Televisiossa ollut keskustelu puhkaisi ison "paiseen". Tämän päivän ihminen elää monenlaisten negatiivisten asioiden ja tapahtumien keskellä. Hän yrittää elää, tasapainoilla työelämässään, perheessään, tässä yhteiskunnassa. Työssä on päivittäin paineita monelta taholta. Kotona odottavat sitten erilaiset paineet: rahahuolet, huolet lapsista, omista vanhemmista ja jopa parisuhteesta. Vapaa-aika television ääressä väkivaltaisine ohjelmineen, masentavine uutisineen jne.antaa ahdistava olon. Mistään ei mieli parane, vaan lisää tuskaa tuskan päälle. Yhteiskunnassa mitä kummallisimmat pienehköt ryhmät aatteineen ovat äänekkäinä vaatimassa kaikkia mukautumaan heidän ajattelutapaansa. Tavallinen ihminen, olkoon minkä ikäinen hyvänsä, on kaikesta ymmällään, on paha ja ahdistunut olo jatkuvasti päällä. Kehenkä tai mihin hän voi luottaa, mistä hän saa tukea? Niin, mistä? Meillä on kristinusko. Se on hyvä asia. Nyt vaaditaan kirkon ja valtion = Suomen päättäjiltä ja johtajilta viisautta ja voimia "laumansa" johtamisessa. Tämän "laumankin" erilaisissa tehtävissään ja olotilassaan ajatella, mikä tässä elämässä on tärkeää, mistä jokapäiväiseen elämäänsä lopulta voimia saa.
Jäävuoren huippu?
laumasta
6162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä on tämä näin raskautettu "tavallinen ihminen"?
IL.n mukaan näitä "raskautettuja tavallisia ihmisiä" on tähän mennessä eronnut TV.n "homokeskusteluohjelman" jälkeen kirkosta yli 15000 henkilöä, eli enemmän kuin mitä on Lapuan asukasluku. Mikähän mahtaa olla olla lukumäärä Lapualla? Seurakuntien talousvastaavat alkavat varmaan olla jo huolissaan. No tulevat seurakuntavaalit tuovat uusine päättäjineen varmaan asioihin selvyyttä, onhan siellä vaalien jälkeen 16v täyttäneillä valtuutetuilla mahdollisuus osoittaa elämänkokemuksensa perusteella näihinkin ongelmiin selkeitä ratkaisuja.
Siitä, että alkaa itse ajatella. Siitä, että lakkaa odottamasta apua ulkopuolelta. Siitä, että ei kulje lauman mukana. Laumasta ja sen ajattelusta eroaminen on vaikein ja vaativin kohta. Tieto tuo tuskaa, mutta sitä kannattaa hankkia.
Kysyy paljon uskallusta olla erilainen, mutta oman pohjan vahvistuttua palkinto on näköpiirissä. Auttaa, jos löytää yhdenkin hengenheimolaisen, joka hyväksyy, kuuntelee, jonka kanssa jakaa asioita. Pienin askelin, pienin askelin...
lähtee myös niitä, jotka ovat pettyneet siihen, että kirkossa annetaan periksi ihmisten vaatimusten edessä, enemmän kuin Jumalan Sanan edessä.
Tiedän tapauksia.
Joutuuko nekin kadotukseen?
jos uskovat Jeesukseen :D Jeesus pelastaa, ei kirkko. Kirkko on hengellinen koti, mutta kokoontua voi muuallakin. Ikäväähän se on tietenkin kodistaan lähteä pettyneenä, jos ihmistä totellaan enemmän kuin Jumalaa.. :(