Kaiken aikaa ihminen etsii korkeimpaansa, kuuntelin taanoin Dan Braunin Kadotettua symbolia ja vaikka se on romaani, niin hyvin ajattelemisen antavaa. Ihminen etsii koko ajan korkeampaa ja siten sen myötä meille tulee mystiikka. Jokainen kansakunta omaa omanlaisensa uskonkäsitteen. Kautta aikojen on ollut uskomista noitiin, kiviin, ja varsinkin me mukamas sivistyneet olemme keksineet jumalan. Kaikille jumala on käsite joka on mystiikkaa ja korkeimpaa nojautumista. Siten kun ajattelee koko avaruutta ja kaikkia planeetteja, niin mistä me tiedämme mihin me mennään. Onhan se tutkittu että ihminen menettää painoaan kun kuolee, joten se sielu kait sitten painaa. Ja onhan meillä ajattelu kyky, jokaisen päässä käy yksi humana. Oli se sitten hyvää tai pahaa mitä ajattelemme. Me ns. sivistyneet tukeudumme raamattuun ja sen sanomaan. No entä ne joille raamattu ei ole vielä ilmestynyt. No uskon vakaasti että jokaisessa uskonnossa on hyvää ja paljon huonoa. Kyllä me synnytään uudelleen johonkin, jos ei tänne maanpäälle niin jonnekin muualle. Ja miten sitten syntyy näitä eriuskontoja, no ihmisessähän asuu kaikkinainen pahuus tai sitten hyvyys jos sitä nyt onkaan ) Kuitenkin joku ihminen päättää pienessä aivoissaan miten jumala on hänelle ilmestynyt ja siten perustaa oman joukkonsa ja sittenpä häntä seuraakin samanmoinen hurmoshenkinen poppoo. Ja sitten jokainen mukamas ovat oikeessa. Tuskinpa jumallaa tai sitä korkeempaa kiinnostaa meidän paskajuttumme. Siinä Braunin romaanissa kuvattiin hyvin valon ja pimeyden ihmisiä. Pimeyden ihmiset haluaa koko ajan pahaa ja sen myötä alkavat paneutua niin paljon etteivät pääsekkään irti. Ja valon ihmiset haluavat tehdä selalsta minkä havaitsevat että se kuvaa sanomaan, minkä teette yhdelle pienimistä, sen teette minulle sanoo raamattu. Joka uskonnossa on omat kirjoituksensa ja ei uskonnotkaan käske tehdä pahaa. Ihminen se on joka pahaa tekee. Ei kukaan siihen käske.
Joten mielestäni on aivan turhaa alkaa posmottaa että mukamas pitää alkaa johonkin joukkoon, koska yksin me menemme sen korkeimman eteen, ei sinne pääse naapurit mukaan :) Joten mystiikkaa se vaan on, kun hurahdetaan johonkin uskontokuntaan. Joka kuvittelee olevansa oikeassa, niin onko se sitten totta. Raamatunkin tekstejä on muutettu hyvin paljon koko ajan ja mistä me tiedämme mikä on alkuperää...Koraanihan voi olla yhtä hyvin oikeassa kuin bidhakin ja muutkin :)
Siten en usko yhteenkään hihhulijaan sukon siihen että korkeimpi on, mutta mikä/kuka sen on, on mysteeri :)
Joten mielestäni on aivan turhaa alkaa posmottaa että mukamas pitää alkaa johonkin joukkoon, koska yksin me menemme sen korkeimman eteen, ei sinne pääse naapurit mukaan :) Joten mystiikkaa se vaan on, kun hurahdetaan johonkin uskontokuntaan. Joka kuvittelee olevansa oikeassa, niin onko se sitten totta. Raamatunkin tekstejä on muutettu hyvin paljon koko ajan ja mistä me tiedämme mikä on alkuperää...Koraanihan voi olla yhtä hyvin oikeassa kuin bidhakin ja muutkin :)
Siten en usko yhteenkään hihhulijaan sukon siihen että korkeimpi on, mutta mikä/kuka sen on, on mysteeri :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ihminen etsii koko ajan korkeampaa "
Ihminen etsii aina suurempaa totuutta vaikka totuus on todellisuudessa aina tavoittamattomissa, Ihmisen tiedonnälkä on tyydyttämätön, se on nälkä joka ei lopu koskaan. Käytämme elämämme pyrkien sisäistämään kaiken olemassaolevan tiedon mutta totuus on se että rajallisen elämämme aikana voimme saada haltuumme vain hyvin pienen osan maailmassa olevasta tietomäärästä. Mutta siitä huolimatta etsimme jatkuvasta lisää tietoa ja hallussamme oleva tieto on se joka meidät määrittelee, etsimme jatkuvasti tietoa jotta ymmärtäisimme itseämme paremmin. Suurin mysteeri aina ihmisen näkökulmasta on aina ihminen itse, meidän jokaisen oma persoona.
Ja uskonnot käyttävät tätä ihmisten tiedonnälkää hyväkseen, uskonnothan ovat pääasiassa vain hyvin hienolta kuulostavia sepustuksia jotka tuovat ihmiselle turvallisen olon. On aina helpompi valehdella itselleen kuin elää tietämättömyyden tuomassa epävarmuudessa. Itselleen valehtelemalla totuuden löytäminen on helppoa, tarvitsee vain uskoa että valhe on totuus.
aivan oikeassa, mutta totuus ei ole tiedon keräämisessä vaan tiedon päätttmisessä,sillä me olemme tuon paratiisista asti kerätyn tiedon vankeja, joka on sitonut meidät aikaan ja aineeseen henkisesti, synnyttämällä, egon, sielun joka ei ole mitään jumalallista alkuperää materiasta kehityksen kautta syntynyt keskus, joka sitten hallitsee ihmistä
Tuon kaiken ymmärtäminen vapauttaa meidät tuosta tuosta tiedosta, ja totuus tulee luoksenne.
Se ei ole uskontojen ja aatteiden asia vaan jokakaisen henkilökohtainen ymmärrys
"Ihminen etsii koko ajan korkeampaa"
se on evoluutiota.