LUOVA aluksi STUK:lle

Suomeen on valmistumassa luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä. Luova-järjestelmää on testattu jo puolen vuoden ajan, kertoo Ilmatieteen laitos.

Viranomaiset saavat järjestelmän kautta jo ennalta tiedot väestön turvallisuutta tai infrastruktuurin toimivuutta uhkaavista onnettomuuksista kotimaassa ja ulkomailla. Tietojen perusteella viranomaiset varoittavat väestöä.

Luonnononnettomuuksista varoittavan järjestelmän käyttöönottoa esitti vuoden 2004 tsunamikatastrofia selvittänyt tutkijalautakunta.

Sääilmiöihin ja meren korkeuteen liittyvistä varoituksista vastaa Ilmatieteen laitos, maanjäristysvaroituksista Seismologian instituutti ja tulvavaroituksista Ympäristökeskus.

Järjestelmä otetaan käyttöön asteittain ensi vuonna. Aluksi käyttäjiä ovat valtioneuvoston kanslia, ministeriöt ja Säteilyturvakeskus.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Luontokatastrofeista varoittava järjestelmä käyttöön asteittain/1135260798668
9289
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Vähän vaikea kuvitella luonnononnettomuutta, joka vaarantaisi ydinvoimaloiden turvallisuuden väestölle, mutta STUK ilmeisesti haluaa olla tietoinen sellaisten mahdollisuudesta. Ensimmäisenä tulee mieleen meren pinnan nousu, jonka vuoksi Suomessakin on jo jouduttu varovaisuussyistä alentamaan ydinreaktoreiden tehoa.

Ydinvoimalaonnettomuus itsessäänhän on kaukana luonnononnettomuudesta, joten ydinvoimaloiden ei luulisi olevan järjestelmässä mukana muuten kuin luontoa uhkaavina teknologiatuotteina. Sitähän ne on alusta loppuun asti - ja jätösten osalta loppu häämöttää yli 200 000 vuoden päässä.

Äänestä
  • Fennovoiman tapauksessa voi olla enemmän haittaa post-glasialiaalisesta rebound efektistä, missä Pohjanmaan maanpinta kohoaa. Tällöin jäähdytysvesi pitää noutaa yhä kauempaa.

    Äänestä

  • Vastaaja se taas livertelee omiaan tyyliin: "Ensimmäisenä tulee mieleen meren pinnan nousu, jonka vuoksi Suomessakin on jo jouduttu varovaisuussyistä alentamaan ydinreaktoreiden tehoa."

    Jotta asia tulisi nyt kerralla ja kertakaikkkiaan selväksi, niin yhdenkään suomalaisen ydinvoimalaitoksen tehoa ei ole koskaan vähääkään alennettu tai nostettu korkean tai matalan merenpinnan vuoksi. Ei koskaan, ei yhdenkään, ei vähääkään.

    Ymmärsitkö Vastaaja?

    Äänestä

  • horise kirjoitti:

    Vastaaja se taas livertelee omiaan tyyliin: "Ensimmäisenä tulee mieleen meren pinnan nousu, jonka vuoksi Suomessakin on jo jouduttu varovaisuussyistä alentamaan ydinreaktoreiden tehoa."

    Jotta asia tulisi nyt kerralla ja kertakaikkkiaan selväksi, niin yhdenkään suomalaisen ydinvoimalaitoksen tehoa ei ole koskaan vähääkään alennettu tai nostettu korkean tai matalan merenpinnan vuoksi. Ei koskaan, ei yhdenkään, ei vähääkään.

    Ymmärsitkö Vastaaja?

    Vuonna 2005 oli laitoshätätila Loviisassa vain 3 sentin päässä. Veden pinta oli nousuut jo 175 senttiä ja kaikki pohjoimaiden viranomaiset oli hälytetty. Stuk päivysti tilannetta ja tiedottii siitä mm hallitukselle ja naapurimaille.

    Niinpä, tuolloinkaan ei ydinvoimalaa muistaakseni pysäytetty, tai tehoa rajoitettu.

    Äänestä

  • Nohhöh kirjoitti:

    Vuonna 2005 oli laitoshätätila Loviisassa vain 3 sentin päässä. Veden pinta oli nousuut jo 175 senttiä ja kaikki pohjoimaiden viranomaiset oli hälytetty. Stuk päivysti tilannetta ja tiedottii siitä mm hallitukselle ja naapurimaille.

    Niinpä, tuolloinkaan ei ydinvoimalaa muistaakseni pysäytetty, tai tehoa rajoitettu.

    Tämä toswiaan on väärää tietoa:
    "Ensimmäisenä tulee mieleen meren pinnan nousu, jonka vuoksi Suomessakin on jo jouduttu varovaisuussyistä alentamaan ydinreaktoreiden tehoa. "

    Päässäni pyöri hellekesä 2003, jolloin sekä Loviisan että Olkiluodon laitosten tehoja alennettiin. Siitä kerron mm. viestissä /1/, jossa myös otsikkotasolla tietoa siitä, mitä helle aiheutti Ranskassa. Loviisan tapauksesta löytyi hyvä paikallislehden juttu /2/.

    Tavallaan sekä meriveden pinnan nousu että sen lämpeneminen om osa kasvihuoneilmiön kuumia aiheita. Siitä kai sekaannukseni. Kiitos oikaisusta.

    1: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8742279
    (Luonnon iskuja ydinvoimaloita vastaan)

    2: http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=628
    (Lupaehtojen raja-arvo 0,3 plusasteen päässä)

    Äänestä

  • Nohhöh kirjoitti:

    Vuonna 2005 oli laitoshätätila Loviisassa vain 3 sentin päässä. Veden pinta oli nousuut jo 175 senttiä ja kaikki pohjoimaiden viranomaiset oli hälytetty. Stuk päivysti tilannetta ja tiedottii siitä mm hallitukselle ja naapurimaille.

    Niinpä, tuolloinkaan ei ydinvoimalaa muistaakseni pysäytetty, tai tehoa rajoitettu.

    Silloin olisi, kolmen sentin päästä, laitos jouduttu ajamaan alas ja sähkö tuotto Loviisan laitoksella loppunut. Katastrofi?

    Äänestä

Muistui mieleen tilanne, josta kerroin viestissä /1/, ja joka hyvin voi olla se, mitä LUOVAlla haetaan. Kertaan periaatteen:

Jokin luonnononnettomuus, joka itsessään ei uhkaa väestöä, voi estää väestön evakuomisen siinä tapauksessa, että se olisi tarpeen mahdollisesti samaan aikaan ydinvoimalassa tapahtuvan vakavan onnettomuuden vuoksi. Siltä varalta ydinvoimalan sulkeminen saattaa olla paikallaan.


1: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8742279#comment-41927865
(Esimerkillistä toimintaa mutavyörytapauksessa)

Äänestä

  • ei mitään hätää kirjoitti:

    Vaikka laaja sähkökatkos lamauttaisikin Suomen ja polttoainepumput, niin skootterissa on yleensä sen verran kapasiteettia (muutama kilowattitunti) että saa rahdattua itsensä ja matkustajan/matkatavarat vaikka mökille.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2009/07/914541

    "STUK: Poikkeuksellinen meriveden pinnan nousu Suomenlahdella 9.1.2005
    (Suora lainaus):
    ”Meriveden pinta nousi Suomenlahdella voimakkaasti yöllä 8.–9.1.2005.
    Loviisan ydinvoimalaitos ilmoitti STUKin päivystäjälle sunnuntaiaamuna
    9.1. kello 4.35, että meriveden pinta oli noussut tasolle 1,4 metriä (1,4
    metriä keskiarvoa korkeammalle) ja että voimalaitos oli ohjeittensa mukaisessa
    erikoistilanteessa. Kello 7.39 veden pinta oli noussut tasolle 1,6 metriä
    ja laitoksella siirryttiin varautumistilaan. STUKin valmiusorganisaatio
    kutsuttiin osittain koolle ja noin kello yhdeksän STUKin valmiuskeskuksessa
    työskenteli kymmenkunta henkilöä.
    Loviisan molemmat laitosyksiköt kävivät normaalisti. Laitoksella varauduttiin
    kuitenkin niiden pysäyttämiseen, jos meriveden pinta olisi noussut
    1,75 metrin tasoa korkeammalle; maksimissaan meriveden pinta oli 1,73
    m. Jos meriveden pinta olisi noussut yli tason 1,75 m, Loviisan ydinvoimalaitos
    olisi hätätilanneohjeen mukaan julistanut laitoshätätilan. Laitoshätätilan
    julistaminen on kynnys, jolloin tilanteesta ilmoitetaan myös kansainvälisen
    onnettomuusilmoituksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti IAEA:lle
    sekä naapurimaille, vaikkakaan virallinen ilmoituskynnys ei ylity.
    Kello 13.00 meriveden pinta oli laskenut alle tason 1,6 metriä. Kello 14.00
    purettiin varautumistila ja erikoistilanne purettiin kello 19.00, jolloin meriveden
    korkeus oli enää 0,82 metriä.
    Varautumistilan aikana STUK oli yhteydessä Loviisan ydinvoimalaitoksen
    lisäksi muun muassa sisäasiainministeriöön, Ilmatieteen laitokseen, Merentutkimuslaitokseen,
    valtioneuvoston kansliaan sekä seurasi tilannetta Olkiluodon
    ja Leningradin ydinvoimalaitoksilla. STUK lähetti faksilla tilannetiedotukset
    varautumistilan alkamisesta sekä päättymisestä kotimaisille viranomaisille
    (47 tahoa) ja laati myös kaksi lehdistötiedotetta, jotka lähetettiin
    keskeisille valtakunnallisille ja alueellisille tiedotusvälineille (yli 100 tahoa)."

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ydinvalvonta kirjoitti:

Suomeen on valmistumassa luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä. Luova-järjestelmää on testattu jo puolen vuoden ajan, kertoo Ilmatieteen laitos.

Viranomaiset saavat järjestelmän kautta jo ennalta tiedot väestön turvallisuutta tai infrastruktuurin toimivuutta uhkaavista onnettomuuksista kotimaassa ja ulkomailla. Tietojen perusteella viranomaiset varoittavat väestöä.

Luonnononnettomuuksista varoittavan järjestelmän käyttöönottoa esitti vuoden 2004 tsunamikatastrofia selvittänyt tutkijalautakunta.

Sääilmiöihin ja meren korkeuteen liittyvistä varoituksista vastaa Ilmatieteen laitos, maanjäristysvaroituksista Seismologian instituutti ja tulvavaroituksista Ympäristökeskus.

Järjestelmä otetaan käyttöön asteittain ensi vuonna. Aluksi käyttäjiä ovat valtioneuvoston kanslia, ministeriöt ja Säteilyturvakeskus.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Luontokatastrofeista varoittava järjestelmä käyttöön asteittain/1135260798668

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu