Tätini kuoli muutama viikko sitten ja nyt on tullut pientä miettimistä valokuvauksesta.
Siskoani pyydettiin kuvamaan hautajaisissa ihmisiä ja arkkua, myös itse haluaisin kovasti kuvata. En tiedä miksi, mutta voi olla, että haluan ajatella jotain muuta, kuin haluan itkeä. Myös yksi syy on se, että ihminen, joka tulee hautajaisiin on ehkä kyläni ns. juorumuori ja en halua itkeä kyseisen ihmisen läsnä ollessa, varsinkin kun tämä ihminen tulee vaan juorujen etsinnässä. Valitettavasti hautajaiset eivät ole ns. hiljaisuudessa, vaan sukulaiset, tutut ja muut tulevat paikalle.
Eli onko se ollenkaan paha, että kiertelen sisareni kanssa valokuvaamassa ihmisiä hautajaisten aikana ja ottamassa kuvia muistoksi?
Siskoani pyydettiin kuvamaan hautajaisissa ihmisiä ja arkkua, myös itse haluaisin kovasti kuvata. En tiedä miksi, mutta voi olla, että haluan ajatella jotain muuta, kuin haluan itkeä. Myös yksi syy on se, että ihminen, joka tulee hautajaisiin on ehkä kyläni ns. juorumuori ja en halua itkeä kyseisen ihmisen läsnä ollessa, varsinkin kun tämä ihminen tulee vaan juorujen etsinnässä. Valitettavasti hautajaiset eivät ole ns. hiljaisuudessa, vaan sukulaiset, tutut ja muut tulevat paikalle.
Eli onko se ollenkaan paha, että kiertelen sisareni kanssa valokuvaamassa ihmisiä hautajaisten aikana ja ottamassa kuvia muistoksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse toin kaksi kameraa tyttäreni hautajaisiin. Annoin toisen hänen serkulleen ja sanoin, että räiski niin paljon kuin ehdit. Itse kuvasin etupenkistä aina tilaisuuden tullen.
Se serkku kuvasi seinän vierestä kappelin puolivälin tienoilta, eikä tuo häirinnyt ainakaan minua.
Ei ole ollenkaan paha, jos kuvataan. Älä kuitenkaan siunauksen aikana ainakaan salamalla, se häiritsee.
Arkun kukitusen aikana ja muistotilaisuudessa ihan vapaasti.
Jos kamerassasi on "silent mode" niin laita se päälle, niin ei piipitykset ja raksuminen kuulu.
...vain yksi kuvaaja. Hautajaisissa jos missä pitäisi olla harras tunnelma. Yksi, hiljaa liikkuva kuvaaja hoitaa homman hyvin. Itse olen kuvannut muutamia hautajaisia, eikä sieltä loppuviimeksi niin paljon kuvia tarvita: muutama yleiskuva omaisista, siunaus ja ehkä joku yksittäinen otos arkusta ovat olleet ne mitä kaivataan. Se, että kaksi ihmistä kiertelee ympäriinsä, ei ole tunnelman kannalta oikein paras vaihtoehto. Lisäksi pitää muistaa sekin, että osa surevista ihmisistä tuskin haluaa päätyä kovin moneen kuvaan naama turvoksissa.
Melkeinpä tässä kohtaa pyytäisin jotain ulkopuolista, esim. tuttua kuvauksen harrastajaa hoitamaan kuvat pientä korvausta vastaan. Kyllä teidän osanne on tädin hautajaisissa surra, sen pitäisi olla selvää juorutädeillekin. On myös niin, että kameran läpi katsottuna tilanteesta erkaantuu ja tämä osa surutyötä jää tekemättä.