Pakkoruotsi syö resursseja muiden kielten opiskelusta. Tekemällä siitä vapaaehtoinen monipuolistetaan kieltenosaamista Suomessa. Oman kokemuksen perusteella EU:ssa virkamiehenä minulle olisi ollut huomattavsti enemmän apua ranskan tai espanjan kielestä. Näillä kielialueilla olen ummikko. Pohjoismaissa pärjää hyvin englannila. Onneksi matikkalinjasta huolimatta luin sentään vielä saksaa, josta on paljon apua.
Toinen asia, josta kouluissa kannattaisi karsia on tunnustuksellinen uskonnonopetus. Nyt pitää taata uskonnonopetusta monille uskonnoille. Minusta olisi järkevämpää opettaa uskontojen historiasta ja jättää tunnustuksellisuus muualle. Uskonnoissa on lähinnä kyse vallankäytöstä ja ihmisten hallitsemisesta peloilla - lohtu on se tikkari.
Toinen asia, josta kouluissa kannattaisi karsia on tunnustuksellinen uskonnonopetus. Nyt pitää taata uskonnonopetusta monille uskonnoille. Minusta olisi järkevämpää opettaa uskontojen historiasta ja jättää tunnustuksellisuus muualle. Uskonnoissa on lähinnä kyse vallankäytöstä ja ihmisten hallitsemisesta peloilla - lohtu on se tikkari.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pikkukieli-tönkköruotsista ei maailmalla minkäänlaista hyötyä. Ruotsin pakkotyrkytys syö rahat, ajan ja halun lapsilta oppia todellinen maailmankieli, josta TODELLISTA hyötyä kansainvälisesti- Sen sijaan ruotsinkieliset ovat yhden kielen edellä, kun ei tarvitse tankata vastenmielistä pakkopullaa. Uskonnoilla taas ammoisista historioista lähtien on saatu kansa pidettyä ruodussa, pakkopulla sekin. Uskotella voidaan mitä tahansa, ja pienestä lapsesta asti aktiivisesti toteutettu yksisilmäinen aivopesu estää tehokkaasti kriittisen ajattelun, pois, pois! Lisäksi kaikkinainen verorahojen haaskaus uskontojen opetuksiin tarpeettomana lopetettava, on paljon tähdellisempääkin käyttöä niukoille varoille.
Kuinka Suomen ruotsinkielisten jälkipolven pitäisi suhtautua pakkosuomeen.Suomenkielisiä on maapallolla tosi vähän.
mutta painottaisin, että USKONNOISTA, kaikista uskonnoista yleisesti, koulussa pitää kertoa. On hyvä olla selvillä maailmanuskonnoista, siitä, mistä niissä on kysymys. Tuntimääriä tällainen opetus ei paljoa vaadi. Ala-asteella ei mitään, yläasteella pakollisena lyhyt yleiskatsaus uskontoihin, lukiossa taas vapaaehtoista tai katsaukset joidenkin muiden oppiaineiden yhteydessä. Tietämättömyys uskonnoista voi johtaa sivistyksellisiin aukkoihin, jonkalaisia esim. Yhdysvalloissa - ja esiintyyhän sitä täälläkin.
Mutta suomenkielisyys on suomalainen tulevaisuus.