Kirkkovaltuustovaaleihin osallistuu nykyisin vain 10 tai 30 prosenttia äänioikeutetuista. Jos halutaan voidaan oikeutetusti sanoa, että kirkko on etääntynyt kansalaisista.
Sen takia voisi ajatella, että poliisiviranomaisten sijasta papit saisivat tehtäväkseen ilmoittaa omaisille kuolemantapaukset. Heillä olisi paremmat edellytykset löytää lohdutuksen sanoja omaisille ja tällä tavalla pyrkiä lähentämään kansalaisia kirkkoon. Myös ateisteille papit kävisivät antamassa lohtua.
Rakkauden ja armon valossa.
Sen takia voisi ajatella, että poliisiviranomaisten sijasta papit saisivat tehtäväkseen ilmoittaa omaisille kuolemantapaukset. Heillä olisi paremmat edellytykset löytää lohdutuksen sanoja omaisille ja tällä tavalla pyrkiä lähentämään kansalaisia kirkkoon. Myös ateisteille papit kävisivät antamassa lohtua.
Rakkauden ja armon valossa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
muutoin ihan hyvältä, mutta toisaalta kuka kertoisi toisin uskovalle surusanoman? Tuskin muihin uskontoihin kuuluvat tahtovat kristillisen papin tulevan kertomaan kuolemasta, siitä kun on niin monenlaisia mielipiteitä ja näkemyksiä eri uskonnoissa.
Kuolema on vaikea asia kaikille ihmisille uskontokunnasta riippumatta. Papin tehtävä surevan rinnalla ei ole antaa helppoja ja kevyitä vastauksia edes oman uskontokunnan edustajille, saati muille. Pikemminkin papin tehtävä on olla vierellä ja olla hiljaa kuunnella jos toinen haluaa puhua. Tai sitten molemmat ovat hiljaa. Kuullostaa ehkä helpolta ja turhanpäiväiseltä työltä, mutta ei ole kumpaakaan. Toisen ihmisen hyväksyvä läsnäolo on tänä kiireisenä ja persoonattomana aikana noussut arvoon arvaamattomaan.
Toki pappi hautaan siunauksessa puhuu ikuisesta elämästä, mutta tällöinkin hän ottaa huomioon vainajan ja hänen omaistensa elämäntilanteen ja uskonnäkemykset parhaan kykynsä mukaan. Ainakin itse toimin näin, eikä se aina ole helppoa. Kymmenen vuotta olen toiminut pappina, ja aina olen hautauksessa puhunut sekä omaisten surusta että ikuisesta elämästä. Yhä uudestaan yllätyn siitä miten suuren lohdun pienet sanat voivat tuoda, ja täysin riippumatta siitä mikä omaisten uskonnäkemys näyttäisi olevan. Kuoleman edessä olemme ihmisinä jotekin enemmän samalla viivalla kuin muuten.
Minä en ainakaan haluaisi että joku harhainen ihminen tulisi minulle kuvitelmiaan selittämään suruni hetkellä. Kyllä olen tähänkin asti selvinnyt kohdalle tulleista suru-uutisista ilman mielikuvitusolentoja ja niihin uskovia.
Minusta on paljon helpompi ajatella että onnettomuus tai sairaus joko johtui tietyistä syistä tai vain sattui kohdalle kuin että joku megalomaani jota minun vieläpä pitäisi sanoa armolliseksi ja hyväksi vain halusi asiat sillä tavalla järjestää.
tämän sivuston viestit eivät edusta läpileikkausta suomalaisten ajattelusta. Tämä saattoi olla provo, mutta vaikka kirjoittaja olisi oikeasti sanojensa takana, ei hän välttämättä tiukan paikan tullen ajattele noin. Itse olen papin työssä huomannut, että surun keskellä juuri ne, jotka vähiten ajattelevat Jumalaa arjen keskellä, ovat tyytyväisimpiä siihen, että pappi esiintyy kuoleman asiantuntijana kun he itse ovat jotenkin hukassa läheisen ihmisen kuoltua. Itse oikeastaan kavahdan tuota asiantuntijaroolia, jota minulta joskus odotetaan, mielummin olen vierelläkulkija ja kanssaihminen kuolevaisena kuolevaisen rinnalla. Mutta kun kysytään niin sanon mitä uskon kuoleman jälkeen tapahtuvan, eikä kukaan ole vastannut että älä puhu paskaa, mummoni muuttuu maaksi ja sillä sipuli.
Poliisi ehkä mutta siviilivaatteissa.
Ehkä tuollaiseen työhön pitäisi kouluttaa ihmisiä.
Ne jotka eivät usko kristinuskon tavoin eivät tosiaan halua nähdä mitään pappia.
"Mutta kun kysytään niin sanon mitä uskon kuoleman jälkeen tapahtuvan, eikä kukaan ole vastannut että älä puhu paskaa, mummoni muuttuu maaksi ja sillä sipuli. "
Kuinkas monelle uskonnottomalle tai ateistille olet sitten puhunut? Itse olen kohdannut kuolemaa, eikä jumalasi ole kertaakaan edes käynyt mielessäni.
Mielestäni on ylimielistä ajatella, että se mikä sinulle toisi toivoa surun hetkellä, toisi sitä kaikille. Itseäni ei ainakaan kiinnostaisi kuulla miten joku minulle rakas muka olisi paremmassa paikassa, kun jo seuraavaan hengenmenoon kerrotaan että ateistit saavat kyllä maistella tulikiveä jos eivät tee "parannusta".
ainakaan en halua ylipalkatun ja täysin turhan ammattikunnan edustajia ovelleni puhumaan paskaa ihmisestä, jota hän ei edes tunne. Olen jo kerran ollut tilanteessa, jossa teki mieli vedellä krapulaista ja sönköttävää pappia pitkin korvia hänen pitäessään puhetta äitini muistotilaisuudessa ja sotkiessa äitini johonkin täysin väärään ihmiseen.
Antaako pappi fyysistä lohdutusta Uskomattomalle?
Ainakin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on jo toista vuotta ollut käytäntö, että äkillisissä kuolemantapauksissa pappi tai diakoni lähtee poliisin mukana viemään suruviestiä kotiin. Poliisi kertoo mitä on tapahtunut ja kysyy voiko pappi tulla sisään. Usein poliisilla on kiire muihin tehtäviin ja pappi jää surevan luo kunnes joku lähiomainen tulee paikalle. Joskus sama pappi on myöhemmin yhteydessä menehtyneen omaisiin ja toimittaa mahdollisesti hautaan siunaamisen.
Aloite tähän tuli poliisilta. Papeista ovat mukana kaikki jotka itse haluavat, lukumäärä on lisääntymässä. Käytännöstä on tullut hyvää palautetta, tyyliin "en olisi eronnut kirkosta jos olisin tiennyt että kirkko tekee näin arvokasta työtä". Toimintamallia suunnitellaan laajennettavaksi koko kihlakunnan alueelle. Varmaan olisi suositeltava käytäntö muuallakin.
Myös pääkaupunkiseudulla pappi tai diakoni lähtee äkillisissä kuolemantapauksissa poliisin mukaan suruviestiä viemään. Usein poliisilta tulee kutsu lähteä mukaan. Tai jos tapahtuisi suuronnettomuus. Ja muutenkin tuo Turun ja Kaarinan malli kuulosti tutulta.
Itse asiassa sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt tässäkin asiassa kirkon yhdeksi toimijaksi psykososiaalisessa auttamisjärjestelmässä. Ja siksi Kirkkohallitus on ohjeistanut eri seurakuntia järjestämään tätä HeHua eli "henkistä huoltoa", joka on osa kirkon perustehtävää.