvaltaa asiassa ei haluttu lähteä koettelemaan. Mutta jos asia ei muutoin etene, tarkoitukseni on aloittaa prosessi siitä, voiko valtio vaikuttaa siihen, että yhtiöt tekevät yhteistyötä loppusijoitusasiassa", Pekkarinen sanoi Energiakolmion sähkömarkkinaseminaarissa Helsingissä torstaina.
Aiemmin HS.fi:ssä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ruotsalaisprofessori Olkiluoto ei sovellu ydinjätteen sijoituspaikaksi/1135259694143
28.8. Ruotsalaisprofessori: Olkiluoto ei sovellu ydinjätteen sijoituspaikaksi
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Milloin vaaratonta – Kysymyksiä ja vastauksia ydinjätteestä/1135257034180
Milloin vaaratonta? – Kysymyksiä ja vastauksia ydinjätteestä
Energia-asioista vastaava Pekkarinen toivoo, että ydinvoimayhtiöt sopivat yhteistyöstä keskenään. Ellei asia etene, hän sanoo antavansa selvitettäväksi, voiko valtio vaikuttaa yhteistyöhön ryhtymiseen.
Pekkarisen mukaan tavoitteena on, että kaikki käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan samaan Posivan loppusijoituspaikkaan Olkiluodossa.
Uuden ydinvoimayhtiön Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikka on vielä ratkaisematta.
"Ennen toimilupapäätöstä valtion määräysvaltaa asiassa ei haluttu lähteä koettelemaan. Mutta jos asia ei muutoin etene, tarkoitukseni on aloittaa prosessi siitä, voiko valtio vaikuttaa siihen, että yhtiöt tekevät yhteistyötä loppusijoitusasiassa", Pekkarinen sanoi Energiakolmion sähkömarkkinaseminaarissa Helsingissä torstaina.
Aiemmin HS.fi:ssä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ruotsalaisprofessori Olkiluoto ei sovellu ydinjätteen sijoituspaikaksi/1135259694143
28.8. Ruotsalaisprofessori: Olkiluoto ei sovellu ydinjätteen sijoituspaikaksi
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Milloin vaaratonta – Kysymyksiä ja vastauksia ydinjätteestä/1135257034180
Milloin vaaratonta? – Kysymyksiä ja vastauksia ydinjätteestä
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pakkohan se ydinkakka on joskus jonnekin piilottaa. Nyt kai pelataan valtiolta lisää fyrkkaa ydinjätteiden loppusijoitukseen (kun kerran asettelee omia vaatimuksiaan).
Kuinka onnistuitkin löytämään linkin, jossa ihan selvästi esitetään väärää tietoa:
"
Jos tunneliin pääsisi kävellen esimerkiksi tuhannen vuoden kuluttua, millaisen annoksen saisi?
"Jos oletetaan, että loppusijoitustunnelit on avattu, mutta kapselin päälle asetetut bentoniittisavilohkot ovat paikallaan, niin annosta ei käytännössä aiheudu. Jos henkilö pääsisi seisomaan kapselin päälle tuhannen vuoden jälkeen, hän saisi maksimissaan 0,003 mSv annoksen tunnissa eli säteilytaso olisi huomattavasti luonnon taustasäteilyä alhaisempi."
"
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Milloin vaaratonta – Kysymyksiä ja vastauksia ydinjätteestä/1135257034180
Asia ei ole läheltäkään noin. Vielä 10 000 tuhannen vuoden kuluttuakin saa 10 tunnissa metrin päästä polttoainekapselista annoksen, joka vastaa suomalaisten keskimääräistä vuotuista luonnon säteilyannosta nykyisin (STUK).
Joskus toimittajakin erehtyy, mutta yleisesti ottaen noin karkean virheen esiintyminen herättää epäluuloja. Silmiin pistikin kysymyksenasettelu "Mitä jos kaikesta epätodennäköisyydestä huolimatta tulee kova maanjäristys?", joka on kuin suoraan ydinvoimaslobbarin käsikirjasta :)
Tarkistakaa hs.fi sivujen tiedot ennenkuin esitätte niitä. Kertokaa ainakin lähde.
Kirjoittaja oli Helsingin Sanomien Tampereella. Vastaukset lukijoiden ja toimituksen kysymyksiin taas tarjosi Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja.
Kysymykset ovat siis enemmän tai vähemmän asiallisia, johtuen julkisen foorumin luonteesta, ja myös vastaajana toiminut henkilökin on ellei biofyysikko niin ainakin jonkin tason insinööri. Tarkemmin sanoen STUK:n ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonnan ydinjätehuollon ylin henkilö.
Kirjoittaja oli Helsingin Sanomien toimittaja Tampereella. Vastaukset lukijoiden ja toimituksen kysymyksiin taas tarjosi Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja.
(Korjaus)
... eri mieltä itsensä kanssa :) Luotan enemmän stuk.fi-sivuston tietoihin.
En minä viestintuojaa mollaa enkä suutu häneen. Hyvä oli nähdä tuokin sivu. En kuitenkaan jaksa alkaa tarkistamaan joka ikistä vastausta. Tehköön sen kunkin vastauksen lainaaja itse.
"Vielä 10 000 tuhannen vuoden kuluttuakin saa 10 tunnissa metrin päästä polttoainekapselista annoksen, joka vastaa suomalaisten keskimääräistä vuotuista luonnon säteilyannosta nykyisin (STUK). "
Sana "tuhannen" on tietenkin paiovirepaholaisen aikaansaannoksia, ja lukijan itse poistettava.
....että pienessä Suomessa ydinjätteiden loppusijoitus on ratkasitu, kun kaikialla muualla ollaan luotettavia ratkaisuja vasta etsimässä, eikä niitä ole näköpiirissä.
Eiköhän se on vain niin, että ydinvoimateollisuuden lobbaus (ja pienet avustukset) on mennyt niin hyvin perille, että arvostelukyky on haihtunut niin päättäjiltä kuin kansalta?
"Eiköhän se on vain niin, että ydinvoimateollisuuden lobbaus (ja pienet avustukset) on mennyt niin hyvin perille, että arvostelukyky on haihtunut niin päättäjiltä kuin kansalta? "
Noin ihan varmasti on muuten, mutta ne "avustukset" ei kyllä ihan pieniä ole /1/. Lisäksi koko loppusijoitushanke on tuki ydinvoimalle. Voi käydä kuin esim. Ranskassa ja Englannissa: valtio joutuu lunastamaan ydinvoimayhtiöt.
1: http://www.pikkuparlamentti.fi/kirjoitukset/165
(Tuki ydinvoimalle)