Voiko uskoa tietämänsä vastaisesti.

että palstalta löytyy vielä älyllistäkin toimintaa!

Olen miettinyt tuota samaa asiaa. Jos menee yrittämään veden päällä kävelyä, uppoaa varmasti. Jos jalka on poikki, se on ja pysyy ja sitä voidaan auttaa proteesilla, mutta uuden jalan kasvattaminen ei ole nykylääketieteen keinoin mahdollista. Sama juttu noiden vuorten siirtämisten ja merien väistymisten kanssa: ei sellaista voi olla, paitsi luonnonmullistusten yhteydessä, mutta ei ihmisen käskystä tai sauvan heilautuksesta. Raamattu kuitenkin puhuu sellaisista, ja onpa siinä uskovaisilla punoittamista, kun jotkut heistä väittävät, että kaikki tapahtui oikeasti, ja jotkut taas että tämä kaikki on vertauskuvaa.

Niiltä osin kuin usko on ristiriidassa tiedon (tai tiedon perusteella oletettavissa olevien asioiden) kanssa, ollaan "uskonasioiden" äärellä. Minun johtopäätökseni on ollut päätyä ateismiin ja yliluonnollisten asioiden kyseenalaistamiseen, ja minusta tuntuu, että jos ottaa kaiken huomioon yhtaikaa eikä jätä mitään mystisiä ja jänniä takaportteja, muuhun kuin ateismiin ei voikaan päätyä. Mutta jokainen ajattelee omalla laillaan. Tuntuu vain siltä, että uskovaiset eivät ota kaikkea huomioon samanaikaisesti. Esimerkiksi: jos Jumala on olemassa ja on kaikkivoiva, miten hän voi olla sellainen mulkku, ettei mene heti pelastamaan lasta, joka on pahoinpideltävänä. No joo, sitä selitetään pahoinpitelijn "vapaalla tahdolla" ja unohdetaan, ettei uhrilla ole mitään vapaata tahtoa. Tällaisilta asioilta suljetaan silmät ja hymistään, miten hyvä Jumala on (!).

Ei siinä ole mitään ihmeellistä typeriltä (=uskovaiset) onnistuu tuollainen faktan ja fiktion sekoittaminen
sujuvasti.

Ei ole sattumaa, että atestien älykkyysosamäärä on huomattavasti korkeampi kuin kristityn.

Luultavasti asia koskee vain tosiuskovia.

Arviolta noin 80 prosenttia väestöstä ovat ns. tapauskovaisia, jotka eivät juurikaan välitä uskontonsa opeista. Heillä on hyvin epämääräinen kuva uskonnostaan. Heitä ei kiinnosta ruveta analysoimaan uskontonsa virallisen tulkinnan mukaisia oppeja ja vertaamaan niitä oikeaan tietoon. Siksi asia ei ole heille mitenkään ajankohtainen ja ei ole kytköksissä heidän älykkyyteensä.

Uskonnottoman maailmankuvassa taas ei ole ristiriitaa sen ja järjen välillä.

Ongelmat ovatkin tosiuskovaisten riesana. Usko sanoo toista ja järki toista. Silloin joko ei tiedä reaalimaailmasta juri mitään, ei ymmärrä reaalimaailmasta juuri mitään tai kieltää sen mitä reaalimaailmasta tietää. Luonnollisesti vahva riippuvuus auktoriteeteistä ja matala älykkyys auttavat ristiriitojen selittämisessä itselleen.