kiittää Vanhasen hallitusta Vanhasen hallitusten aikana talouden pito erinomaista siitä ei pääse kukaan mihinkään. Suomihan on saanut monia tunnustuksia eri asiantuntija tahoilta. Eli aivan toisin kuin täällä nämä maailman lopun maalarit antavat ymmärtää..
Suomi Euroopan ykkönen, tästä
saamme..
43312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
sen ymmärtää
http://www.findikaattori.fi/38/?show=teema
ensin kansantulo nousee ensin 100 prosenttia niin ei mekkalaa paljoa hiljennä 9,8 prosentin lasku
http://www.ek.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kuvat/tal2.pdf
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/suhdannekuvat/liitetiedostot/pdf/kava3.pdf
http://www.ek.fi/www/fi/tilastokuvat/talous/kuvat/INV_kesa2010/INV_1.pdf
keskustelun pohjaksi, mutta ei nyt kovin kaukana todellisuudesta.
Melkolailla satunnaistahan tuo suomalainen osaaminen tuntuu olevan. Joissakin yksittäisissä testeissä saattaa joskus lykästää, mutta esimerkiksi viimeksi urheiltaessa taisi tulla vain yksi ainoa säälimitali. Vielä kun vähän aikaa hierotaan, niin eiköhän lukutaitokin katoa. Laskutaito ainakin on hukassa, ainakin siitä päätellen, että taloista alkavat katot tipahdella, kun lujuuslaskelmia ei osata enää tehdä oikein. Inssejäkin on koulutettu liikaa, taitaa puolet istua kortistossa. Tohtoreitakin leivotaan kuin pullaa, eikä loppua näy. Eikä kukaan näy edes viisastuneen.
nauloja puuttuu
Se sama Vanhanen on kohta valtakunnanoikeudessa. Saakohan se isomman tuomion kuin Juhantalo?
yksi A4:n pitäisi irrota.
uusia ohjeita kyllä kohta tulee prosyyria
aikoja tulevaisuudessa:
"Suomen valtio ahmii velkaa ennätysmäärin pitääkseen sinut tyytyväisenä, koska sinä voit äänestää seuraavissa vaaleissa".
-
"Suomen velkaa lyhentävät – jos pystyvät – tulevat sukupolvet, koska ne eivät voi äänestää seuraavissa vaaleissa."
http://velkakello.fi/
on alhaalla ja talous pyörii kohta laakerit punaisena, maksetaan velat pois.
Tilanne on nurinkurinen. Alhainen korkotaso oli tarkoitettu lääkkeeksi finanssikriisin aiheuttamaan taantumaan, mutta pitkittyessään alhaiset valtionlainojen korot ja markkinakorot voivat olla uuden kriisin siemen, kun ylimääräistä likviditeettiä alkaa keskittyä yhteen paikkaan.
Löysä rahapolitiikka on ollut aikaisemminkin syynä luotonannon kuumentumiseen ja luonut kuplia omaisuusarvoihin, kun alhaisen korkotason vapauttama raha etsii tuottoa muista sijoituksista. Samalla se on johtanut riskien kohtalokkaaseen vähättelyyn. Korjausliike voi olla raju, kuten nähtiin vuosina 2008–2009.
Tilannetta hankaloittaa myös se, että eurooppalaispankkien hallussa on nyt suuria määriä valtionlainoja. Jos lainojen korot lähtevät rahapolitiikan nopean kiristämisen myötä nousuun, merkitsee se näille lainoille arvonlaskua, joka näkyisi myös pankkien taseissa. Kiristäminen heijastuisi lisäksi osake- ja kiinteistömarkkinoille.
Tästä on varoittanut muun muassa maailman keskuspankkien yhteiselin, Kansainvälinen järjestelypankki (BIS).
kun talous alkaa vetämään mutta ne on silti pidettävä niin kohtuullisina että velanmaksut ei tyrehdy eli lypsävää lehmää ei tapeta koroillakaan..
Lainaa ja lisäveroja - Lue tärkeimmät vuoden 2011 budjetista
28.07.2010
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok) esitteli valtion budjetin vuodelle 2011. Aamulehti tutustui siihen puolestasi.
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen on julkistanut ensi vuoden budjetin. Aamulehti tutustui tulo- ja menoarvioon puolestasi ja kokosi yhteen tärkeimmät budjettiin liittyvät uutiset ja asiat. Lue, miten budjetti vaikuttaa sinun elämääsi ja kukkaroosi!
Tiivistetysti ensi vuoden budjetti tarjoaa seuraavaa:
- Suomen valtion budjetti ensi vuodelle on 50,4 miljardia euroa.
- Suomi joutuu lainaamaan ulkomailta vajaa yhdeksän miljardia euroa kattaakseen kaikki kulut.
- Palkansaajien tuloverotus pysyy ennallaan.
- Eläkkeiden verotusta kevennetään samalle tasolle palkansaajien kanssa.
- Verotuksessa otetaan huomioon myös se, että sosiaalivakuutusmaksujen ja ansiotason nousu nostaa kokonaisveroastetta. Tähän valtio laittaa 425 miljoonaa euroa.
- Hallitusohjelmassa päätettyä veronkevennysvaraa jätetään käyttämättä 240 miljoonaa euroa.
- Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien uudella verolla kerätään valtion kassaan ensi vuonna 100 miljoonaa euroa.
- Arvonlisäverojen korotukset lisäävät valtion verotuloja noin 700 miljoonalla eurolla vuodessa ja energiaverojen korotukset noin 750 miljoonalla eurolla.
kansantaloudessa sentään pyörii liki 300 miljardia, jos aikoo soudella pitää olla vene ja aidot ja ennen kaikkea veneessä kunnon tappi.
IMF on huolissaan
International Monetary Fundin Suomi-raportti julkaistiin 2.9.2010. Siinä ei osattu vielä iloita suhdannekäänteestä eikä katsauksesta paista sama optimismi, mikä oli luettavissa mm. Nordean pääekonomistin huulilta, ensi kevään vaaleihin valmistuvalta kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataiselta tai suomalaiskuluttajien luottamuksesta.
Niin tai näin, Suomen talouden elpymisellä on kehnot edellytykset ,jos maailman talous ja etenkin Euroopan talous eivät ole vetämässä. Yksikään ennustuslaitos ei ole syvällä rintaäänellä sanonut, että taantuma on takana ja nousu on edessä. Taloudelliseen tulevaisuuteen liittyy riskejä.
Historiallinen kolaus
Suomen ajautumien lamaan 2009 oli poikkeuksellisen raju. Bkt laski 8 prosenttia vuodessa, joka muuten oli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1918 sisällissodan. IMF:n raportti huomauttaa, että bkt:n pudotus oli kovin kaikista euroa käyttävissä maista.
Suomea ravisteli etenkin metalliteollisuuden, elektroniikkateollisuuden ja rakentamisen syöksy. Tänä vuonna erityisesti perusmetalli- ja metsäteollisuuden vienti on vetänyt vahvasti. Tästä Suomi saa kiittää Kiinan vahvaa kasvua sekä Saksan teollisuuden parantunutta kysyntää.
Vanhanen siis sai aikaan globaalin laman ja Vanhasen toimiessa pääministerinä ja vastatessa valtion taloudenpidosta, vei Suomen nousuun? No, kepulaiset saa uskoa Vanhas-jumalastaan mitä haluavat, mutta totuus on aivan muuta.
sillä ,kun risutukka Pekkarinen saa risut kerättyä
risujen kansa mitään tekemistä, EU:lla on.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=299665
energia maksaa, mutta minkäs teet, EU:n tuomioistuimeen meno vasta kalliiksi tulee..
Missä se näkyy?
Minun kohtalaisen pitkän elämäni aikana on ensimmäinen kerta kun laman merkit ei oikeastaan näy misään.
Ainoastaan paperiteollisuus on siirtänyt toimintojaan pois suomesta.
Asuntojen arvot ovat nousseet koko ajan. Asuntoja osteaan koko ajan.Taloja rakennetaan koko ajan. Metsien arvot nousevat koko ajan. Metsiä ostetaan koko ajan. Osakkeiden arvot ei ole tippuneet kovinkaan pajon.Osakkeiden arvot ovat nousseet kesken laman huomasti. Köyhyys ei ole lisääntynyt, vaan lieventynyt. Palkat ovat nousseet kohtalaisen pajon. TUloerot ovat supistuneet. Työttömyys on ollut koko ajan kohtuullisella tasolla, ja laman aikana ja laskenut jo lama-aikaa edeltävälle tasolle.
1990- luvulla laman kaikki seuraukset olivat täysin toisinpäin.
Asunnot menettivät arvonsa, metsät menettivät arvonsa, yritykset menivät nurin, lapsiperheet näkivät nälkää, työttömyys nousi jopa 2+%:ttiin thyövoimasta.....
Onko tuo merkki hyvästä laman ajan talouspolitiikasta vai eikö meillä ole lamaa ollutkaan?
Kerrotaan talouden rajusta laskusta 8%, mutta misssä se näkyy?
EI oikeastaan missään!
Jos viitsii ajatella mistä tämä lama alkoi, alkoi se USA:sta ja nimenomaan asuntojen arvonlaskusta ja holtittomasta lainanannosta, eli siis kyseessä on finanssikriisi. Suomen kohdalla täältä on kadonnut tämän laman aikana kymmeniä tuhansia teollisuustyöpaikkoja (joillakin kylillä kaikki työpaikat ovat kadonneet)ja työttömyys kohtaa yhä useammin koulutettuja ja kaikille ryhmille on ominaista, että se koskee nuoria (nuorisotyöttömyys n. 25 %). Bruttokansantuotteen lasku vaikuttaa koko maan talouteen ja samalla velkaannuttaa Suomalaisia. Siis sinun perintönäsi jää velkaa tuhottomasti tuleville polville.
Kyllä se lama näkyy myös Helsingin keskustassa ja joka kulmassa näkyy keräämässä ihmisiä.
"Vanhempien lamaongelmat tekevät lapsista uhreja
Vanhempien huoli työpaikoista ja rahan riittämisestä heijastuu lapsiin. Kun tulevaisuus ahdistaa vanhempia, heidän voimansa ohjata ja tukea lasta vähenevät.
Vanhemmat eivät aina jaksa näyttää rakkauttaan lapsiinsa, vaan he saattavat toimia ailahtelevasti ja kovakouraisesti.
Lastenpsykiatri, tutkimusprofessori Tytti Solantauksen mukaan nyt on tärkeää turvata kotien, koulujen ja päiväkotien toimintakyky.
Jos säästetään esimerkiksi vähentämällä opettajia, heidän työstressinsä lisääntyy. Lisäksi motivaatio ja oman työn arvostus heikkenevät.
Tämä taas aiheuttaa luokkien ilmapiirin huononemista ja levottomuutta sekä erityisesti tyttöjen käytöshäiriöitä.
Solantaus on tutkinut aiemmin 1990-luvun laman vaikutuksia lapsiin.
Hän jatkaa nyt Suomen Akatemian uudessa tutkimuksessa sen selvittämistä, näkyvätkö laman vaikutukset nyt jo lähes kolmekymppisiksi kasvaneiden kehityksessä.
maksetaan Suomessa yli 100 miljardia, eläkkeitä ja muita etuuksia 50 miljardia, omaisuutemme arvo kasvaa tasaista tahtia, vielä voisi sanoa että meillä on niin paljon autoja että kaikki Suomalaiset mahtuu kerralla autoihin ja jää vielä tilaakin, hyvin menee mutta menkööt..
1990-luvun laman ajalta minunkin elämä'ssä.
Tuota on turha kertoa.
Juuri tuon vuoksi minä ihmettelen mikä lama tämä on.
Enimmäkseen tämän laman valittajat ovat hyvin toimeentulevia ihmisiä. Sellaisia ihmisiä joilla on turvattu elämä. On ansisidonnainen työttömyysturva ja toisilla työpaikka.
Valittamisen aihetta olisi eniten työttömyyden perusturvalla olevilla. Varsinkin työmarkkinatuella oelvilla.
Noillakaan ei olisi valittamista jos Vanhasen esityksistä parantaa tuin ryhmän asemaa edes yksi olisi toteutettu. Mutta se ei käynyt muille puolueille, No vihreitä lukuunottamatta.
työpaikan säilymisestä?
Vai niin. Tuo on juuri sitä hulta jota tuntevat työpaikan omaavat hyväosaiset. Mitä tuo nyt sen rinnalla jos sitä työpaikkaa ei todella ole.
Nuo ovat niitä tyhjänpäiväisiä hyväosaisten huolia.
uusien kotimaisien työpaikkojen suntymistä bioenergia alalle?
Pitääkö demaria äänestää, että saadaan risuenergiahommat kunnolla alkamaan?
http://www.youtube.com/watch?v=pckb7nRCuBY
velkaa kuin koskaan ennen, nimellishinnoilla mitattuna. Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan ennen. Sinäkin olet velkaantuneempi kuin koskaan ennen. Suomen maksama korko nousee ennen pitkää – niin sinunkin lainojesi korko.
Yhä suurempi osa veroistasi menee velan korkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?
http://velkakello.fi/
Yksi palkansaajaryhmä on pienen Suomen johtajakaarti, joka ansaitsee kohtuuttomasti palkkatuloina ja optiotuloina. Myös eläkkeelle jää ihmisiä, joiden elääkkeet ovat puolen miljoonan euron tasolla.
Kun nämä niputetaan siihen palkkatulo- ja eläkekertymään, summasta tulee mittava. Kukahan nämä eläkkeet tulevaisuudessa kustantaa, jos nuoret eivät pääse heti töihin opiskelujen loputtua?
Lamaa ja sen seurauksia tarkastellaan kolmella tasolla, jotka ovat talouden lama, työmarkkinoiden lama ja laman sosiaalipoliittiset seuraukset. Laman vaiheet ovat eriaikaisia. Tuotannon käännyttyä nousuun työttömyyden kasvu jatkui vielä jonkin aikaa. Työllisyystilanteen alettua parantua hyvinvointivaltion murheet eivät helpottaneet: julkisen sektorin velka, sosiaalimenojen osuus valtion menoista, tulonsiirtojen osuus kotitalouksien tuloista, toimeentulotukea saaneiden kotitalousten osuus sekä pitkäaikaistyöttömien ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien osuudet kasvoivat edelleen.
Uudet työpaikat ovat viime 20 vuoden aikana syntyneet lähes pelkästään palvelualoille, kuten yrityspalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, kauppaan ja majoitukseen. Työllisten määrä on vähentynyt maataloudessa yli 50 prosenttia ja teollisuudessa noin 20 prosenttia.
Työpaikkoja on avautunut vain koulutetuille viimeisen 20 vuoden aikana. Eniten on kasvanut ylempää korkeakoulututkintoa tai tutkijakoulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä. Niiden määrä on reilusti kaksinkertaistunut.
Puolet työttömäksi jääneistä ei palaa enää työelämään. 2000-luvun alkuvuosien työttömistä ei kyetty työllistämään kuin kolmannes, 20 prosenttia jatkoi työttömänä ja 28 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle. Loput olivat kotitalouksissa, opiskelivat tai eivät enää kuuluneen maan väestöön.
Ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa työpaikat vähenevät selvimmin maa- ja metsätaloudessa ja teollisuustoimialoilla. Palvelutoimialoilla työskentelevien suhteellinen osuus 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä muutokset näyttävät kuitenkin olevan pieniä. Palvelut ja kauppa työllistävät yhä suuremman osan työvoimasta. Tärkeämpää lieneekin se, miten työ muuttuu toimialojen sisällä.
parikymmentä prosenttia jäljessä edellisen laman velasta, pitäisikö jotain tehdä ettei velka kasvaisi, vaikka työaikaa pidentää, no se ei käy kun maa menee yleislakkoon.
http://treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401
Velka rasittaa tulevia sukupolvia, ei sinua joka et enää juurikaan mitään kuluta.
eläkkeitä ja sosiaalietuuksia maksetaan Suomessa siinä 200 miljardia euroa joka vuosi, kansallisomaisuutemme arvoa ei liene kukaan laskenut mutta tyhjätaskuja emme ole, jo tavallisen palkkatyöntekijä pariskunnan omaisuuden arvo voi olla miljoonissa siis euroissa.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=41254&name=DLFE-4808.pdf
Jos tuijottaa vain omaan napaansa ei näe mitä ympärillä taphtuu.
Suuret ikäluokat ovat kahmineet kaikki edut, joista kyllä saattaa se miljoonan euron omaisuus olla kasattuna. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatiikin sitten jotain muuta.
aikoo kalastella, maksoi mitä maksoi
maksettava korkojen kansa,pitkässä juoksussa velka voi jopa tuottaa, tämän ymmärtäminen vaatii hiukan kokonaisuuden ymmärtämistä
muun maailman tapaan eikä lakkoilla
ollut maailman paras maa..
eikä ole etes koskaan pankissa käynyt hakemassa lainaa tai ollu takuumiehenä.
röörit kunnossa, meinaan jos on käyttänyt yhteiskunnan palveluita niin velkaa alkaa kertymään huomaamatta
velan ottaminen alkaa jo ennen syntymää..
Esimerkiksi asunnon ostajilla, vallankin nuorilla on runsaasti velkaa. Useimmilla 50-90 % asunnon hinnasta.
Kun sitten vaikka kahdenkymmenen vuoden päästä vertailette heitä sellaisiin ikätovereihin, jotka eivät ole ottaneet velkaa, ja asuvat kokoajan vuokralla. Niin kummat mahtanevat olla silloin varakkaampia.
Oma käsitykseni on että omistusasunnon hankkineet, vaikka ovat aikanaan joutuneet enemmän penniä venyttämään, ja kaljakuppiloissa harvemmin käymään, kuin vuokralla asujat.Tämä sama pätee myös valtion velkaan, kun se taidolla investoidaan tulevaisuuteen, ja uusien työpaikkojen luomiseen.
sille on katetta ja jos velka on tuottavaa niin se on sijoitus joka tuottaa voittoa
hedelmää, hallituspuolue tulevalla kaudellakin