Aikuisen tanssiopinnot

Kiitos!
Käytiinkö läpi eri tanssilajeja, vai keskityttiinkö yhteen? Mihin?

Lajit??? kirjoitti:

Kiitos!
Käytiinkö läpi eri tanssilajeja, vai keskityttiinkö yhteen? Mihin?

Tanssiseurojen reeneissä käydään yleensä läpi kaikki yleisimmät tanssilajit, sekä perinteiset että kopteroinnit lattareita unohtamatta.

Lajit??? kirjoitti:

Kiitos!
Käytiinkö läpi eri tanssilajeja, vai keskityttiinkö yhteen? Mihin?

"ilman nuoruuden pohjia?"

Tarkoittaako tuo että ei ole minkäänlaista kokemusta vai ei ole "minkäänlaista" kokemusta.
Siis oletko ihan oikeasti ensikertaa liikkeellä tanssin merkeissä?

Jos näin on niin älä ryntää tanssikurssille, siellä tulet vain ahdistuneeksi kun et pääse eteenpäin ja muut menevät jo ensinmäisen tunnin jälkeen kaikenlaisia kuvioita, tanssikurssilla on se pelin henki että mennään massan ehdoilla, ei aloittelijan ja hitaimman ehdoilla.

Hakeudu yksityisopetukseen, aloita musiikin kuuntelusta ja sieltä tanssiin liittyvien elementtien etsimisestä.
Jo pelkästään ykkösellä liikkeelle lähteminen vei minulta useamman tunnin.
Toinen asia on se että saada jalat liikkeelle oikeaan aikaan (siis musiikin tahdissa).

Kun nämä on opittu niin sitten kursseille. Mulla meni yksityisopetuksessa aikaa lähes 20 tuntia ja kotona harjoittelua päälle n. 50 tuntia.

Siis kun lähdetään ihan oikeasti liikkeelle nollista, ei ole oikotietä tässä asiassa.

Ensiksi.. kirjoitti:

"ilman nuoruuden pohjia?"

Tarkoittaako tuo että ei ole minkäänlaista kokemusta vai ei ole "minkäänlaista" kokemusta.
Siis oletko ihan oikeasti ensikertaa liikkeellä tanssin merkeissä?

Jos näin on niin älä ryntää tanssikurssille, siellä tulet vain ahdistuneeksi kun et pääse eteenpäin ja muut menevät jo ensinmäisen tunnin jälkeen kaikenlaisia kuvioita, tanssikurssilla on se pelin henki että mennään massan ehdoilla, ei aloittelijan ja hitaimman ehdoilla.

Hakeudu yksityisopetukseen, aloita musiikin kuuntelusta ja sieltä tanssiin liittyvien elementtien etsimisestä.
Jo pelkästään ykkösellä liikkeelle lähteminen vei minulta useamman tunnin.
Toinen asia on se että saada jalat liikkeelle oikeaan aikaan (siis musiikin tahdissa).

Kun nämä on opittu niin sitten kursseille. Mulla meni yksityisopetuksessa aikaa lähes 20 tuntia ja kotona harjoittelua päälle n. 50 tuntia.

Siis kun lähdetään ihan oikeasti liikkeelle nollista, ei ole oikotietä tässä asiassa.

Lue lisää

Itse olen oppinut täysin ilman mitään tanssikursseja ja olen sitä mieltä, että jos on rytmitajua ja todellista halua, niin ei mitään kursseja tarvitse. Yleensäkin aloittelevat tanssijat tanssivat liikaa ja ovat yli-innokkaita. Paras tapa on oma oivaltaminen ja sitä auttaa se, että seuraa niiden hyvin tanssivien parien tanssia sivusta. Loppupeleissä on kuitenkin kyse siitä mikä on se oma näkemys tanssista ja kuinka haluaisi tanssia. Itse saatuani tanssikipinän aloin käydä tanssipaikoissa ja suurimman osan illasta istuskelin/seisoskelin ja seurasin minun mielestä illan parhaita pareja ja olin silleen ikäänkuin hengessä mukana. Lähes jokaisella hyvällä tanssijalla on joku liike/askelkuvio jota voi soveltaa siihen omaan tapaan tanssia. Esim. jollakin on hyvä asento, joku osaa hyvin pyöriä, jollakin on erittäin hyvä rytmitaju jne. No sitten vaan pikkuhiljaa kokeilemaan. Ensin sellaisten tavallisten naisten kanssa, siis todelliset harrastajat täytyy alussa kiertää kaukaa, sillä he katsoo kuin halpaa makkaraa, jos nyt yleensä edes viitsivät vaivautua. Itse opin tanssimaan erttäin nopeasti ja huomasin pian, että jopa ne parhaiten tanssivat naiset tulivat mielellään parketille ja eräs tanssinopettajatyttö jopa sanoi, että. tule vaan rohkeasti hakemaan. Sinussa on ainesta ja sinusta tulee hyvä tanssija.
Tanssikoulut kyllä rahastaa tanssitaidosta haaveilevia, mutta tanssitaito on lopulta kuitenkin aika sisäsyntyistä. Rytmitajua joko on tai ei ole. Toiset oppivat tanssimaan kohtuullisesti muutamassa kk ja toiset puurtaa vuosikymmeniä ja silti homma ei toimi, jopa valssi vedetään väärään tahtiin ja lattarit aivan päin prinkkalaa.
Tanssi kannataa aloittaa perusasioista. Ensimmäinen on asento, siis ei sellanen ylileveä kilpatanssiasento vaan sellanen jossa on hyvä olla ja joka ei ole liian mahtaileva. Toinen on sopivat kengät, Miehellä ohutpohjaiset mielellään nahkapohjat.
Siitä se lähtee!

taivuttelija 111 kirjoitti:

Itse olen oppinut täysin ilman mitään tanssikursseja ja olen sitä mieltä, että jos on rytmitajua ja todellista halua, niin ei mitään kursseja tarvitse. Yleensäkin aloittelevat tanssijat tanssivat liikaa ja ovat yli-innokkaita. Paras tapa on oma oivaltaminen ja sitä auttaa se, että seuraa niiden hyvin tanssivien parien tanssia sivusta. Loppupeleissä on kuitenkin kyse siitä mikä on se oma näkemys tanssista ja kuinka haluaisi tanssia. Itse saatuani tanssikipinän aloin käydä tanssipaikoissa ja suurimman osan illasta istuskelin/seisoskelin ja seurasin minun mielestä illan parhaita pareja ja olin silleen ikäänkuin hengessä mukana. Lähes jokaisella hyvällä tanssijalla on joku liike/askelkuvio jota voi soveltaa siihen omaan tapaan tanssia. Esim. jollakin on hyvä asento, joku osaa hyvin pyöriä, jollakin on erittäin hyvä rytmitaju jne. No sitten vaan pikkuhiljaa kokeilemaan. Ensin sellaisten tavallisten naisten kanssa, siis todelliset harrastajat täytyy alussa kiertää kaukaa, sillä he katsoo kuin halpaa makkaraa, jos nyt yleensä edes viitsivät vaivautua. Itse opin tanssimaan erttäin nopeasti ja huomasin pian, että jopa ne parhaiten tanssivat naiset tulivat mielellään parketille ja eräs tanssinopettajatyttö jopa sanoi, että. tule vaan rohkeasti hakemaan. Sinussa on ainesta ja sinusta tulee hyvä tanssija.
Tanssikoulut kyllä rahastaa tanssitaidosta haaveilevia, mutta tanssitaito on lopulta kuitenkin aika sisäsyntyistä. Rytmitajua joko on tai ei ole. Toiset oppivat tanssimaan kohtuullisesti muutamassa kk ja toiset puurtaa vuosikymmeniä ja silti homma ei toimi, jopa valssi vedetään väärään tahtiin ja lattarit aivan päin prinkkalaa.
Tanssi kannataa aloittaa perusasioista. Ensimmäinen on asento, siis ei sellanen ylileveä kilpatanssiasento vaan sellanen jossa on hyvä olla ja joka ei ole liian mahtaileva. Toinen on sopivat kengät, Miehellä ohutpohjaiset mielellään nahkapohjat.
Siitä se lähtee!

Lue lisää

Tuo on täyttä puppua, paitsi asento ja kengät. Kyllä se on todellisuudessa suurella osaa ihmisistä sellainen tilanne tanssin oppimisen kanssa, että ilman kursseja ei opi. Ehkä olet poikkeuksellisen lahjakas, joten ole tyytyväinen siihen, mutta vain todella harva oppii vain katselemalla toisten tanssimista.
Onneksi meille tyhjästä aloittaneille on löytynyt monia eri vaihtoehtoja, on tanssikouluja, tanssiseuroja, kansanopiston kursseja, tanssileirejä, jne., jokaisen kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja, jos siihen vain on mahdollisuuksia.
Tietysti yksityistunnit on myös yksi vaihtoehto, mikäli talous sen sallii, mutta kyllä pienemmissä ryhmissäkin saa monesti riittävän tehokasta opetusta. Kertaus ja toistot takaavat oppimisen.

hjp. kirjoitti:

Tuo on täyttä puppua, paitsi asento ja kengät. Kyllä se on todellisuudessa suurella osaa ihmisistä sellainen tilanne tanssin oppimisen kanssa, että ilman kursseja ei opi. Ehkä olet poikkeuksellisen lahjakas, joten ole tyytyväinen siihen, mutta vain todella harva oppii vain katselemalla toisten tanssimista.
Onneksi meille tyhjästä aloittaneille on löytynyt monia eri vaihtoehtoja, on tanssikouluja, tanssiseuroja, kansanopiston kursseja, tanssileirejä, jne., jokaisen kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja, jos siihen vain on mahdollisuuksia.
Tietysti yksityistunnit on myös yksi vaihtoehto, mikäli talous sen sallii, mutta kyllä pienemmissä ryhmissäkin saa monesti riittävän tehokasta opetusta. Kertaus ja toistot takaavat oppimisen.

Lue lisää

höpö höpö. suurin osa lavatanssien harrastajista on oppinut aivan vaan tanssimalla. Jos on rytmitajua ja halua oppia, niin ei tanssimaan oppiminen ole sen vaikeampaa, kuin esim. polkupyörällä ajamaan oppiminen, mutta onhan se tietysti hyvä pisnes tanssikurssien vetäjille ja heidän etuihinsa kuuluu tietty luoda sitä mielikuvaa, että vain kurssien kautta voi oppia.
Kilpatanssi on tietysti aivan eriasia.
Nämä lavatanssikurssit ovat kuitenkin aikalailla viimevuosina vasta yleistyneet. Lähes kaikki yli 10 vuotta tanssia harrastaneet ovat itseoppineita. Kun perusaskel siis vaihtoaskel on sisäistetty on siitä helppo edetä tango, foxs, iskelmä, jive menee kuitenkin aikalailla samoilla eväillä hieman painotuksia muuttamalla. Ei niissä mitään mystistä ole. Hidasta valssia osaa jokainen kävelytaitoinen tanssia, koska siinähän ei mitään varsinaista vaihtoaskelta edes ole. Itse olen ilman kursseja oppinut kaiken sen mitä olen halunnut oppia. On kuitenkin tansseja joita en tanssi, koska en tunne niihin vetoa. Esim. masurkka, polkka , mutta se ei johdu siitä ettei osaisi vaan siitä että evvk. periaatteessa kaikki muut lavoilla tanssitut onnistuu hyvin (argentiinalainen tango on vaiheessa ja senkin opin kyllä aivan ilman tanssikursseja) Tanssin oppiminen on verrattavissa vieraisiin kieliin , eli homma helpottuu kun saa juonesta kiinni.
Sitäpaitsi nettistä löytyy mieletön määrä tanssiesityksiä, kaiken tasoisia aivan ilmaiseksi ja niitä kaikessa rauhassa katselemalla avautuu tanssin perusidea ja siitä vaan matot rullalle ja kokeilemaan.
Myös kannattaa muistaa että tanssissa keskittyy omaan tanssiin ja unohtaa kilpailemisen paremmin tanssivien kanssa, koska niitähän aina löytyy. Tarkoitushan on seuratansseissa lopultakin vain viihtyä ja pitää hauskaa?
Tunnen henkilökohtaisesti tanssiopettajia, jotka eivät itse ole koskaan käyneet mitään kursseja, vaan ovat aivan itseoppineita. Kuinkahan se on mahdollista?
Pidän myös arvossa tanssijoita joilla on tanssissa omaa luovaa näkemystä, ja jotka uskaltaa tuoda tanssiin oman persoonallisen otteen.
Lavoilla näkee koko ajan esim. lattareiden tanssijoita, jotka ovat tanssikursseilla kyllä oppineet perusaskeleet ja kuviot, mutta silti tanssin sovittaminen rytmiin menee aivan päin seiniä, vaikka ensin kuunnellaan lasketaan tarkaan missä on se kohta josta lähdetään. He ovat usein myös niin orjallisesti niissä kuvioissaan kiinni, että toisten tanssijoiden huomioon ottaminen ja tilan antaminen ei enää onnistu. Toinen taas oivaltaa hyvinkin helposti aivan ilman tanssikursseja askeleiden ja rytmin pyhän yhteyden.
Asian vierestä voisi vielä muistuttaa, että maan kuuluisin harmonikkataiteilija ja opettaja oli itseoppinut.
Loppukevennykseksi lainaus Juice Leskisen laulusta " Jotka osaa ne tekee mitä vaan, jotka eivät ne ryhtyy opettamaan"
Mukavia tanssireissuja kuitenkin kaikille sekä tanssikurssilaisille, että itseoppineille. Molemmista ryhmistä löytyy varmasti hyviä tanssijoita.

Taivuttelija111 kirjoitti:

höpö höpö. suurin osa lavatanssien harrastajista on oppinut aivan vaan tanssimalla. Jos on rytmitajua ja halua oppia, niin ei tanssimaan oppiminen ole sen vaikeampaa, kuin esim. polkupyörällä ajamaan oppiminen, mutta onhan se tietysti hyvä pisnes tanssikurssien vetäjille ja heidän etuihinsa kuuluu tietty luoda sitä mielikuvaa, että vain kurssien kautta voi oppia.
Kilpatanssi on tietysti aivan eriasia.
Nämä lavatanssikurssit ovat kuitenkin aikalailla viimevuosina vasta yleistyneet. Lähes kaikki yli 10 vuotta tanssia harrastaneet ovat itseoppineita. Kun perusaskel siis vaihtoaskel on sisäistetty on siitä helppo edetä tango, foxs, iskelmä, jive menee kuitenkin aikalailla samoilla eväillä hieman painotuksia muuttamalla. Ei niissä mitään mystistä ole. Hidasta valssia osaa jokainen kävelytaitoinen tanssia, koska siinähän ei mitään varsinaista vaihtoaskelta edes ole. Itse olen ilman kursseja oppinut kaiken sen mitä olen halunnut oppia. On kuitenkin tansseja joita en tanssi, koska en tunne niihin vetoa. Esim. masurkka, polkka , mutta se ei johdu siitä ettei osaisi vaan siitä että evvk. periaatteessa kaikki muut lavoilla tanssitut onnistuu hyvin (argentiinalainen tango on vaiheessa ja senkin opin kyllä aivan ilman tanssikursseja) Tanssin oppiminen on verrattavissa vieraisiin kieliin , eli homma helpottuu kun saa juonesta kiinni.
Sitäpaitsi nettistä löytyy mieletön määrä tanssiesityksiä, kaiken tasoisia aivan ilmaiseksi ja niitä kaikessa rauhassa katselemalla avautuu tanssin perusidea ja siitä vaan matot rullalle ja kokeilemaan.
Myös kannattaa muistaa että tanssissa keskittyy omaan tanssiin ja unohtaa kilpailemisen paremmin tanssivien kanssa, koska niitähän aina löytyy. Tarkoitushan on seuratansseissa lopultakin vain viihtyä ja pitää hauskaa?
Tunnen henkilökohtaisesti tanssiopettajia, jotka eivät itse ole koskaan käyneet mitään kursseja, vaan ovat aivan itseoppineita. Kuinkahan se on mahdollista?
Pidän myös arvossa tanssijoita joilla on tanssissa omaa luovaa näkemystä, ja jotka uskaltaa tuoda tanssiin oman persoonallisen otteen.
Lavoilla näkee koko ajan esim. lattareiden tanssijoita, jotka ovat tanssikursseilla kyllä oppineet perusaskeleet ja kuviot, mutta silti tanssin sovittaminen rytmiin menee aivan päin seiniä, vaikka ensin kuunnellaan lasketaan tarkaan missä on se kohta josta lähdetään. He ovat usein myös niin orjallisesti niissä kuvioissaan kiinni, että toisten tanssijoiden huomioon ottaminen ja tilan antaminen ei enää onnistu. Toinen taas oivaltaa hyvinkin helposti aivan ilman tanssikursseja askeleiden ja rytmin pyhän yhteyden.
Asian vierestä voisi vielä muistuttaa, että maan kuuluisin harmonikkataiteilija ja opettaja oli itseoppinut.
Loppukevennykseksi lainaus Juice Leskisen laulusta " Jotka osaa ne tekee mitä vaan, jotka eivät ne ryhtyy opettamaan"
Mukavia tanssireissuja kuitenkin kaikille sekä tanssikurssilaisille, että itseoppineille. Molemmista ryhmistä löytyy varmasti hyviä tanssijoita.

Lue lisää

höpöt itsellesi! Kuten kirjoitin, olet ehkä poikkeuksellisen hyvä itse oppija. Mutta kun kysymyksessä oli AIKUISTEN tanssiopinnot, on yleensä kyse henkilöistä jotka aloittavat tanssin opiskelun 4-5 kymppisinä, ja se on ihan eri juttu kun että olisi nuorena aloittanut, ja seurannut vanhempien esimerkkiä. Näitä ns. luomutanssijoita on tullut sen verran tanssitettua, että kyllä heistä löytyy jos jonkinlaista loikkijaa, tietysti jotkut jopa osaavat seurata miestä, ja oppivat myös lattareiden kuviot, mutta kyllä suurin osa haluaa mennä vain sillä foxin askeleella.
Edelleen olen sitä mieltä että parhaat daamit, jotka todella osaavat tanssia, tulevat tanssikouluista, seuroista, ja jopa jotkut opistot pystyvät opettamaan todella hyvin, ainakin Orivedellä. (terkkuja Oriveren tytöille)
Oikein huvittaa tuo mainintasi että hidasta valssia osaa kaikki, ei tosiaan osaa, mitään niin järkyttävää en ole kokenut kun hidas valssi kursseja käymättömän "luomutanssijattaren" kanssa, samaa sanoivat naiset eräästä miehestä, jolla ei juurikaan ole ollut haluja opetteluun, kärsimystä myös daameille.
Nämä kokeneet opettajat, jotka ovat aloittaneet itse tanssimisen 10 vuotiaana, ovat tietysti ihan oma joukkonsa, eikä heitä voi mitenkään verrata aikuisena tanssimisen aloittaviin.
Suuri kiitos kaikille tanssikuluille, ja muille alan koulutusta osaavasti antaville, turha heidän bisnestään on kadehtia!

Taivuttelija111 kirjoitti:

höpö höpö. suurin osa lavatanssien harrastajista on oppinut aivan vaan tanssimalla. Jos on rytmitajua ja halua oppia, niin ei tanssimaan oppiminen ole sen vaikeampaa, kuin esim. polkupyörällä ajamaan oppiminen, mutta onhan se tietysti hyvä pisnes tanssikurssien vetäjille ja heidän etuihinsa kuuluu tietty luoda sitä mielikuvaa, että vain kurssien kautta voi oppia.
Kilpatanssi on tietysti aivan eriasia.
Nämä lavatanssikurssit ovat kuitenkin aikalailla viimevuosina vasta yleistyneet. Lähes kaikki yli 10 vuotta tanssia harrastaneet ovat itseoppineita. Kun perusaskel siis vaihtoaskel on sisäistetty on siitä helppo edetä tango, foxs, iskelmä, jive menee kuitenkin aikalailla samoilla eväillä hieman painotuksia muuttamalla. Ei niissä mitään mystistä ole. Hidasta valssia osaa jokainen kävelytaitoinen tanssia, koska siinähän ei mitään varsinaista vaihtoaskelta edes ole. Itse olen ilman kursseja oppinut kaiken sen mitä olen halunnut oppia. On kuitenkin tansseja joita en tanssi, koska en tunne niihin vetoa. Esim. masurkka, polkka , mutta se ei johdu siitä ettei osaisi vaan siitä että evvk. periaatteessa kaikki muut lavoilla tanssitut onnistuu hyvin (argentiinalainen tango on vaiheessa ja senkin opin kyllä aivan ilman tanssikursseja) Tanssin oppiminen on verrattavissa vieraisiin kieliin , eli homma helpottuu kun saa juonesta kiinni.
Sitäpaitsi nettistä löytyy mieletön määrä tanssiesityksiä, kaiken tasoisia aivan ilmaiseksi ja niitä kaikessa rauhassa katselemalla avautuu tanssin perusidea ja siitä vaan matot rullalle ja kokeilemaan.
Myös kannattaa muistaa että tanssissa keskittyy omaan tanssiin ja unohtaa kilpailemisen paremmin tanssivien kanssa, koska niitähän aina löytyy. Tarkoitushan on seuratansseissa lopultakin vain viihtyä ja pitää hauskaa?
Tunnen henkilökohtaisesti tanssiopettajia, jotka eivät itse ole koskaan käyneet mitään kursseja, vaan ovat aivan itseoppineita. Kuinkahan se on mahdollista?
Pidän myös arvossa tanssijoita joilla on tanssissa omaa luovaa näkemystä, ja jotka uskaltaa tuoda tanssiin oman persoonallisen otteen.
Lavoilla näkee koko ajan esim. lattareiden tanssijoita, jotka ovat tanssikursseilla kyllä oppineet perusaskeleet ja kuviot, mutta silti tanssin sovittaminen rytmiin menee aivan päin seiniä, vaikka ensin kuunnellaan lasketaan tarkaan missä on se kohta josta lähdetään. He ovat usein myös niin orjallisesti niissä kuvioissaan kiinni, että toisten tanssijoiden huomioon ottaminen ja tilan antaminen ei enää onnistu. Toinen taas oivaltaa hyvinkin helposti aivan ilman tanssikursseja askeleiden ja rytmin pyhän yhteyden.
Asian vierestä voisi vielä muistuttaa, että maan kuuluisin harmonikkataiteilija ja opettaja oli itseoppinut.
Loppukevennykseksi lainaus Juice Leskisen laulusta " Jotka osaa ne tekee mitä vaan, jotka eivät ne ryhtyy opettamaan"
Mukavia tanssireissuja kuitenkin kaikille sekä tanssikurssilaisille, että itseoppineille. Molemmista ryhmistä löytyy varmasti hyviä tanssijoita.

Lue lisää

Olen kyllä aikalailla samaa mieltä taivuttelijan kanssa siitä, että perustanssit ovat aivan hyvin itse opittavissa. esim. hitaan valssin olen oppinut juuri noin . Kun tajusin että normaalit valssiaskeleet ei istu hitaaseen valssiin, niin seurasin sivusta kuinka se eroaa tavallisesta. Kauniisti tanssivia pareja katsellessa tuli oivallus, että hei siinähän tavallaan vain kävellään, siis ei mitään vaihtoaskelta. Hidas valssi jäi soimaan päässä ja autolle kävellessä yks kaks kol, yks kaks kol ja aina ykkösellä pitempi askel. Näin jokatoinen pitempi sattuu vasemmalle ja jokatoinen oikealle. Seuraavalla tanssireissulla menin jo hidasta valssia muiden mukana ja yksinkertaistettunahan se on oikeastaan vain kävelyä johon tietysti sitten taitojen karttuessa voi koukkuja ottaa mukaan. En kyllä tajua mihin tuossa tanssikoulua tarvitaan? Myös nämä nykyään muodissa olevat kädenalitanssit ovat niin toistensa kaltaisia, että kun yhden muunnoksen osaa, niin ei ole kovin vaikeaa oppia toista.
Mielestäni ei ole tanssiharrastukselekaan eduksi, että aloittamisesta tehdään liian vaikeaa, siis uskotellaan että lavoille ei ole mitään tulemista jos ei ole ensin käyty kursseja. Ei kaikki halua tehdä yksinkertaisesta asiasta liian vaikeaa.
No onhan nykyään kyllä jo sellaisia juoksukoulujakin. Minä kyllä osasin äidin kertoman mukaan jo juosta ihan pienenä. Olin varmaan jo silloin "poikkeuksellisen lahjakas" ehkä pururadadallekin vaaditaan kurssit tulevaisuudessa?

hjp. kirjoitti:

höpöt itsellesi! Kuten kirjoitin, olet ehkä poikkeuksellisen hyvä itse oppija. Mutta kun kysymyksessä oli AIKUISTEN tanssiopinnot, on yleensä kyse henkilöistä jotka aloittavat tanssin opiskelun 4-5 kymppisinä, ja se on ihan eri juttu kun että olisi nuorena aloittanut, ja seurannut vanhempien esimerkkiä. Näitä ns. luomutanssijoita on tullut sen verran tanssitettua, että kyllä heistä löytyy jos jonkinlaista loikkijaa, tietysti jotkut jopa osaavat seurata miestä, ja oppivat myös lattareiden kuviot, mutta kyllä suurin osa haluaa mennä vain sillä foxin askeleella.
Edelleen olen sitä mieltä että parhaat daamit, jotka todella osaavat tanssia, tulevat tanssikouluista, seuroista, ja jopa jotkut opistot pystyvät opettamaan todella hyvin, ainakin Orivedellä. (terkkuja Oriveren tytöille)
Oikein huvittaa tuo mainintasi että hidasta valssia osaa kaikki, ei tosiaan osaa, mitään niin järkyttävää en ole kokenut kun hidas valssi kursseja käymättömän "luomutanssijattaren" kanssa, samaa sanoivat naiset eräästä miehestä, jolla ei juurikaan ole ollut haluja opetteluun, kärsimystä myös daameille.
Nämä kokeneet opettajat, jotka ovat aloittaneet itse tanssimisen 10 vuotiaana, ovat tietysti ihan oma joukkonsa, eikä heitä voi mitenkään verrata aikuisena tanssimisen aloittaviin.
Suuri kiitos kaikille tanssikuluille, ja muille alan koulutusta osaavasti antaville, turha heidän bisnestään on kadehtia!

Lue lisää

Tuo käsityksesi "luomutanssijoista" oli kyllä aika halveeraava. Nämä epävarmat "koikkelehtijat" ovat yleensä kuitenkin niitä jotka käy ehkä 1-2 kertaa kesässä lavalla ja lähinnä jotain artistia katsomassa. Tanssin varsinaiset harrastajat siis olipa kyse itseoppineista tai tanssikoulujen kasvateista osaavat kyllä pääsääntöisesti tanssia aivan nätisti. Joillekin vaan tuppaa tämä oma, joko kuviteltu tai todellinmen osaaminen nousemaan päähän.

itseoppinut ja toimi kirjoitti:

Olen kyllä aikalailla samaa mieltä taivuttelijan kanssa siitä, että perustanssit ovat aivan hyvin itse opittavissa. esim. hitaan valssin olen oppinut juuri noin . Kun tajusin että normaalit valssiaskeleet ei istu hitaaseen valssiin, niin seurasin sivusta kuinka se eroaa tavallisesta. Kauniisti tanssivia pareja katsellessa tuli oivallus, että hei siinähän tavallaan vain kävellään, siis ei mitään vaihtoaskelta. Hidas valssi jäi soimaan päässä ja autolle kävellessä yks kaks kol, yks kaks kol ja aina ykkösellä pitempi askel. Näin jokatoinen pitempi sattuu vasemmalle ja jokatoinen oikealle. Seuraavalla tanssireissulla menin jo hidasta valssia muiden mukana ja yksinkertaistettunahan se on oikeastaan vain kävelyä johon tietysti sitten taitojen karttuessa voi koukkuja ottaa mukaan. En kyllä tajua mihin tuossa tanssikoulua tarvitaan? Myös nämä nykyään muodissa olevat kädenalitanssit ovat niin toistensa kaltaisia, että kun yhden muunnoksen osaa, niin ei ole kovin vaikeaa oppia toista.
Mielestäni ei ole tanssiharrastukselekaan eduksi, että aloittamisesta tehdään liian vaikeaa, siis uskotellaan että lavoille ei ole mitään tulemista jos ei ole ensin käyty kursseja. Ei kaikki halua tehdä yksinkertaisesta asiasta liian vaikeaa.
No onhan nykyään kyllä jo sellaisia juoksukoulujakin. Minä kyllä osasin äidin kertoman mukaan jo juosta ihan pienenä. Olin varmaan jo silloin "poikkeuksellisen lahjakas" ehkä pururadadallekin vaaditaan kurssit tulevaisuudessa?

Lue lisää

"Myös nämä nykyään muodissa olevat kädenalitanssit ovat niin toistensa kaltaisia, että kun yhden muunnoksen osaa, niin ei ole kovin vaikeaa oppia toista."

-sen haluaisin nähdä, kädenalikuvioiden tekeminen on eri asia kuin tanssia kädenalitansseja
-kyllä minäkin opin menemään toistakymmentä tanssilajia lavoilla käymällä, mutta hyvin tiedän, että tanssikurssilla käyminen nopeuttaa oppimista vuosilla, samalla oppii jotain mitä ei edes tiennyt olevan olemassakaan

itseoppinut ja toimi kirjoitti:

Olen kyllä aikalailla samaa mieltä taivuttelijan kanssa siitä, että perustanssit ovat aivan hyvin itse opittavissa. esim. hitaan valssin olen oppinut juuri noin . Kun tajusin että normaalit valssiaskeleet ei istu hitaaseen valssiin, niin seurasin sivusta kuinka se eroaa tavallisesta. Kauniisti tanssivia pareja katsellessa tuli oivallus, että hei siinähän tavallaan vain kävellään, siis ei mitään vaihtoaskelta. Hidas valssi jäi soimaan päässä ja autolle kävellessä yks kaks kol, yks kaks kol ja aina ykkösellä pitempi askel. Näin jokatoinen pitempi sattuu vasemmalle ja jokatoinen oikealle. Seuraavalla tanssireissulla menin jo hidasta valssia muiden mukana ja yksinkertaistettunahan se on oikeastaan vain kävelyä johon tietysti sitten taitojen karttuessa voi koukkuja ottaa mukaan. En kyllä tajua mihin tuossa tanssikoulua tarvitaan? Myös nämä nykyään muodissa olevat kädenalitanssit ovat niin toistensa kaltaisia, että kun yhden muunnoksen osaa, niin ei ole kovin vaikeaa oppia toista.
Mielestäni ei ole tanssiharrastukselekaan eduksi, että aloittamisesta tehdään liian vaikeaa, siis uskotellaan että lavoille ei ole mitään tulemista jos ei ole ensin käyty kursseja. Ei kaikki halua tehdä yksinkertaisesta asiasta liian vaikeaa.
No onhan nykyään kyllä jo sellaisia juoksukoulujakin. Minä kyllä osasin äidin kertoman mukaan jo juosta ihan pienenä. Olin varmaan jo silloin "poikkeuksellisen lahjakas" ehkä pururadadallekin vaaditaan kurssit tulevaisuudessa?

Lue lisää

Kerroin tuossa aiemmin että tarvitsin yksityisopetusta että pääsin tanssiisa aluille.
No minun taso oli 0 eli en ollut koskaan aiemmin tanssinut (siis ihan oikeasti en diskossa en missään) ikää 40 ruumiilisesti raskasta työtä koko ikäni tenyt.
Meni ihan tosissaan aikaa että sain tietyt lihakset tottelemaan minua.

On ihan turha tulla väittämään että jollei opi tanssimaan muita katsomalla niin ei ole rytmitajua, nyt kun olen päässyt jyvälle asioista huomaan että minulla on keskivertoa parempi rytmitaju, en vain ollut sitä aiemmin käyttänyt.

Mitä tulee tuohon hitaan valssin oppimiseen, juu opin minäkin sen ns. luomuna eli katsoin miten muut menee ja siitä sitten itse harjoittelemaan, jenkan kohdalla sama juttu, mutta mutta. tämä vaati taustalle ne perstaidot.

Perustaidot opin yksityisopetuksessa ja omalla harjoittelulla.

Nämä jotka ovat näitä virtuoseja ja oppivat tanssin ihan vain katselemalla ovat jo äidin kohdussa saaneet tuntea rytmin ja liikkumisen, lisäksi heidät on laitettu musiikkiesikouluun ja ehkä balettitunneille tms. eli heitä on opetettu koko ikänsä mutta tätä he eivät noteraa mihinkään he asettuvat jo opittujen taitojen kanssa muka samalle viivalle ihan oikeasti tanssitaidottoman kanssa.

Tiedän että sellainen joka on saanut rytmin ja tanssitaidon jo äidinmaidossa eivät voi ymmärtää niitä jotka eivät ihan oikeasti ole koskaan kokeneet liikettä ja rytmiä samaan aikaan.

Ihan oikeasti jollei ole minkäänlaista pohjaa niin ei pelkällä katselulla mihinkään päästä.

Ja nyt jos hypätään esim. minuun joka aloitti 40 iällä tanssinopetuksen niin minun piti ensin hankkia se perustaito joka jo monella oli, silloin pääsin vasta muiden tasolle ja olin valmis tanssikursseille tai lavan reunalle mallia katselemaan.

Nuilla nyt esitetyillä kommenteilla saadaan vain turhautumista ja lajista kokonaan syrjään vetäytymistä kun väitetään että ilman perustitoja oppii ihan noin vain tanssimaan.
Fakta on että ilman perustaiotoja ei opi mitään.

Niin no olenhan minä nähnyt niitäkin jotka ovat opetelleet tanssimaan ilman perustaitoja, jokainen kyllä havaitsee heidät, menevät perusaskeleilla sillä kerran opitulla rytmillä, ihan sama onko nopea vai hisas heillä on aina se sama rytmi päällä.

25v ilman kursseja kirjoitti:

"Myös nämä nykyään muodissa olevat kädenalitanssit ovat niin toistensa kaltaisia, että kun yhden muunnoksen osaa, niin ei ole kovin vaikeaa oppia toista."

-sen haluaisin nähdä, kädenalikuvioiden tekeminen on eri asia kuin tanssia kädenalitansseja
-kyllä minäkin opin menemään toistakymmentä tanssilajia lavoilla käymällä, mutta hyvin tiedän, että tanssikurssilla käyminen nopeuttaa oppimista vuosilla, samalla oppii jotain mitä ei edes tiennyt olevan olemassakaan

Lue lisää

No No nyt jo vahingossa myönsit, opit toista kymmentä tanssilajia ilman kursseja vain lavoilla käymällä. Jos itse et kädenalitansseja ilman kursseja kuitenkaan oppinut, niin onko se täysin kiveen kirjoitettua, ettei niitä kukaan voi oppia.
Ihmettelen kyllä syvästi, että jos osasit jiven ja kävelyhumpan, niin mikä siinä oli niin vaikeaa? Itse en näitä ruotsalaistyylisiä kädenalitansseja kovin korkealle arvosta, mutta en kyllä pidä vaikeanakaan. Jo tälläinen duuripohjainen ruotsifoxi menee aivan kipurajoille. Suomalaisethan ovat sitten tuoneet tämän ruotsi-jiven vielä perinteiseen humpaan yök yök. Se on kuin läskisoosia sekottais sekahedelmäsoppaan.
No makunsa kullakin ja aikansa kutakin.
Kaikki itsekriittisyyten pystyvät tanssin harrastajat myöntävät sen, että aina on opittavaa ja koskaan ei voi sanoa osaavansa täydellisesti. Itsekin olen esim. jiveä tanssinut 20 vuotta ja koko ajan tanssi elää. Oppii uusia kikkoja ja vanhoja jää pois, tanssi ikäänkuin muuttaa muotoaan ja siinä se viehätys juuri piilee, siis oivaltamisessa ja kehittymisessä. Minä en halua missän tapauksessa valmiiksi purtuja kuvioita jotka ei välttämättä sovellu omaan näkemykseeen, vaan haluan löytää itse ja tehdä tanssista itseni näköistä.

Kommentoida kirjoitti:

Kerroin tuossa aiemmin että tarvitsin yksityisopetusta että pääsin tanssiisa aluille.
No minun taso oli 0 eli en ollut koskaan aiemmin tanssinut (siis ihan oikeasti en diskossa en missään) ikää 40 ruumiilisesti raskasta työtä koko ikäni tenyt.
Meni ihan tosissaan aikaa että sain tietyt lihakset tottelemaan minua.

On ihan turha tulla väittämään että jollei opi tanssimaan muita katsomalla niin ei ole rytmitajua, nyt kun olen päässyt jyvälle asioista huomaan että minulla on keskivertoa parempi rytmitaju, en vain ollut sitä aiemmin käyttänyt.

Mitä tulee tuohon hitaan valssin oppimiseen, juu opin minäkin sen ns. luomuna eli katsoin miten muut menee ja siitä sitten itse harjoittelemaan, jenkan kohdalla sama juttu, mutta mutta. tämä vaati taustalle ne perstaidot.

Perustaidot opin yksityisopetuksessa ja omalla harjoittelulla.

Nämä jotka ovat näitä virtuoseja ja oppivat tanssin ihan vain katselemalla ovat jo äidin kohdussa saaneet tuntea rytmin ja liikkumisen, lisäksi heidät on laitettu musiikkiesikouluun ja ehkä balettitunneille tms. eli heitä on opetettu koko ikänsä mutta tätä he eivät noteraa mihinkään he asettuvat jo opittujen taitojen kanssa muka samalle viivalle ihan oikeasti tanssitaidottoman kanssa.

Tiedän että sellainen joka on saanut rytmin ja tanssitaidon jo äidinmaidossa eivät voi ymmärtää niitä jotka eivät ihan oikeasti ole koskaan kokeneet liikettä ja rytmiä samaan aikaan.

Ihan oikeasti jollei ole minkäänlaista pohjaa niin ei pelkällä katselulla mihinkään päästä.

Ja nyt jos hypätään esim. minuun joka aloitti 40 iällä tanssinopetuksen niin minun piti ensin hankkia se perustaito joka jo monella oli, silloin pääsin vasta muiden tasolle ja olin valmis tanssikursseille tai lavan reunalle mallia katselemaan.

Nuilla nyt esitetyillä kommenteilla saadaan vain turhautumista ja lajista kokonaan syrjään vetäytymistä kun väitetään että ilman perustitoja oppii ihan noin vain tanssimaan.
Fakta on että ilman perustaiotoja ei opi mitään.

Niin no olenhan minä nähnyt niitäkin jotka ovat opetelleet tanssimaan ilman perustaitoja, jokainen kyllä havaitsee heidät, menevät perusaskeleilla sillä kerran opitulla rytmillä, ihan sama onko nopea vai hisas heillä on aina se sama rytmi päällä.

Lue lisää

Olet nyt käsittänyt hieman väärin. Tarkoitus on nimenomaan rohkaista tanssista kiinostuneita lähtemään mukaan ilman kursseja, koska kaikki ei todellakaan syystä tai toisesta halua tanssikursseja käydä.
Jos sinulla oikeasti on rytmitajua, niin uskon kyllä että homma olisi alkanut avautumaan ilman tanssikurssejakin, mutta jos kurssi antoi sen tarvittavan lisän itseluottamukseen, niin hyvä niin.
Ei siis ole tarkoitus hyökätä tanssikursseja vastaan, vaan rohkaista niitä jotka haluaa opetella itsenäisesti ja todistella sitä että se on mahdollista.
Tuo mitä sanoit itseoppineista oli mielestäni halventavaa vähättelyä, eikä tietenkään pidä paikkaansa. Sekä itseoppineissa, että kursseja käyneissä on hyvällä ja huonolla rytmitajulla varustettuja.
Kyllä sitä itsekin seuraa välillä esim. näitä lattarikursseja käyneitä jotka sitten kieli poskessa ja tahteja laskien menevät juuri ne kuviot ja siinä järjestyksessä, kuin ne siellä kursseilla opetettiin. Lopputulos on kuitenkin valitettavan usein se, että se tärkein, eli se musiikki ja sen rytmi menee aivan eri tahtiin.
En halua tehdä mitään rajan vetoa. Kyllä hyviä tanssijoita löytyy molemmista ryhmistä ja lavoille saa tulla tanssimaan vaikka ei mikään huippuosaaja olisikaan. Kannattaa muistaa että itsekin oli joskus aloittelija ja aika surkea puujalka.

ei arvostele muita kirjoitti:

Tuo käsityksesi "luomutanssijoista" oli kyllä aika halveeraava. Nämä epävarmat "koikkelehtijat" ovat yleensä kuitenkin niitä jotka käy ehkä 1-2 kertaa kesässä lavalla ja lähinnä jotain artistia katsomassa. Tanssin varsinaiset harrastajat siis olipa kyse itseoppineista tai tanssikoulujen kasvateista osaavat kyllä pääsääntöisesti tanssia aivan nätisti. Joillekin vaan tuppaa tämä oma, joko kuviteltu tai todellinmen osaaminen nousemaan päähän.

Lue lisää

Ei ole tarkoitettu halveeramiseksi, jos kertoo mielipiteensä näistä "koikkelehtijoista". Se on varma että ainakaan he eivät ole kursseja käyneet. On totta että luomuissakin on todella taitavia, mutta hepä ovatkin aloittaneet tanssimisen jo nuorena, ja nyt kirjoitan naisista.
Sillehän minä en taas mitään voi jos jollekkin nousee osaaminen päähän, ei ole minun asiani.
Vielä mennäkseni tuohon hitaaseen valssiin, niin joka kerta näkee lavoilla jonkun joka ei erota hidasta valssia tavallisesta valssista, ja aivan varmaa on että kyseinen henkilö ei ole kursseilla ollut.
Monella ihmisellä on myös niin paljon itsekritiikkiä, ette ensin opetellaan kursseilla jonkinlainen tanssitaito, ja sitten vasta lähdetään lavoille, eikä mennä söhläämään ja säheltämään sinne muiden jo tanssitaitoisten joukkoon.

yks kaks kol kirjoitti:

Olet nyt käsittänyt hieman väärin. Tarkoitus on nimenomaan rohkaista tanssista kiinostuneita lähtemään mukaan ilman kursseja, koska kaikki ei todellakaan syystä tai toisesta halua tanssikursseja käydä.
Jos sinulla oikeasti on rytmitajua, niin uskon kyllä että homma olisi alkanut avautumaan ilman tanssikurssejakin, mutta jos kurssi antoi sen tarvittavan lisän itseluottamukseen, niin hyvä niin.
Ei siis ole tarkoitus hyökätä tanssikursseja vastaan, vaan rohkaista niitä jotka haluaa opetella itsenäisesti ja todistella sitä että se on mahdollista.
Tuo mitä sanoit itseoppineista oli mielestäni halventavaa vähättelyä, eikä tietenkään pidä paikkaansa. Sekä itseoppineissa, että kursseja käyneissä on hyvällä ja huonolla rytmitajulla varustettuja.
Kyllä sitä itsekin seuraa välillä esim. näitä lattarikursseja käyneitä jotka sitten kieli poskessa ja tahteja laskien menevät juuri ne kuviot ja siinä järjestyksessä, kuin ne siellä kursseilla opetettiin. Lopputulos on kuitenkin valitettavan usein se, että se tärkein, eli se musiikki ja sen rytmi menee aivan eri tahtiin.
En halua tehdä mitään rajan vetoa. Kyllä hyviä tanssijoita löytyy molemmista ryhmistä ja lavoille saa tulla tanssimaan vaikka ei mikään huippuosaaja olisikaan. Kannattaa muistaa että itsekin oli joskus aloittelija ja aika surkea puujalka.

Lue lisää

"Kyllä sitä itsekin seuraa välillä esim. näitä lattarikursseja käyneitä jotka sitten kieli poskessa ja tahteja laskien menevät juuri ne kuviot ja siinä järjestyksessä, kuin ne siellä kursseilla opetettiin. Lopputulos on kuitenkin valitettavan usein se, että se tärkein, eli se musiikki ja sen rytmi menee aivan eri tahtiin."
Niinpä niin, olis kiva nähdä kuinka he jotka eivät ole käyneet lattarikursseilla, menevät nämä lattarit, tai tietäähän sen, foxin askelilla, oli sitten rumbaa tai salsaa.
Mielummin aluksi opeteltuja kuvioita, ja sitten kun taitoa ja uskallusta karttuu, voi alkaa myös itse soveltamaan asioita.
Jostakin syystä sinulla on hirveä katkeruus kursseja käyneitä kohtaan?

Kommentoida kirjoitti:

Kerroin tuossa aiemmin että tarvitsin yksityisopetusta että pääsin tanssiisa aluille.
No minun taso oli 0 eli en ollut koskaan aiemmin tanssinut (siis ihan oikeasti en diskossa en missään) ikää 40 ruumiilisesti raskasta työtä koko ikäni tenyt.
Meni ihan tosissaan aikaa että sain tietyt lihakset tottelemaan minua.

On ihan turha tulla väittämään että jollei opi tanssimaan muita katsomalla niin ei ole rytmitajua, nyt kun olen päässyt jyvälle asioista huomaan että minulla on keskivertoa parempi rytmitaju, en vain ollut sitä aiemmin käyttänyt.

Mitä tulee tuohon hitaan valssin oppimiseen, juu opin minäkin sen ns. luomuna eli katsoin miten muut menee ja siitä sitten itse harjoittelemaan, jenkan kohdalla sama juttu, mutta mutta. tämä vaati taustalle ne perstaidot.

Perustaidot opin yksityisopetuksessa ja omalla harjoittelulla.

Nämä jotka ovat näitä virtuoseja ja oppivat tanssin ihan vain katselemalla ovat jo äidin kohdussa saaneet tuntea rytmin ja liikkumisen, lisäksi heidät on laitettu musiikkiesikouluun ja ehkä balettitunneille tms. eli heitä on opetettu koko ikänsä mutta tätä he eivät noteraa mihinkään he asettuvat jo opittujen taitojen kanssa muka samalle viivalle ihan oikeasti tanssitaidottoman kanssa.

Tiedän että sellainen joka on saanut rytmin ja tanssitaidon jo äidinmaidossa eivät voi ymmärtää niitä jotka eivät ihan oikeasti ole koskaan kokeneet liikettä ja rytmiä samaan aikaan.

Ihan oikeasti jollei ole minkäänlaista pohjaa niin ei pelkällä katselulla mihinkään päästä.

Ja nyt jos hypätään esim. minuun joka aloitti 40 iällä tanssinopetuksen niin minun piti ensin hankkia se perustaito joka jo monella oli, silloin pääsin vasta muiden tasolle ja olin valmis tanssikursseille tai lavan reunalle mallia katselemaan.

Nuilla nyt esitetyillä kommenteilla saadaan vain turhautumista ja lajista kokonaan syrjään vetäytymistä kun väitetään että ilman perustitoja oppii ihan noin vain tanssimaan.
Fakta on että ilman perustaiotoja ei opi mitään.

Niin no olenhan minä nähnyt niitäkin jotka ovat opetelleet tanssimaan ilman perustaitoja, jokainen kyllä havaitsee heidät, menevät perusaskeleilla sillä kerran opitulla rytmillä, ihan sama onko nopea vai hisas heillä on aina se sama rytmi päällä.

Lue lisää

"Niin no olenhan minä nähnyt niitäkin jotka ovat opetelleet tanssimaan ilman perustaitoja, jokainen kyllä havaitsee heidät, menevät perusaskeleilla sillä kerran opitulla rytmillä, ihan sama onko nopea vai hidas heillä on aina se sama rytmi päällä"
Tästä sen huomaa kuinka oman tanssitaidon kehittyminen nousee joillakin päähän. Ei se oikeasti se oma tanssitaito nouse huippuuun muita väheksymällä. Toivottavasti kaikilla ei tanssikursilla kihahda lettiin.
No pehmennetään hieman. Tanssiessa törmää usein naisiin jotka kertovat oleensa kursseilla, mutta ei oikein vielä omasta mielestään osaa ja on sellasta epävarmuutta ja jännitystä. Sellainen vaatimaton ja nöyrä suhtautuminen omiin taitoihin on aikalailla hyvä lähtökohta.
Sellaiset kopeat ja itsestään liikoja uskovat naiset ei oikein kolahda ainakaan minulle. Sinänsä se että onko tanssikurssi käyty vai ei on kyllä minulle ainakin mahdoton tietää muutoin kuin kysymällä ja saako sitten rehellisen vastauksen?
En kyllä ihan vetäis mutkia suoraksi ja päättelisi, että osaa siis käynyt kurssin, ei osaa siis itseoppinut.

hjp. kirjoitti:

"Kyllä sitä itsekin seuraa välillä esim. näitä lattarikursseja käyneitä jotka sitten kieli poskessa ja tahteja laskien menevät juuri ne kuviot ja siinä järjestyksessä, kuin ne siellä kursseilla opetettiin. Lopputulos on kuitenkin valitettavan usein se, että se tärkein, eli se musiikki ja sen rytmi menee aivan eri tahtiin."
Niinpä niin, olis kiva nähdä kuinka he jotka eivät ole käyneet lattarikursseilla, menevät nämä lattarit, tai tietäähän sen, foxin askelilla, oli sitten rumbaa tai salsaa.
Mielummin aluksi opeteltuja kuvioita, ja sitten kun taitoa ja uskallusta karttuu, voi alkaa myös itse soveltamaan asioita.
Jostakin syystä sinulla on hirveä katkeruus kursseja käyneitä kohtaan?

Lue lisää

"olis kiva nähdä kuinka he jotka eivät ole käyneet lattarikursseilla, menevät nämä lattarit, tai tietäähän sen, foxin askelilla, oli sitten rumbaa tai salsaa"
Ja jostakin syystä sinulla on hirveä ennakkoluulo niitä kohtaan jotka kokee oppineensa ilman kursseja.
Juu kyllä tulee tanssittua hitaita lattareita foxin askelilla jos haettu neito ei hallitse muuta, tai tilaa ei tahdo löytyä, mutta kyllä perusaskeleet on hallinnassa ja kuvioita lisäksi tarpeen ja fiiliksen mukaan.
Vaikka olen kyllä sitä mieltä, että on kauniimpaa tanssia yksinkertaisilla askelkuvioilla rytmiin kuin monimutkaisilla pieleen!
Mukavia tanssireisuja sinulle kuitenkin. Nyt on pakko mennä työt kutsuu!
PS.Oli rattoisaa kinata kanssasi

yks kaks kol kirjoitti:

No No nyt jo vahingossa myönsit, opit toista kymmentä tanssilajia ilman kursseja vain lavoilla käymällä. Jos itse et kädenalitansseja ilman kursseja kuitenkaan oppinut, niin onko se täysin kiveen kirjoitettua, ettei niitä kukaan voi oppia.
Ihmettelen kyllä syvästi, että jos osasit jiven ja kävelyhumpan, niin mikä siinä oli niin vaikeaa? Itse en näitä ruotsalaistyylisiä kädenalitansseja kovin korkealle arvosta, mutta en kyllä pidä vaikeanakaan. Jo tälläinen duuripohjainen ruotsifoxi menee aivan kipurajoille. Suomalaisethan ovat sitten tuoneet tämän ruotsi-jiven vielä perinteiseen humpaan yök yök. Se on kuin läskisoosia sekottais sekahedelmäsoppaan.
No makunsa kullakin ja aikansa kutakin.
Kaikki itsekriittisyyten pystyvät tanssin harrastajat myöntävät sen, että aina on opittavaa ja koskaan ei voi sanoa osaavansa täydellisesti. Itsekin olen esim. jiveä tanssinut 20 vuotta ja koko ajan tanssi elää. Oppii uusia kikkoja ja vanhoja jää pois, tanssi ikäänkuin muuttaa muotoaan ja siinä se viehätys juuri piilee, siis oivaltamisessa ja kehittymisessä. Minä en halua missän tapauksessa valmiiksi purtuja kuvioita jotka ei välttämättä sovellu omaan näkemykseeen, vaan haluan löytää itse ja tehdä tanssista itseni näköistä.

Lue lisää

Jo 80-luvulla on suomessa opetettu ja tanssittu kävelyhumppaa kädenalikuvioin. Tuohon aikaan ei suomessa edes tiedetty buggin tanssimisesta juuri yhtään mitään. Tosin on oletettavasti muutamat suomalaiset tanssinopettajat saaneet vaikutuksia opetukseensa ruotsista.

Humppaa edeltävään vastaavaan tanssimusiikkiin jatsiin on tanssittu kävelyjatsia jo ilmeisesti 20-luvulla, mutta ainakin kolmekymmentäluvulla kävelyjatsi on ollut tunnettu tanssilaji. Kävelyjatsimainen tanssityyli on viimeaikoina ollut elpymään päin, mutta edelleenkin kävehumppaa tanssitaan valtaosaltaan tavallisen kävelyn tapaan.

Kävelyjatsissa eli one step foksissa kävelyrytminen askellus oli monimuotoisempaa. Siinä otettiin yhteen askelia yleensä vuorotellen oikeaa jalkaa vasemman jalan viereen ja vasenta jalkaa oikean jalan viereen ja myös askellettiin selkeitä sivuaskelia, ja myös lyhyttä edestakaista askellusta vähän siksakin tapaan, missä edettiin kylki edellä, ja samoin kylki edellä sivulle viereen sivulle viereen .... periaatteella mitä näkee nykyisinkin yleisesti tanssittavan.

Kädenalikuvioin tanssittu humppa on luonnollista humpan kehitystä samaan tapaan niin kuin on foksin tanssiminen kädenalikuvioin.

yks kaks kol kirjoitti:

"olis kiva nähdä kuinka he jotka eivät ole käyneet lattarikursseilla, menevät nämä lattarit, tai tietäähän sen, foxin askelilla, oli sitten rumbaa tai salsaa"
Ja jostakin syystä sinulla on hirveä ennakkoluulo niitä kohtaan jotka kokee oppineensa ilman kursseja.
Juu kyllä tulee tanssittua hitaita lattareita foxin askelilla jos haettu neito ei hallitse muuta, tai tilaa ei tahdo löytyä, mutta kyllä perusaskeleet on hallinnassa ja kuvioita lisäksi tarpeen ja fiiliksen mukaan.
Vaikka olen kyllä sitä mieltä, että on kauniimpaa tanssia yksinkertaisilla askelkuvioilla rytmiin kuin monimutkaisilla pieleen!
Mukavia tanssireisuja sinulle kuitenkin. Nyt on pakko mennä työt kutsuu!
PS.Oli rattoisaa kinata kanssasi

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen on myös taitolaji, kuten tanssiminen.
Mutta kerrataan nyt vielä mitä kirjoitin tuolla hieman ylempänä. "On totta että luomuissakin on todella taitavia, mutta hepä ovatkin aloittaneet tanssimisen jo nuorena, ja nyt kirjoitan naisista." Jos nyt tästä luet, niin voit ymmärtää että minulla ei ole minkäänlaisia ennakkoluuloja "luomuja" kohtaan. Viimeksi sunnuntaina tanssin erään miellyttävän daamin kanssa, joka ei ole koskaan kursseilla käynyt, ja kivaa oli, mutta hän onkin aloittanut tanssimisen jo lapsena. Kaikilla vain ei ole ollut samaa mahdollisuutta ammentaa taitoja vanhemmiltaan, eikä ole muuta mahdollisuutta kun mennä kursseille.
Kiitos samoin! ;-)

Humppabugg kirjoitti:

Jo 80-luvulla on suomessa opetettu ja tanssittu kävelyhumppaa kädenalikuvioin. Tuohon aikaan ei suomessa edes tiedetty buggin tanssimisesta juuri yhtään mitään. Tosin on oletettavasti muutamat suomalaiset tanssinopettajat saaneet vaikutuksia opetukseensa ruotsista.

Humppaa edeltävään vastaavaan tanssimusiikkiin jatsiin on tanssittu kävelyjatsia jo ilmeisesti 20-luvulla, mutta ainakin kolmekymmentäluvulla kävelyjatsi on ollut tunnettu tanssilaji. Kävelyjatsimainen tanssityyli on viimeaikoina ollut elpymään päin, mutta edelleenkin kävehumppaa tanssitaan valtaosaltaan tavallisen kävelyn tapaan.

Kävelyjatsissa eli one step foksissa kävelyrytminen askellus oli monimuotoisempaa. Siinä otettiin yhteen askelia yleensä vuorotellen oikeaa jalkaa vasemman jalan viereen ja vasenta jalkaa oikean jalan viereen ja myös askellettiin selkeitä sivuaskelia, ja myös lyhyttä edestakaista askellusta vähän siksakin tapaan, missä edettiin kylki edellä, ja samoin kylki edellä sivulle viereen sivulle viereen .... periaatteella mitä näkee nykyisinkin yleisesti tanssittavan.

Kädenalikuvioin tanssittu humppa on luonnollista humpan kehitystä samaan tapaan niin kuin on foksin tanssiminen kädenalikuvioin.

Lue lisää

"Kädenalikuvioin tanssittu humppa on luonnollista humpan kehitystä samaan tapaan niin kuin on foksin tanssiminen kädenalikuvioin"
!00% samaa mieltä. Eikös tuossa joku jo sanonutkin, että jos taitaa kävelyhumpan ja jiven, niin siitä on helppoa edetä tähän ruotsalaistyyliin "bugghumppaan" En ainakaan itse ole siihen tanssiopistoja tarvinnut.
Mitä taas foxin tanssimiseen jivemäisesti tulee, niin milestäni se johtuu siitä, että jiveä taitavat tanssijat vain "hoksasi" että foxin rytmi sopii mainiosti tanssiin ja kun orkesterit ei soittaneet tarpeeksi swingejä niin se toimi korvikkeena.
Nythän näkee jo paljon tanssittavan myös jenkkaa näin, joka on taas ymmärrettävää siksi, että orkesterit soittaa foksit nykyään liian nopeasti ja lähinnä fuskun tanssijoita palvellen.
Tanssejahan voi aivan vapaasti soveltaa fiiliksen mukaan. esim. valssia, joka on aika ikävystyttävä tanssi, on vaihtelun vuoksi mukavaa tanssia vaihtoaskelella. Toimii yllättävän hyvin. Myös jenkkaahan tanssittiin paljon takavuosina vaihtoaskelella. Nykyään se taitaa olla jo jäänyt enemmän mustalaistyyliksi.

mikä mies kirjoitti:

"Niin no olenhan minä nähnyt niitäkin jotka ovat opetelleet tanssimaan ilman perustaitoja, jokainen kyllä havaitsee heidät, menevät perusaskeleilla sillä kerran opitulla rytmillä, ihan sama onko nopea vai hidas heillä on aina se sama rytmi päällä"
Tästä sen huomaa kuinka oman tanssitaidon kehittyminen nousee joillakin päähän. Ei se oikeasti se oma tanssitaito nouse huippuuun muita väheksymällä. Toivottavasti kaikilla ei tanssikursilla kihahda lettiin.
No pehmennetään hieman. Tanssiessa törmää usein naisiin jotka kertovat oleensa kursseilla, mutta ei oikein vielä omasta mielestään osaa ja on sellasta epävarmuutta ja jännitystä. Sellainen vaatimaton ja nöyrä suhtautuminen omiin taitoihin on aikalailla hyvä lähtökohta.
Sellaiset kopeat ja itsestään liikoja uskovat naiset ei oikein kolahda ainakaan minulle. Sinänsä se että onko tanssikurssi käyty vai ei on kyllä minulle ainakin mahdoton tietää muutoin kuin kysymällä ja saako sitten rehellisen vastauksen?
En kyllä ihan vetäis mutkia suoraksi ja päättelisi, että osaa siis käynyt kurssin, ei osaa siis itseoppinut.

Lue lisää

Olin lapsena oppinut (en tarkkaan edes muista miten) jonkun kasettimankan avustuksella paikallisten tyttöjen kanssa jenkan aika vauhdikkaastikin menemään, ja ehkä valssinkin - sen tähtikuvion ainoastaan - tanssimisen yhteen suuntaan (muistaakseni myötäpäivään)

Mutta nuorena aikuisena kahden lukukauden tanssikurssien jälkeen en osannut niitä edes itsekseni käytännössä sekoamatta jalkoihini! Jotenkin eri tanssilajit menivät päässä sekaisin, eikä rytmi ollut enää veressä. Tai sitten syy oli se, että kun kurssilla kaikki parit olivat samassa asemassa opettajaan ja toisiinsa nähden, olimme vähän niin kuin robotteja, joiden liike oli aina samanlaista, ja oli niin turvallista mennä samaan tapaan kuin muut oikealla ja vasemmalla ja opettajan korokkeella, niin oikeassa tansssiympäristössä tulikin vastaan "kaaos", eri tavalla ja eri lailla sijoittautuneita ja eri tavoilla liikkuvia pareja.

Surin aikani menetystäni, kokeilin jonkun kerran tanssimistakin, yrittäen unohtaa saamani opit, jotta edes jenkka ja se valssin hinkkaaminen taas onnistuisi, mutta nyt on jo ikää kertynyt, eikä ehkä tarvitse yrittääkään osata. Omaa häävalssia kun ei tarvittu, ei ollut tanssihäitä, eikä puolison kanssa ole muutenkaan uskallusta edes yrittää tanssia, hän nähtävästi on täysin epämusikaalinen, ja sen olen sivusta nähnyt, että ei oikein synkkaa taitavanoloistenkaan tanssittajien kanssa. Mitenpä sitten minunkaan kanssani.

Sen verran vielä, että soitto-, laulu- ja muutakin musiikkiharrastusta oli nuorella iällä ollut takana parikymmentä vuotta, että en "ihan käsi" sentään ole tunnistamaan musiikin elementtejä, ja mm. marssiminen varusmiesaikana meni aivan luonnollisesti miettimättä. Jotenkin tämä Niemisen tanssikoulu oli liian hieno omaan motoriikkaani nähden, eli virheinvestointi varmaankin.

Ehkä olisi täällä esiintyneen kirjoittajan tapaan pitänyt mennä vain yksityisopetukseen, aivan kuin soitto-opetuksessa oli tapana.

-KVJ-

Kaks Vasenta Jalkaa kirjoitti:

Olin lapsena oppinut (en tarkkaan edes muista miten) jonkun kasettimankan avustuksella paikallisten tyttöjen kanssa jenkan aika vauhdikkaastikin menemään, ja ehkä valssinkin - sen tähtikuvion ainoastaan - tanssimisen yhteen suuntaan (muistaakseni myötäpäivään)

Mutta nuorena aikuisena kahden lukukauden tanssikurssien jälkeen en osannut niitä edes itsekseni käytännössä sekoamatta jalkoihini! Jotenkin eri tanssilajit menivät päässä sekaisin, eikä rytmi ollut enää veressä. Tai sitten syy oli se, että kun kurssilla kaikki parit olivat samassa asemassa opettajaan ja toisiinsa nähden, olimme vähän niin kuin robotteja, joiden liike oli aina samanlaista, ja oli niin turvallista mennä samaan tapaan kuin muut oikealla ja vasemmalla ja opettajan korokkeella, niin oikeassa tansssiympäristössä tulikin vastaan "kaaos", eri tavalla ja eri lailla sijoittautuneita ja eri tavoilla liikkuvia pareja.

Surin aikani menetystäni, kokeilin jonkun kerran tanssimistakin, yrittäen unohtaa saamani opit, jotta edes jenkka ja se valssin hinkkaaminen taas onnistuisi, mutta nyt on jo ikää kertynyt, eikä ehkä tarvitse yrittääkään osata. Omaa häävalssia kun ei tarvittu, ei ollut tanssihäitä, eikä puolison kanssa ole muutenkaan uskallusta edes yrittää tanssia, hän nähtävästi on täysin epämusikaalinen, ja sen olen sivusta nähnyt, että ei oikein synkkaa taitavanoloistenkaan tanssittajien kanssa. Mitenpä sitten minunkaan kanssani.

Sen verran vielä, että soitto-, laulu- ja muutakin musiikkiharrastusta oli nuorella iällä ollut takana parikymmentä vuotta, että en "ihan käsi" sentään ole tunnistamaan musiikin elementtejä, ja mm. marssiminen varusmiesaikana meni aivan luonnollisesti miettimättä. Jotenkin tämä Niemisen tanssikoulu oli liian hieno omaan motoriikkaani nähden, eli virheinvestointi varmaankin.

Ehkä olisi täällä esiintyneen kirjoittajan tapaan pitänyt mennä vain yksityisopetukseen, aivan kuin soitto-opetuksessa oli tapana.

-KVJ-

Lue lisää

Näinhän se on että, ei kaikki opi ilman kursseja ja kaikki ei opi kursseillakaan. Siitähän täällä on juuri väännetty kättä, että kuinka voi oppia. Olen sitä mieltä, että jos on halua oppia ja on hyvä rytmitaju, niin voi aivan hyvin oppia perustanssit ilman kursseja. Apuna tietty on jos joku tanssitaitoinen läheinen hieman antaa vinkkejä joilla pääsee alkuun.
Itse innostuin lavatansseista tanssivan naisystävän kannustuksella. Pelkästään valssi oli jollakin lailla hallussa. Yhden jenkan olin tanssinut humalapäissäni firman pikkujouluissa, siitä tuli palautetta pitkään työkavereilta heh heh tyyliin. Ensin opettelin vaihtoaskelen ja sen soveltamisen erilaisiin tansseihin tangoon, foxiin, iskelmään. kävelyhumppa ja hidas valssi oli helppoja oppia. Jiven kanssa olin vaikeuksissa se ei alkanut avautua millään, mutta se johtui siitä että meillä naisen kanssa oli erilainen käsitys tanssista. Naisethan ovat tunnetusti itsepäistä porukkaa. Lopulta minun kantani voitti ja osat vaihtui, minusta tuli opettaja. Opittuani perustanssit retkahdin tanssiin siten kuin vain toinen tanssija voi ymmärtää. Tässä vaiheessa enää, yli 20 vuotta tanssineena. Tanssikursseilla ei ole minulle mitään annettavaa. Muotitansseja tulee ja menee, enkä niistä ole koskaan innostunut esim. tiputanssi, lambada, macarena ym. Nämä tanssivillitykset ovat niitä joilla tanssin ammattilaiset rahastaa. Nyt on kai vuorossa tämä zumpa (tai jotain sinne päin)
Lattareita kohtaa tunsin ennakkoluuloja. Lähinnä siksi että niin harva niitä osaa kauniisti tanssia. Suomalaisella lyhytjalkaisella tanakalla perusmiehellä ja naisella tuo latinolantioliike ei aivan aina onnistu. Nykyään tanssin kyllä lattareita mielelläni ja ne ovat ihan hauskoja ja antavat tilaa luovalle tanssitavalle josta ennenkaikkea pidän. Tiukkaan opittuun kaavaan sidottu tanssi ei ole minun juttuni.
Huonona puolena tanssiharrastuksessa näen sen, että se tulee todella kalliiksi.

Kaks Vasenta Jalkaa kirjoitti:

Olin lapsena oppinut (en tarkkaan edes muista miten) jonkun kasettimankan avustuksella paikallisten tyttöjen kanssa jenkan aika vauhdikkaastikin menemään, ja ehkä valssinkin - sen tähtikuvion ainoastaan - tanssimisen yhteen suuntaan (muistaakseni myötäpäivään)

Mutta nuorena aikuisena kahden lukukauden tanssikurssien jälkeen en osannut niitä edes itsekseni käytännössä sekoamatta jalkoihini! Jotenkin eri tanssilajit menivät päässä sekaisin, eikä rytmi ollut enää veressä. Tai sitten syy oli se, että kun kurssilla kaikki parit olivat samassa asemassa opettajaan ja toisiinsa nähden, olimme vähän niin kuin robotteja, joiden liike oli aina samanlaista, ja oli niin turvallista mennä samaan tapaan kuin muut oikealla ja vasemmalla ja opettajan korokkeella, niin oikeassa tansssiympäristössä tulikin vastaan "kaaos", eri tavalla ja eri lailla sijoittautuneita ja eri tavoilla liikkuvia pareja.

Surin aikani menetystäni, kokeilin jonkun kerran tanssimistakin, yrittäen unohtaa saamani opit, jotta edes jenkka ja se valssin hinkkaaminen taas onnistuisi, mutta nyt on jo ikää kertynyt, eikä ehkä tarvitse yrittääkään osata. Omaa häävalssia kun ei tarvittu, ei ollut tanssihäitä, eikä puolison kanssa ole muutenkaan uskallusta edes yrittää tanssia, hän nähtävästi on täysin epämusikaalinen, ja sen olen sivusta nähnyt, että ei oikein synkkaa taitavanoloistenkaan tanssittajien kanssa. Mitenpä sitten minunkaan kanssani.

Sen verran vielä, että soitto-, laulu- ja muutakin musiikkiharrastusta oli nuorella iällä ollut takana parikymmentä vuotta, että en "ihan käsi" sentään ole tunnistamaan musiikin elementtejä, ja mm. marssiminen varusmiesaikana meni aivan luonnollisesti miettimättä. Jotenkin tämä Niemisen tanssikoulu oli liian hieno omaan motoriikkaani nähden, eli virheinvestointi varmaankin.

Ehkä olisi täällä esiintyneen kirjoittajan tapaan pitänyt mennä vain yksityisopetukseen, aivan kuin soitto-opetuksessa oli tapana.

-KVJ-

Lue lisää

"Ehkä olisi täällä esiintyneen kirjoittajan tapaan pitänyt mennä vain yksityisopetukseen, aivan kuin soitto-opetuksessa oli tapana"
Näin itseoppineena hanuristina voin kertoa, että soittamaankin oppii itsenäisesti jos on halua riittävästi. Rytmitaju on tärkeä ominaisuus niinkuin tanssissakin, koska sitä ei oikeastaan voi opettaa, vaan se joko on tai ei ole. Nuottikorvan voi korvata sillä että opettelee nuotit, näin itsekin olen tehnyt.
Yhtään ainutta soittotuntia en ole ottanut, mutta toki toisten harrastajien kanssa paljonkin vaihtanut mielipiteitä ja saanut ja antanut vinkkejä.

jos haluaa kirjoitti:

"Ehkä olisi täällä esiintyneen kirjoittajan tapaan pitänyt mennä vain yksityisopetukseen, aivan kuin soitto-opetuksessa oli tapana"
Näin itseoppineena hanuristina voin kertoa, että soittamaankin oppii itsenäisesti jos on halua riittävästi. Rytmitaju on tärkeä ominaisuus niinkuin tanssissakin, koska sitä ei oikeastaan voi opettaa, vaan se joko on tai ei ole. Nuottikorvan voi korvata sillä että opettelee nuotit, näin itsekin olen tehnyt.
Yhtään ainutta soittotuntia en ole ottanut, mutta toki toisten harrastajien kanssa paljonkin vaihtanut mielipiteitä ja saanut ja antanut vinkkejä.

Lue lisää

Palataanpa ihan perusasioihin.
Oma lähtökohtani.
Aloin jo 6 vuotiaana ajamaan traktoria, 10 vuotiaasta lähtien metsähommia, 13 vuotiaasta lähtien käytin jo moottorisahaa jne.
Tanssi ja musiikki ei kuulunut perheesemme mitenkään.
Sen ajan kouluissa musiikin tunnit olivat mitä olivat, ukkonooan opin harmonikalla soittamaan en rytmiin vaan jotenkin pimputtelemaan, koulun joulujuhlassa käskettiin olla soittavinaan (etten pilaisi esitystä).

Eli yhteenvetona, koko nuoruusaikana en saanut mitään musiikkiin liittyvää järkevää opetusta.

No tällä taustalla ei myöskaan diskotanssit auenneet kun ei tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä (kukaan ei kertonut), pullo viinaakaan ei auttanut kun kun viina ei vaikuta minuun siten että estot lähtisivät (ainakaan tanssin suhteen).

Nuorena aikuisena kävin muutamalla tanssikurssilla (pienryhmässä) ja sillä sitten ulkoa opeteltiin askeleita, kerroinkin vetäjälle että kun musiikki ei kerro mulle milloin tulee hidas ja milloin nopea, no eipä ohjaajaa kiinnostanut kertoa siitä mitään.

Myöhemmin 40 tietämillä menin uudelleen kurssille, soitin ohjaajalle etukäteen ja ennen tunnin alkua kävin juttelemassa ja kerroin etten todellakaan ole koskaan tanssinut, no jälleen kerran käteen jäi turhautuminen.

Eli elämäni aikana ei kukaan missään vaiheessa ollut opettanut eikä kertonut musiikista löytyviä elementtejä, musiikki oli minulle eri instrumenttien kakofoniaa.

Yksityisopetuksessa yksinkertaisesti kieltäydyin opettelemasta askeleita ennenkuin tiesin miksi ja milloin ne oli otettava, pikku hiljaa alkoi avautua tuo musiikki ja sain vartalonkin tottelemaan, varsinkin lantion seudun lihakset niitä kun ei metsä ja rakennushommissa ollut tarvinnut ja vapaa-aikakin oli mennyt lähinnä lepäämiseen raskaiden työpäivien jälkeen.

Yksityisopetus oli minun tapauksessa ainoa reitti tanssin saloihin.

Yksityisopetuksessa opin ne taidot jotka normaalit ihmiset oppivat lapsuudessa ja nuoruusiässä, rytmitajulla ei ollut mitään tekemistä oppimisen suhteen sillä nyt kun tiedän miten mennään niin rytmin kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.

Eli yhteenvetona: on olemassa kahdenlaisia aloittelijoita niitä jotka eivät ihan oikeasti ole olleet tanssin ja musiikin kanssa tekemisissä ja niitä joiden elämään musiikki ja tanssi on jollain tavalla aina kuulunut.
Jälkinmäinen ryhmä oppii varmasti ilman mitään ohjausta tanssimaan ja heille tanssin oppiminen on helppoa mutta tuo ensinmäinen ryhmä, heidän pitää ensin kuroa tuo muiden kymmenien vuosien etumatka kiinni ja yksin ilman ohjausta se on liian iso urakka ja silloin todennäköisesti moni turhautuu luopuu leikistä.

Eli kun puhutaan oppimismetodeista niin pitää todellakin tajuta nämä lähtökohdat.

Täällä esiintynyt kirjoitti:

Palataanpa ihan perusasioihin.
Oma lähtökohtani.
Aloin jo 6 vuotiaana ajamaan traktoria, 10 vuotiaasta lähtien metsähommia, 13 vuotiaasta lähtien käytin jo moottorisahaa jne.
Tanssi ja musiikki ei kuulunut perheesemme mitenkään.
Sen ajan kouluissa musiikin tunnit olivat mitä olivat, ukkonooan opin harmonikalla soittamaan en rytmiin vaan jotenkin pimputtelemaan, koulun joulujuhlassa käskettiin olla soittavinaan (etten pilaisi esitystä).

Eli yhteenvetona, koko nuoruusaikana en saanut mitään musiikkiin liittyvää järkevää opetusta.

No tällä taustalla ei myöskaan diskotanssit auenneet kun ei tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä (kukaan ei kertonut), pullo viinaakaan ei auttanut kun kun viina ei vaikuta minuun siten että estot lähtisivät (ainakaan tanssin suhteen).

Nuorena aikuisena kävin muutamalla tanssikurssilla (pienryhmässä) ja sillä sitten ulkoa opeteltiin askeleita, kerroinkin vetäjälle että kun musiikki ei kerro mulle milloin tulee hidas ja milloin nopea, no eipä ohjaajaa kiinnostanut kertoa siitä mitään.

Myöhemmin 40 tietämillä menin uudelleen kurssille, soitin ohjaajalle etukäteen ja ennen tunnin alkua kävin juttelemassa ja kerroin etten todellakaan ole koskaan tanssinut, no jälleen kerran käteen jäi turhautuminen.

Eli elämäni aikana ei kukaan missään vaiheessa ollut opettanut eikä kertonut musiikista löytyviä elementtejä, musiikki oli minulle eri instrumenttien kakofoniaa.

Yksityisopetuksessa yksinkertaisesti kieltäydyin opettelemasta askeleita ennenkuin tiesin miksi ja milloin ne oli otettava, pikku hiljaa alkoi avautua tuo musiikki ja sain vartalonkin tottelemaan, varsinkin lantion seudun lihakset niitä kun ei metsä ja rakennushommissa ollut tarvinnut ja vapaa-aikakin oli mennyt lähinnä lepäämiseen raskaiden työpäivien jälkeen.

Yksityisopetus oli minun tapauksessa ainoa reitti tanssin saloihin.

Yksityisopetuksessa opin ne taidot jotka normaalit ihmiset oppivat lapsuudessa ja nuoruusiässä, rytmitajulla ei ollut mitään tekemistä oppimisen suhteen sillä nyt kun tiedän miten mennään niin rytmin kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.

Eli yhteenvetona: on olemassa kahdenlaisia aloittelijoita niitä jotka eivät ihan oikeasti ole olleet tanssin ja musiikin kanssa tekemisissä ja niitä joiden elämään musiikki ja tanssi on jollain tavalla aina kuulunut.
Jälkinmäinen ryhmä oppii varmasti ilman mitään ohjausta tanssimaan ja heille tanssin oppiminen on helppoa mutta tuo ensinmäinen ryhmä, heidän pitää ensin kuroa tuo muiden kymmenien vuosien etumatka kiinni ja yksin ilman ohjausta se on liian iso urakka ja silloin todennäköisesti moni turhautuu luopuu leikistä.

Eli kun puhutaan oppimismetodeista niin pitää todellakin tajuta nämä lähtökohdat.

Lue lisää

Ymmärrän hyvin että on olemassa ihmisiä jotka ei erota valssia tangosta. Tiedän jopa erään aikuisen miehen joka ei erota mäntyä kuusesta, vaan kaikki puut ovat vain puita.
Lähtökohta onkin tietysti se (toistetaan nyt vielä) jos on HYVÄ rytmitaju ja HALU niin tanssimaan voi oppia ja jopa hyvinkin ilman mitään kursseja. Pelkkä toinen ei riitä siis pelkällä rytmitajulla tai halulla ei onnistu, vaan täytyy olla molemmat. Eikös niin sanota, että tanssiin tarvitaan kaksi.
Tuli mieleen että armeijassakin oli kavereita jotka ei millään oppineet marssimaan, vaikka laskettiin vieressä tahtia, vasen vasen vasen kaks kolme. He ovat varmaan sitä sakkia jotka ei tanssimaan opi, ei siis edes millään kurssilla.
Muistetaan nyt kuitenkin, että ei kaikki haluakkaan oppia, sillä tanssihan on hieman sellanen epämiehekäs harrastus. Oikeat heteromiehet harrastaa aivan muuta. Metsästystä/kalastusta. moottoripyöriä/autoja, erilaisia urheilulajeja ym. ja tietysti juopottelua.
Tanssinharrastajamiehet ovat sellasta hieman naisellista sakkia.
Tämä kaikella kunnioituksella. Olen itsekin tansinharrastajamies

kaksi 2 kirjoitti:

Ymmärrän hyvin että on olemassa ihmisiä jotka ei erota valssia tangosta. Tiedän jopa erään aikuisen miehen joka ei erota mäntyä kuusesta, vaan kaikki puut ovat vain puita.
Lähtökohta onkin tietysti se (toistetaan nyt vielä) jos on HYVÄ rytmitaju ja HALU niin tanssimaan voi oppia ja jopa hyvinkin ilman mitään kursseja. Pelkkä toinen ei riitä siis pelkällä rytmitajulla tai halulla ei onnistu, vaan täytyy olla molemmat. Eikös niin sanota, että tanssiin tarvitaan kaksi.
Tuli mieleen että armeijassakin oli kavereita jotka ei millään oppineet marssimaan, vaikka laskettiin vieressä tahtia, vasen vasen vasen kaks kolme. He ovat varmaan sitä sakkia jotka ei tanssimaan opi, ei siis edes millään kurssilla.
Muistetaan nyt kuitenkin, että ei kaikki haluakkaan oppia, sillä tanssihan on hieman sellanen epämiehekäs harrastus. Oikeat heteromiehet harrastaa aivan muuta. Metsästystä/kalastusta. moottoripyöriä/autoja, erilaisia urheilulajeja ym. ja tietysti juopottelua.
Tanssinharrastajamiehet ovat sellasta hieman naisellista sakkia.
Tämä kaikella kunnioituksella. Olen itsekin tansinharrastajamies

Lue lisää

Mikä on rytmitaju?

Onko se ominaisuus joka on tai ei ole?
Voiko rytmitajun oppia?
Voiko rytmitajua olla mutta henkilö ei osaa sitä käyttää?
Miten rytmitaju kehittyy?

Ennen yksityisopetusta mulle sanottiin ettei minulla ole minkäänlaista rytmitajua, nyt tanssinopettajat sanovat että on helppo opettaa kun on vahva rytmitaju.

Jos on rytmitaju mutta ei osaa sitä käyttää ja halu oppia niin miten tilanne ratkaistaan?

Tämä eipäs juupas keskutelu on sitä että nyt helposti tanssimaan oppivat eivät halua myöntää että joidenkin elämäntilanne on ollut sellainen että he tarvitsevat halun lisäksi ammattitaitoista apua oppiakseen käyttämään rytmitajua sekä oppiakseen kehittämään lihaksia (joita ei itse huomaa käyttää).

Esimerkkinä tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tuomarin kommentti: käsiä heilutellaan ja tullaan siihen luuloon että vartalo liikkuu vaikkei se oikeasti liiku.

Eli suomennettuna sellainen joka on tanssillisessa mielessä syntynyt kultalusikka suussa ei ymmärrä sellaisia jotka tekevät töitä saman asian eteen.

Jo pelkästään se että sai ajoitettua askeleen sillälailla musiikin mukaan että se tuntui miellyttävältä vei minulta lähes puoli vuotta, tämäkin asia on päivänselvää niille jotka ovat äidinmaidossa imeneet musiikillisuuden.

Otetaan esimerkiksi pyörällä ajo.
Lapsella on valtava halu ajaa pyörällä ja hän näkee kun muut ajavat pyörällä, miksei hän vain hyppää pyöränpäälle ja lähde ajamaan?

Kuten tanssissa pelkkä halu ja rytmitaju ei riitä, pitää saada vielä vartalokin pelittämään ja miehen kohdalla pitäisi osata vielä viedä.
Rytmitaju ja halu ei ole vielä tanssi.

Olemassaolo.. kirjoitti:

Mikä on rytmitaju?

Onko se ominaisuus joka on tai ei ole?
Voiko rytmitajun oppia?
Voiko rytmitajua olla mutta henkilö ei osaa sitä käyttää?
Miten rytmitaju kehittyy?

Ennen yksityisopetusta mulle sanottiin ettei minulla ole minkäänlaista rytmitajua, nyt tanssinopettajat sanovat että on helppo opettaa kun on vahva rytmitaju.

Jos on rytmitaju mutta ei osaa sitä käyttää ja halu oppia niin miten tilanne ratkaistaan?

Tämä eipäs juupas keskutelu on sitä että nyt helposti tanssimaan oppivat eivät halua myöntää että joidenkin elämäntilanne on ollut sellainen että he tarvitsevat halun lisäksi ammattitaitoista apua oppiakseen käyttämään rytmitajua sekä oppiakseen kehittämään lihaksia (joita ei itse huomaa käyttää).

Esimerkkinä tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tuomarin kommentti: käsiä heilutellaan ja tullaan siihen luuloon että vartalo liikkuu vaikkei se oikeasti liiku.

Eli suomennettuna sellainen joka on tanssillisessa mielessä syntynyt kultalusikka suussa ei ymmärrä sellaisia jotka tekevät töitä saman asian eteen.

Jo pelkästään se että sai ajoitettua askeleen sillälailla musiikin mukaan että se tuntui miellyttävältä vei minulta lähes puoli vuotta, tämäkin asia on päivänselvää niille jotka ovat äidinmaidossa imeneet musiikillisuuden.

Otetaan esimerkiksi pyörällä ajo.
Lapsella on valtava halu ajaa pyörällä ja hän näkee kun muut ajavat pyörällä, miksei hän vain hyppää pyöränpäälle ja lähde ajamaan?

Kuten tanssissa pelkkä halu ja rytmitaju ei riitä, pitää saada vielä vartalokin pelittämään ja miehen kohdalla pitäisi osata vielä viedä.
Rytmitaju ja halu ei ole vielä tanssi.

Lue lisää

Yksi monelle vaikea ongelma muodostuu tanssissa siitä, kun joutuu kiinnittämään saman aikaisesti useampaan asiaan huomiota. Varsinkin miehillä yksi suurimmista ongelmista on sen viennin ajoittaminen tanssin rytmiin - onhan samaan aikaan kuunneltava musiikkia, seurattava tilan käyttöä, ja vielä askeltamistakin oikea-aikaisesti. Ja mies kun joutuu pitämään mielessään ajattelemaan näitä asioita vaikka olisi kuinka hyvä tanssija. Tietenkin kokemuksen kasvaessa moni asia muuttuu rutiiniksi ja ajatustyö, tai ainakin osa, siirtyy selkärankatasolle.

Naisten osa on monessa mielessä helpompi. Ei tarvi tehdä muuta kuin mitä mies vie. No ei se nyt tietenkään näin yksinkertaista ole, mutta periaatteena sitä voi kuitenkin pitää. Seuraaminenkaan kun ei ole pelkkää seuraamista, eli viennin lukeminen on osattava ja osalle naisista se onkin tanssin vaikeinta osa-aluetta. Siihen musiikkiin tanssimisesta kun voi olla oma oma käsitys mikä eroaa huomattavastikin viejän käsityksestä. Sanonta "naisen pitää jättää aivot narikkaan" ei ole kovinkaan väärässä, mutta flegmaattiseksi ei kuitenkaan saa heittäytyä ja pidetään ne aivot kaiken varalta mukana.

luupää!"# kirjoitti:

"Kädenalikuvioin tanssittu humppa on luonnollista humpan kehitystä samaan tapaan niin kuin on foksin tanssiminen kädenalikuvioin"
!00% samaa mieltä. Eikös tuossa joku jo sanonutkin, että jos taitaa kävelyhumpan ja jiven, niin siitä on helppoa edetä tähän ruotsalaistyyliin "bugghumppaan" En ainakaan itse ole siihen tanssiopistoja tarvinnut.
Mitä taas foxin tanssimiseen jivemäisesti tulee, niin milestäni se johtuu siitä, että jiveä taitavat tanssijat vain "hoksasi" että foxin rytmi sopii mainiosti tanssiin ja kun orkesterit ei soittaneet tarpeeksi swingejä niin se toimi korvikkeena.
Nythän näkee jo paljon tanssittavan myös jenkkaa näin, joka on taas ymmärrettävää siksi, että orkesterit soittaa foksit nykyään liian nopeasti ja lähinnä fuskun tanssijoita palvellen.
Tanssejahan voi aivan vapaasti soveltaa fiiliksen mukaan. esim. valssia, joka on aika ikävystyttävä tanssi, on vaihtelun vuoksi mukavaa tanssia vaihtoaskelella. Toimii yllättävän hyvin. Myös jenkkaahan tanssittiin paljon takavuosina vaihtoaskelella. Nykyään se taitaa olla jo jäänyt enemmän mustalaistyyliksi.

Lue lisää

Muistan nähneeni jossain tanssikoulun bugg-esittelyvideon, ja siinä tanssittiin 4-step/4count vanhaa jiveä eli askel iskulle jiveä.

Ja samalla askelluksella ja kuvioin on tanssittu myös kävelyhumpaa paikallaan tanssittuna versiona, mutta luonnollisesti humpan aksentilla eli oikeana paikallaan tanssittuna kävelyhumppana.

Yksikanavainen ajatt kirjoitti:

Yksi monelle vaikea ongelma muodostuu tanssissa siitä, kun joutuu kiinnittämään saman aikaisesti useampaan asiaan huomiota. Varsinkin miehillä yksi suurimmista ongelmista on sen viennin ajoittaminen tanssin rytmiin - onhan samaan aikaan kuunneltava musiikkia, seurattava tilan käyttöä, ja vielä askeltamistakin oikea-aikaisesti. Ja mies kun joutuu pitämään mielessään ajattelemaan näitä asioita vaikka olisi kuinka hyvä tanssija. Tietenkin kokemuksen kasvaessa moni asia muuttuu rutiiniksi ja ajatustyö, tai ainakin osa, siirtyy selkärankatasolle.

Naisten osa on monessa mielessä helpompi. Ei tarvi tehdä muuta kuin mitä mies vie. No ei se nyt tietenkään näin yksinkertaista ole, mutta periaatteena sitä voi kuitenkin pitää. Seuraaminenkaan kun ei ole pelkkää seuraamista, eli viennin lukeminen on osattava ja osalle naisista se onkin tanssin vaikeinta osa-aluetta. Siihen musiikkiin tanssimisesta kun voi olla oma oma käsitys mikä eroaa huomattavastikin viejän käsityksestä. Sanonta "naisen pitää jättää aivot narikkaan" ei ole kovinkaan väärässä, mutta flegmaattiseksi ei kuitenkaan saa heittäytyä ja pidetään ne aivot kaiken varalta mukana.

Lue lisää

Ja selliset aloitelijat joilla jo musiikki ja rytmi liikuttaa automaattisesti vartaloa on huomattavasi helpompi kekittyä niihin jäljellejääviin asioihin.

Ihan oikeasti puhtaalta pöydältä alkavalla valtava tietotulva tukkii koko systeemin ja siihen tarvitaan apua että pääsee purkamaan vyyhteä.

Vai mitä sanoisi daami jos vasta-alkajamies vie hänet parketille ja aloitetaan pikkuhiljaa tapailemaan rytmiä ja välillä hukaten sen ilamn että liikutaan mihinkään.
Takuuvarmaa on että paineet niin miehen kuin daaminkin kohdalla nousee aika korkeaksi.

Naisten kohdalla on todellakin ihan eri tilanne, tanssitin erästä ns. vasta-alkajaa (diskotausta takana) ja kehoitin vain seuraamaan minun vartaloa ja vientiä, homma pelitti pirun hyvin, ei olisi uskonut ensikertalaiseksi.
Mutta hänellä oli hallussa jo valmiiksi perustaidot.

Omaan.. kirjoitti:

Ja selliset aloitelijat joilla jo musiikki ja rytmi liikuttaa automaattisesti vartaloa on huomattavasi helpompi kekittyä niihin jäljellejääviin asioihin.

Ihan oikeasti puhtaalta pöydältä alkavalla valtava tietotulva tukkii koko systeemin ja siihen tarvitaan apua että pääsee purkamaan vyyhteä.

Vai mitä sanoisi daami jos vasta-alkajamies vie hänet parketille ja aloitetaan pikkuhiljaa tapailemaan rytmiä ja välillä hukaten sen ilamn että liikutaan mihinkään.
Takuuvarmaa on että paineet niin miehen kuin daaminkin kohdalla nousee aika korkeaksi.

Naisten kohdalla on todellakin ihan eri tilanne, tanssitin erästä ns. vasta-alkajaa (diskotausta takana) ja kehoitin vain seuraamaan minun vartaloa ja vientiä, homma pelitti pirun hyvin, ei olisi uskonut ensikertalaiseksi.
Mutta hänellä oli hallussa jo valmiiksi perustaidot.

Lue lisää

Minua kyllä daamit ovat kohdelleet ihan mukavasti, vaikka olenkin vasta-alkaja. Rohkaisuja on tullut ja kehoituksia tulla uudelleenkin, mutta minä olenkin hieman valinnut ketä haen. Nämä kaiken osaavat omiin taitoihinsa rakastuneet tanssidiivat olen jättänyt näille parkettien partaveitsille. Jos joskus opin tanssimaan kunnolla (toivossa on hyvä elää) niin uskoisin ettei se oman taidon kehittyminen naismakua muuta.
Eräskin nainen kertoi, että monet naiset oikein pelkää näitä pro-tanssijoita, koska he tuppaavat pätemään tanssilattialla ja näyttämisen halu on niin kova, että unohtuu huomioimatta naisen mahdolliset taidot/taidon puutteet ja resurssit seurata näiden sankareiden kuvioita.
Tämä viimeinen vain muistutuksena siitä, että ei kaikki hurmaannu liiasta "osaamisesta" vaan sellainen suurinpiirtein oman tasoinen tanssikaveri on paras. Näin ei kummallekaan tule liikaa suorituspaineita. Eiks vaan?

näkökulma olis kirjoitti:

Minua kyllä daamit ovat kohdelleet ihan mukavasti, vaikka olenkin vasta-alkaja. Rohkaisuja on tullut ja kehoituksia tulla uudelleenkin, mutta minä olenkin hieman valinnut ketä haen. Nämä kaiken osaavat omiin taitoihinsa rakastuneet tanssidiivat olen jättänyt näille parkettien partaveitsille. Jos joskus opin tanssimaan kunnolla (toivossa on hyvä elää) niin uskoisin ettei se oman taidon kehittyminen naismakua muuta.
Eräskin nainen kertoi, että monet naiset oikein pelkää näitä pro-tanssijoita, koska he tuppaavat pätemään tanssilattialla ja näyttämisen halu on niin kova, että unohtuu huomioimatta naisen mahdolliset taidot/taidon puutteet ja resurssit seurata näiden sankareiden kuvioita.
Tämä viimeinen vain muistutuksena siitä, että ei kaikki hurmaannu liiasta "osaamisesta" vaan sellainen suurinpiirtein oman tasoinen tanssikaveri on paras. Näin ei kummallekaan tule liikaa suorituspaineita. Eiks vaan?

Lue lisää

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi. Ne pahimmat nirppanokat kannattaa jättää tulevaisuudessakin seisomaan sinne riviin.
Tanssilavat on täynnä hyvin seuraavia naisia, jos mies on vähänkin viitsinyt opetella tanssimista, niin aina riittää halukkaita naisia.

Ensiksi.. kirjoitti:

"ilman nuoruuden pohjia?"

Tarkoittaako tuo että ei ole minkäänlaista kokemusta vai ei ole "minkäänlaista" kokemusta.
Siis oletko ihan oikeasti ensikertaa liikkeellä tanssin merkeissä?

Jos näin on niin älä ryntää tanssikurssille, siellä tulet vain ahdistuneeksi kun et pääse eteenpäin ja muut menevät jo ensinmäisen tunnin jälkeen kaikenlaisia kuvioita, tanssikurssilla on se pelin henki että mennään massan ehdoilla, ei aloittelijan ja hitaimman ehdoilla.

Hakeudu yksityisopetukseen, aloita musiikin kuuntelusta ja sieltä tanssiin liittyvien elementtien etsimisestä.
Jo pelkästään ykkösellä liikkeelle lähteminen vei minulta useamman tunnin.
Toinen asia on se että saada jalat liikkeelle oikeaan aikaan (siis musiikin tahdissa).

Kun nämä on opittu niin sitten kursseille. Mulla meni yksityisopetuksessa aikaa lähes 20 tuntia ja kotona harjoittelua päälle n. 50 tuntia.

Siis kun lähdetään ihan oikeasti liikkeelle nollista, ei ole oikotietä tässä asiassa.

Lue lisää

Kokeilin oheisessa videossa esitettyä ovenavaustyyliä, seurauksena oli, että aloin sekoilla ovenavauksissa, vaikka tähän asti ovista kulkeminen oli tapahtunut täysin automaattisesti.

Tätä videota harjoittelemalla saattaa joku ymmärtää, miksi osasuoritus kerrallaan opiskelu vie joiltakin kokonaisuuden tajun ja edelleen oppimiskyvyn kokonaan !

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=400&a=3473

-Kaks Vasenta Jalkaa-

-KVJ- kirjoitti:

Kokeilin oheisessa videossa esitettyä ovenavaustyyliä, seurauksena oli, että aloin sekoilla ovenavauksissa, vaikka tähän asti ovista kulkeminen oli tapahtunut täysin automaattisesti.

Tätä videota harjoittelemalla saattaa joku ymmärtää, miksi osasuoritus kerrallaan opiskelu vie joiltakin kokonaisuuden tajun ja edelleen oppimiskyvyn kokonaan !

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=400&a=3473

-Kaks Vasenta Jalkaa-

Lue lisää

Mitä tuossa videossa oikeastaan opetettiin?
Jos olisi henkilö joka ei saa ovea auki tai törmäilee oveen sitä aukaistaessa niin kyseinen video olisi paikallaan.

Sama juttu tanssissa, jos joku ei saa vartaloa liikkumaan oikeaan aikaan niin silloin hänelle täytyy opettaa asiat pala kerrallaan, sama juttu jos hän ei löydä musiikista tanssille oleellisia elementtejä niin häntä täytyy opettaa nimenomaan näissä asioissa.

Aika hassu väite tuo että jos opetetaan yksityiskohtaa esim. tanssimisesta niin se veisi kokonaistajun koko tanssista, on kyllä surkea opettaja jos hän ei saa nivottua yksityiskohtia kokonaisuudeksi.

Onko kukaan käynyt muuten kurssilla jossa hypätään heti kokonaisvaltaiseen tanssimiseen ilman perusaskeleiden harjoittelua?
Eikö normaali opettaminen etene siten että harjoitellaan tiettyjä tyksittäisiä taitoja ja sen jälkeen sovelletaan niitä tanssiin (kokonaisuuteen), näin opitaan mikä merkitys tietyllä yksityiskohdalla on kokonaisuudessa.

Mutta jos olet se -kaks vasenta jalkaa- joka on ennenkin kirjoittanut niin sain sen käsityksen että haluat heti valmiin paketin muttet ole halukas tekemään työtä sen eteen, eli odottelet yhä sitä ihmettä joka toisi sulle tannsitaidon.

Niin.. kirjoitti:

Mitä tuossa videossa oikeastaan opetettiin?
Jos olisi henkilö joka ei saa ovea auki tai törmäilee oveen sitä aukaistaessa niin kyseinen video olisi paikallaan.

Sama juttu tanssissa, jos joku ei saa vartaloa liikkumaan oikeaan aikaan niin silloin hänelle täytyy opettaa asiat pala kerrallaan, sama juttu jos hän ei löydä musiikista tanssille oleellisia elementtejä niin häntä täytyy opettaa nimenomaan näissä asioissa.

Aika hassu väite tuo että jos opetetaan yksityiskohtaa esim. tanssimisesta niin se veisi kokonaistajun koko tanssista, on kyllä surkea opettaja jos hän ei saa nivottua yksityiskohtia kokonaisuudeksi.

Onko kukaan käynyt muuten kurssilla jossa hypätään heti kokonaisvaltaiseen tanssimiseen ilman perusaskeleiden harjoittelua?
Eikö normaali opettaminen etene siten että harjoitellaan tiettyjä tyksittäisiä taitoja ja sen jälkeen sovelletaan niitä tanssiin (kokonaisuuteen), näin opitaan mikä merkitys tietyllä yksityiskohdalla on kokonaisuudessa.

Mutta jos olet se -kaks vasenta jalkaa- joka on ennenkin kirjoittanut niin sain sen käsityksen että haluat heti valmiin paketin muttet ole halukas tekemään työtä sen eteen, eli odottelet yhä sitä ihmettä joka toisi sulle tannsitaidon.

Lue lisää

Olen nimim. -KVJ-:n kanssa samaa mieltä siinä miten tanssikurssit saattavat vaikuttaa tanssin oppimiseen jopa epäsuotuisasti, ainakin joissain tapauksissa.

Ajatellaanpa henkilöä, joka on tanssinut vuosikausia yleisimpiä tansseja ja päättää alkaa treenata tanssiosaamistaan. Mukaan tulee uusia tansseja, joiden opettelu askel askeleelta, kuvio kerrallaan sujuu hyvin ja jonkin ajan kuluttua henkilömme tuntee jo osaavansa kyseistä tanssia jotenkin. Mutta mukaan saattuu myös sellaisia tansseja, joita henkilömme on jo tanssinut pitkään, omalla tavallaan. Kun näitä tansseja aletaan paloitella pieniin osiin, kuvioita käydään läpi askel askeleelta, joutuu henkilömme huomaamaan ettei oikeastaan ole osannutkaan tanssia kyseistä tanssia!

Oikeastaan kyse ei ole osaamisesta, vaan juuri siitä, että hänellä on jo jokin käsitys askeleista ja nämä vaikuttavat jossain "selkärangassa" asian uudelleen oppimiseen. Ennen tanssit opittiin harjoittelemalla, koko askelkuviota käytiin läpi niin monta kertaa kuin oli tarvis. Vaikka jonkin liikkeen tai askelsarjan olisi osannut aikaisemmin, voi sen harjoittelu pieninä palasina olla varsin vaikeaa.

Ei tässä ole kyse niinkään tanssia opettavien taidoista, vaan ihmisten kyvystä omaksua eri asioita. Toiset opettajat eivät tosin panosta kovinkaan paljon yksityiskohtiin, toiset taas tuntuvat pyörittävän niitä liiankin kanssa.

swingrotta kirjoitti:

Olen nimim. -KVJ-:n kanssa samaa mieltä siinä miten tanssikurssit saattavat vaikuttaa tanssin oppimiseen jopa epäsuotuisasti, ainakin joissain tapauksissa.

Ajatellaanpa henkilöä, joka on tanssinut vuosikausia yleisimpiä tansseja ja päättää alkaa treenata tanssiosaamistaan. Mukaan tulee uusia tansseja, joiden opettelu askel askeleelta, kuvio kerrallaan sujuu hyvin ja jonkin ajan kuluttua henkilömme tuntee jo osaavansa kyseistä tanssia jotenkin. Mutta mukaan saattuu myös sellaisia tansseja, joita henkilömme on jo tanssinut pitkään, omalla tavallaan. Kun näitä tansseja aletaan paloitella pieniin osiin, kuvioita käydään läpi askel askeleelta, joutuu henkilömme huomaamaan ettei oikeastaan ole osannutkaan tanssia kyseistä tanssia!

Oikeastaan kyse ei ole osaamisesta, vaan juuri siitä, että hänellä on jo jokin käsitys askeleista ja nämä vaikuttavat jossain "selkärangassa" asian uudelleen oppimiseen. Ennen tanssit opittiin harjoittelemalla, koko askelkuviota käytiin läpi niin monta kertaa kuin oli tarvis. Vaikka jonkin liikkeen tai askelsarjan olisi osannut aikaisemmin, voi sen harjoittelu pieninä palasina olla varsin vaikeaa.

Ei tässä ole kyse niinkään tanssia opettavien taidoista, vaan ihmisten kyvystä omaksua eri asioita. Toiset opettajat eivät tosin panosta kovinkaan paljon yksityiskohtiin, toiset taas tuntuvat pyörittävän niitä liiankin kanssa.

Lue lisää

Henkilö joka on tanssinut pitkään omalla tavalla ole silloin kangistunut omiin kaavoihinsa, hän ottaa aina ne askeleet sillä kerran opitulla tavalla ja sillä selvä.

Itse en heti tanssikurssilla sisäistä uusia asioita, menee joskus parikin päivää ennenkuin hoksaan liikkeet ja saan ne toimimaan omalla kohdalla.

Fakta on että jollei kurssilla käydä yksityiskohtia läpi niin eihän homma voi sujua.
Esim. omalla kohdallani polkan kurssilla pyöriminen, joko sitä ei opetettu tai minä en sitä havannoinnut. Sinnikkäästi minä lähdin jenkan askeleilla pyörimään, tiesin heti ettei se näin kuulu mennä mutta kun en muutakaan tiennyt.
Siinä meni noin viikko kun katsoin netistä ja harjoittelin kotona pyörimistä kun hokasin että nuinhan se pitää mennä.

Olisiko näin että pitkään tanssinut luulee osaavansa (kompensoi ehkä muulla liikkeellä) esim. askeleet ja jalkojen sijoittumisen, nyt sitten kurssilla käy ilmi ettei ole koskaan osannutkaan.

Jälleen esimerkki: kaveri oli kova käymään ravintolatansseissa ja foksi meni ihan kivasti, hän meni ensikertaa lavatansseihin ja huomasi että sekoaa koko ajan askelihin eikä homma pelitä.
No hän meni tanssikurssille ja siellä huomasi että hänen niin taitavasta foksista oli puuttunut vaihtoaskel kokonaan.

Jos tanssi aloitetaan kokoamaan ihan alusta palasista esim. ensin tahtiin kävely, sitten tahtiin lajinomaisella askelluksella ja siitä pikku hiljaa parityöskentelyyn ja kääntymisiin ja muihin kuvioihin niin täytyy olla aika paukapää joka ei kykene/halua oppia, tietenkin jos pitää kiinni vääristä tavoista niin sillehän ei voi mitään.
Ja sellainen ajattelutapa että "näin olen aina tehnyt ja näin teen jatkossakin" on haitaksi ihan tavallisessa elämässäkin, kehitys pysähtyy.

Niin.. kirjoitti:

Mitä tuossa videossa oikeastaan opetettiin?
Jos olisi henkilö joka ei saa ovea auki tai törmäilee oveen sitä aukaistaessa niin kyseinen video olisi paikallaan.

Sama juttu tanssissa, jos joku ei saa vartaloa liikkumaan oikeaan aikaan niin silloin hänelle täytyy opettaa asiat pala kerrallaan, sama juttu jos hän ei löydä musiikista tanssille oleellisia elementtejä niin häntä täytyy opettaa nimenomaan näissä asioissa.

Aika hassu väite tuo että jos opetetaan yksityiskohtaa esim. tanssimisesta niin se veisi kokonaistajun koko tanssista, on kyllä surkea opettaja jos hän ei saa nivottua yksityiskohtia kokonaisuudeksi.

Onko kukaan käynyt muuten kurssilla jossa hypätään heti kokonaisvaltaiseen tanssimiseen ilman perusaskeleiden harjoittelua?
Eikö normaali opettaminen etene siten että harjoitellaan tiettyjä tyksittäisiä taitoja ja sen jälkeen sovelletaan niitä tanssiin (kokonaisuuteen), näin opitaan mikä merkitys tietyllä yksityiskohdalla on kokonaisuudessa.

Mutta jos olet se -kaks vasenta jalkaa- joka on ennenkin kirjoittanut niin sain sen käsityksen että haluat heti valmiin paketin muttet ole halukas tekemään työtä sen eteen, eli odottelet yhä sitä ihmettä joka toisi sulle tannsitaidon.

Lue lisää

Tässä puhuttiin "normaalista opettamisesta", joka on hyvin hämärä määritelmä. Kaikki eivät ole samanlaisia oppijoita. Joka haluaa tehdä "töitä" tanssitaitonsa eteen, voisi siis vain perkällä härkäpäisyydellä hankkia taitonsa ? Tämä valitettavasti ei pidä paikkaansa, kaikki eivät saavuta "turhauttavaa taitotasoa" kummempaa osaamista, vaikka tekisivät kokopäivätyötä hommaa harjoitellen.

Siksi varmaankin kirjoitukseni provosoi "näitä parempia oppijoita" kirjoittamaan, ja saattaa se närkästyttää alan kouluttajia, jotka hekin varmaan tekevät opetuksessaan niin kuin itseään on opetettu, sukupolvesta toiseen.

Siis onko sitten ns. "vanhaan aikaan" käyty kymmenien, satojen tuntien kurssituksia vain sitä varten, että päästäisiin hengailemaan muun nuorison kanssa tanssipaikoille ? Kerkesin nuoruudessani eli 80-luvun alussa tahkoamaan noin 2 x 50 h kurssit, syksystä kevääseen, mutta tietenkään ei saatu silloin evästystä käytännön harjoitteluun, tanssiravintoloita oli, mutta varsinaisia lavatanssikeskuksia ei tuotu kurssilla esille, eikä vakipariakaan ollut silloin itsellä harjoittelukappaleeksi.

Jossakin vaiheessa sitten muut liikuntamuodot tulivat sijaan, ja varmaan sitten ne tuhannet harjoitustunnit tekemistään odottaen siirtyivät aivan muuhun harrastustoimintaan, ei sekään ole triviaalia ollut, vaan jatkuvaa kehittymistä ja nykyään jopa ammattikin.

Ne, jotka ovat hankkineet hienon tanssitaitonsa esim. Malcolm Gladwellin 10000 tunnin säännön mukaisesti, kaikki kunnia heille. Omat 10000-tuntiseni olen jakanut muulla tavalla, se ei kuitenkaan vie minulta puheoikeutta tässä tanssikeskustelussa, kiinnostunut aiheesta olen edelleenkin, vaikka en enää yritäkään harrastaa.

Kiitokset vielä kerran kaikille kirjoittajille kiintoisasta keskustelusta.

-KVJ-

-Kaks Vasenta Jalkaa kirjoitti:

Tässä puhuttiin "normaalista opettamisesta", joka on hyvin hämärä määritelmä. Kaikki eivät ole samanlaisia oppijoita. Joka haluaa tehdä "töitä" tanssitaitonsa eteen, voisi siis vain perkällä härkäpäisyydellä hankkia taitonsa ? Tämä valitettavasti ei pidä paikkaansa, kaikki eivät saavuta "turhauttavaa taitotasoa" kummempaa osaamista, vaikka tekisivät kokopäivätyötä hommaa harjoitellen.

Siksi varmaankin kirjoitukseni provosoi "näitä parempia oppijoita" kirjoittamaan, ja saattaa se närkästyttää alan kouluttajia, jotka hekin varmaan tekevät opetuksessaan niin kuin itseään on opetettu, sukupolvesta toiseen.

Siis onko sitten ns. "vanhaan aikaan" käyty kymmenien, satojen tuntien kurssituksia vain sitä varten, että päästäisiin hengailemaan muun nuorison kanssa tanssipaikoille ? Kerkesin nuoruudessani eli 80-luvun alussa tahkoamaan noin 2 x 50 h kurssit, syksystä kevääseen, mutta tietenkään ei saatu silloin evästystä käytännön harjoitteluun, tanssiravintoloita oli, mutta varsinaisia lavatanssikeskuksia ei tuotu kurssilla esille, eikä vakipariakaan ollut silloin itsellä harjoittelukappaleeksi.

Jossakin vaiheessa sitten muut liikuntamuodot tulivat sijaan, ja varmaan sitten ne tuhannet harjoitustunnit tekemistään odottaen siirtyivät aivan muuhun harrastustoimintaan, ei sekään ole triviaalia ollut, vaan jatkuvaa kehittymistä ja nykyään jopa ammattikin.

Ne, jotka ovat hankkineet hienon tanssitaitonsa esim. Malcolm Gladwellin 10000 tunnin säännön mukaisesti, kaikki kunnia heille. Omat 10000-tuntiseni olen jakanut muulla tavalla, se ei kuitenkaan vie minulta puheoikeutta tässä tanssikeskustelussa, kiinnostunut aiheesta olen edelleenkin, vaikka en enää yritäkään harrastaa.

Kiitokset vielä kerran kaikille kirjoittajille kiintoisasta keskustelusta.

-KVJ-

Lue lisää

Lähditkö koskaan purkamaan tuota turhautumista perusalkeisa? Siis ihan musiikista mitä siltä pitäisi kuulla, mitä pitäisi seurata jne.

Minä koin smanlaisen turhautumisen kun ei oikein natsannut mutta minä lakkasin lyömästä päätä seinään, aloin etsiä muuta reittiä sen seinän ohittamiseen.

Heitin kaiken oppimani romukoppaan ja aloin aivan pohjalta toisen henkilön avustamana ensin musiikin kuuntelua ja sen opiskelua ja siitä pikku hiljaa ylöspäin.
En hyväksynyt periteisä opetusmalleja (ulkoaopettelua), halusin että tanssi tulee sisältä ei ulkoaopetellun koreokrafin mukaan.

Kun opin nämä perusjutut niin sen jälkeen perusopetuskin on tuntunut loogiselta.

Tämän takia olen kysellyt täällä että onko vasta-alkaja ihan oikeasti vasta-alkaja vai onko hän jo vähän pidemmälle kehittynyt vasta-alkaja.
Sellaiselle joka ei ole koskaan tanssinut eikä ollut musiikin kanssa tekemisissä on ihan turha tyrkyttää tanssikursseja, he tarvitsevat ihan jotakin muuta (niinkuin minä tarvitsin).

Ymmärrän sinua ihan täysin -KVJ-, itse koin ihan samanlaista turhautumista koko nuoruusiän tosin tanssinopettelun aloitin vasta 40 vuotiaana, ehkä se pahin hötkyily oli jo mennyt ohi ja osasin paneutua täysillä opetteluun (keski-iän villitys).