Hyvästi siskoni

Ilkeät sanasi eivät voi enää minua satuttaa. Ei ivalliset ilmeesi eikä naurunremakka kustannuksellani. Joskus pystyivät, eivät enää.

Sillä tiedätkö mitä ?

27 vuotta sitä paskaa kuuntelin, tiesin aina selkäytimessäni että on olemassa joku joka haluaa minulle pahaa, yrittää jatkuvasti kilpailla kanssani kaikessa ja voittaa minut, viedä kaiken mikä on minulle tärkeää. Tuntea itse olonsa paremmaksi, voittajaksi.

Olen muuttunut. En kuuntele enkä ota enää vastaan epäkohteliaisuutta, piittaamattomuutta, ilkeitä ja ivallisia sanoja , välinpitämättömyyttä.
Olet minulle nyt aivan yhtä yhdentekevä kuin minä olen aina ollut sinulle.

Tietenkin toivon sinulle hyvää, sillä etäisellä ja korrektilla tavalla kuin nyt kaikille kanssaihmisille toivotaan, mutta suoraan sanottuna en olisi lainkaan pahoillani vaikka emme koskaan enää tapaisi toisiamme.

Toivoisin että asiat voisivat olla toisin, että välittäisit ja olisit välittänyt, pitänyt puoliani ja kuunnellut kun minulla on vaikeaa. Olen ollut niin monesti sinulle kuuntelijana ja lohduttajana työntäen oman elämäni hetkeksi sivuun ja keskittynyt täysillä sinun ongelmiisi. Koskaan, en kertaakaan 26 vuoden aikana ole saanut vastaavaa sinulta osakseni.

Tietysti nyt, vanhennuttuasi, olet omaksunut holhoavan sosiaalitantan roolin ( joka olet ammatiltasi ) ja koitat ylityyntä ja empaattista esittämällä saada minut pitämään sinusta.
( ja osoittaa perheellemme että sinä yrität pitää suhteemme kunnossa )
Holhoamisesi ja se että puhut minusta kuin pikkulapsesta ei ainakaan nosta pisteitäsi minun silmissäni, se ainoastaan ärsyttää.
Juttelet kuulemma useinkin minusta ja asioistani isämme kanssa, koskaan kuitenkaan minun puhelimeni ei soi , niin että kyselisit kuulumisiani ja pyytäisit vaikka kahville.
Jos soitat, en yleensä jaksa vastata sillä tiedän yrittäväni vain vanhasta tottumuksesta miellyttää sinua ; sinä soitat vain tahtoessasi jotakin. Haluat aina että ostan , varaan tai järjestän sinulle jotain, milloin minkäkin juhlan tai elämäsi merkkipäivän kunniaksi, aivan kuin olisin palvelijasi tai työntekijäsi, olemassa vain sinun elämääsi helpottaakseni.

Suoraan sanottuna, ainoa syy miksen ole vielä antanut sinulle monoa elämästäni on vanhempamme. He itse katkoivat joskus riitojen takia kaikki yhteydet sukulaisiimme, eivätkä tahdo meille tapahtuvan samaa. Olet nykyisin muuttunut erään serkkusi kaltaiseksi uskomattoman ärsyttäväksi, holhoavaksi, muita aliarvioivaksi ja omahyväiseksi ämmäksi. Aiemmin raivosit ja terrorisoit minua ja pikkusiskoamme , itseasiassa koko lapsuutemme ja nuoruutemme ajan, nykyisin olet omaksunut myhäilevän ja itsetyytyväisen kannan asioihin. Nyt kun minun vuosikausia jatkunut paha oloni alkaa vihdoin purkautua, sinä käyttäydyt kuin olisin mielenvikainen ja yrität parhaasi mukaan mustamaalata minua ja saada minut vaikuttamaan tasapainottomalta perheemme silmissä.

Nyt olet raskaana. Olet erittäin tyytyväinen tilanteeseen ; olet naimisissa miehen kanssa jolla on hyvä työ ja josta vanhempamme pitävät, odotat perheen ensimmäistä lastenlasta ja elämäsi on ihanaa. Paistattelet perheen jakamattoman huomion keskipisteenä, niinkuin tietysti aina olet tehnyt.
Jos et hetkellisesti ollut kaiken keskusta olet nostanut metakan ja näin olet päässyt taas estradille koska vanhempamme ovat halunneet hyssytellä tilanteen taas rauhalliseksi.

Minuun suhtaudut avoimen ivallisesti. Soitit tänään minulle ja ilmoitit että voisit alkaa tekemään minun uralleni kuuluvia töitä, koska olet niin älyttömän luova ja taitava.
Lopetin puhelun lyhyeen ja luulen että se taisi jäädä viimeiseksemme.

En voi muuta kuin sääliä miestäsi ja tulevaa lastanne ; minä kun voin katkaista halutessani välit sinuun mutta lapsesi on kanssasi jumissa ikuisesti.

Ei muuta kuin vietä hauska loppuelämä, sillä nämä ovat todellakin lopulliset hyvästit!