että NL kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. Haavoittunutta ei voitu enää pelastaa. Mutta ei kai se haittaa, vai mitä mieltä ollaan ??
Suomi haavoitti NL:a niin pahoin
2.maailmansodassa
50590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Suomi on joten Suomi ei ole hävinnyt.
Neukkulaa ei ole joten neukkula on hävinnyt.
Luulisi punanuttuja vittutavan neukkulan häviäminen.
.............
Sinuahan kalle se nyt pelkästään näyttää vituttavan todella paljon se asia että Suomi sai aikoinaan todella pahasti turpaansa maalta jota ei ole edes olemassa.DDDD
Suomi ei ole hävinnyt mutta neukkala sen sijaan on hävinnyt. Mikä siinä Kallea vituttaisi?
...............
http://wapedia.mobi/fi/Pariisin_rauhansopimus_(1947)
Suomea ei miehitetty ja pitkässä juoksussa Suomi ei ole hävinnyt vaan sen teki neukkula.
Kaatui neukkula Suomelta saamiinsa haavoihin? Mene ja tiedä mutta kommunisteja neukkulan häviäminen vituttaa.
................
Neuvostoliitto olisi halutessaan pystynyt miehittämään Suomen todella helposti tuon suuren sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikoihin vuyosina 1945-1946.
Mutta Neuvostoliitto ei vain toteuttanut sitä miehitystä ikinä.Koska Neuvostoliiton ei tarvinnut tehdä sitä.
Vaan takasi vain Suomen itsenäisyyden ja solmi Suomen kanssa sitten vielä tuon YYA-sopimuksen vuonna 1948.
Näin sitten maa nimeltä Suomi oli Neuvostoliiton todella tiukassa talutushihnassa aina vuoteen 1991 asti.
Eikö ollutkin yksinkertaista ja kätevää?
Ja sitten perustelut mukaan. Perustellesssasi sairasta väitettä sinun pitää muistaa, että neukkula kyllä yritti lyödä Suomen armeijan pääkoukot päästäkseen Kymijoelle. Vaan puna-armeija sai niin pahasti turpiinsa mm. Tali-Ihantalassa, että luopuivat ajatuksesta. Erään palstan punanutun käsityksen mukaan neukkula yritti vielä heinä-elokuun vaihteessa 1944 päästä Kymijoelle Ilomantsin (hehhee) kautta mutta suomalaisten tuhottua vielä 2 puna-armeijan divisioonaa ajatuksesta luovuttiin.
..................
Mainitsemasi Tali-ihantalan torjuntavoitto on vain pelkkä torjuntavoitto.Ei mitään muuta.
Suomi hävisi nyt kumminkin kaksi viimeisintä käymäänsä sotaa neukkulaa vastaan.Ja et sinä tuolle asialle yhtään mitään mahda.Ja se asia snua vituttaakin todella paljon.Olet itsekkin juuri kertonut tuon asian että sinua vituttaa kun Suomi hävisi kaikki sotansa eikä voittanut yhtään mitään.
Perusateluita sinä voit katsoa vaikka tuitustumalla tuohon Pariisin rauhansopimukseen.
En viitsi sitä' sopparia nyt sinulle linkittää koska se löytyy jo toisaalta tästä keskusteluketjusta.
Sieltä Pariisin rauhansopimuksesta löytyvät nyt kumminkin ne kaikki sinun kaipaamasi perustelut kyseisen asian suhteen.
Näillä pölhöpää kommareilla on ilmeisesti lapsellinen usko, että jos N:liitto olisi miehittänyt Suomen, ilmiantamalla "riistoporvareita", heillä olisi ollut mahdollisuus nousta hienoihin asemiin Neuvosto-Suomessa. Toiveajattelua. Kyllä Neuvostoliitossakin tarvittiin älyä, osaamista ja taitoja. Tämän palstan kommarikirjoittajien taito ja osaaminen eivät olisi riittäneet kadunlakaisijaa kummempiin tehtäviin. Ei pelkkä älytön mölinä pätevöitä mihinkään.
jo kaikki tietävät, komutkin niin kerran vielä. Suomi voitti noilla torjuntavoitoillaan vapaan yhteiskuntajärjestelmänsä eikä joutunut komualistuksen alle kuten suuri osa Itä-Eurooppaa. Vaikka ryussä kukkoili niin tappiollahan se koko ajan oli ja missä se nyt on?
ME VOITIMME JA HAUTASIMME NEUVOSTOLIITON.
Täällä kun tätä erästä kysymystä niin viljellään niin tavoistani poiketen kysyn: Vituttaako arvon komuhörhöt?
Ei mitään itsenäisyyttä ikinä voiteta yhtään mitenkään.
Itsenäisyys pitää aina pelkästään ansaita.
Luulin kyllä että sinäkin hiukan tyhmempänä kuin me muut olisit tiennyt tuon faktan.
Mutta olin näköjään väärässä sinun suhteesi.Valitettavasti.
Suomen ruotsalaisen historian oma historian tutkija, Henrik Meinander, kertoo Tasavallan tiellä -kirjassaan, kuinka kesän 1944 Kannaksen karkuunjuoksu ei todellakaan ollut mikään Torjuntavoitto. Meinanderin mielestä tuon jopa aivan perättömän termin Oesch lanseerasi kirjaansa Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944.
Et sitten kuitenkaan pystynyt perustelemaan väitettäsi.
Sitäpaitsi viimeksi käydyn sodan Suomi voitti pitkässä juoksussa ja neukkula on hävinnyt.
..............
Kyllä itsenäisyys voidaan voittaakin pakottamalla rajanaapurit tunnustamaan sen.
................
Haloo, kuka viitsisi edes avata jonkun rantaruotsalaisen kirjan?
Eihän kannaksen karkuunjuoksu tietenkään ollut torjuntavoitto vaan se torjuntavoitto tuli juoksun loputtua ja joukkojen uudelleen ryhmittymisen jälkeen mm. Tali-Ihantalassa. Tali-Ihantalassa juoksivatkin sitten iivanat - jos kerkisivät suomalaisten pommituksen alta pakoon. Siellä iivanan viimeinen hyökkäysyritys estettiin jo lähtöasemien pommituksilla niin hyvin, että iivana ei koskaan lähtenyt edes hyökkäämään.
...........
Laitatko vaikka nyt linkin muodossa sen mainitsemasi sodan vaikka tälle palstalle minkä Suomi on voittanut kun on sotinut tuota suurta ja mahtavaa itänaapuria vastaan.Ja perustelut sitten siitä sodasta perään.
Jää huvittuneena hymyillen tai oikeastaan jo nauraen odottelemaan nyt mitä oikein vastaatkaan.
Minä nyt kumminkin väitän täysin 100%:sesti että Suomi hävisi tuon viimeisimmän sotansa neukkulaa vastaan.
Ja väitän myös että Suomella ei ollut yhtään minkäänlaista merkitystä ja vaikutusta tuohon Neuvostoliton loppumiseen ja kaatumiseen vuonna 1991.
Kumoa nyt nämä kertomani väittämät jos siihen vain jotenkin pystyt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylmä_sota
.................
Suomihan oli kyllä täysin ulkopuolinen ja puolueeton tuossa mainitsemassasi kylämssä sodassa.Suuri kiitos tuosta Suomen puolueettomuudesta kylmässä sodassa kuuluu Urho Kekkoselle.
Joten ei mene nyt tämä yrityksesi mitenkään läpi.Yritähän nyt uudestaan.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kylmä sota oli poliittisten järjestelmien kamppailu/1135238999070
Mikään maa ei voinut olla ulkopuolinen. Tavalla tai toisella kaikkien oli valittava puolensa. Toisin on kuumassa sodassa, jossa voidaan olla vain hengessä mukana ja sitä ei silloin lasketa sotimiseksi. Mutta kylmässä sodassa koko sodankäynti oli "hengessä mukana olemista" ja Suomi oli lännen puolella ja näin antamassa iivanalle turpiin.
Kerrohan miten Suomen puolueettomuus kylmässä sodassa näkyi?
..............
Suomi ja Ruotsihan olivat todella kuuluisia siitä että olivat niinsanottuja liittoutumattomia maita kylmän sodan aikoihin.
Eivät siis kuuluneet idän eikä lännen sotilasliittoihin kumpikaan maa.
Siinähän tuo asia tuli jo kerrottua selvällä Suomen kielellä.
Muistutuksesksi vain että tuo Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus oli vielä täysin voimissaan tuolloin kylmän sodan aikoihin.
Joten ei Suomi voinut mitenkään olla lännen puolella.Koska silloinhan Suomi olisi rikkonut tuota Suomen ja Neuvostoliiton välistä YYA-sopimusta,Ja tuosta YYA- sopimusrikkomuksestahan ei sitten olisi kyllä Suomelle mitään hyvää ainakaan seurannut.
Miten Suomen puolueettomuus kylmässä sodassa näkyi?
Nyt ei ole kysymys sitoumumattumuudesta vaan puolueettomuudesta kylmässä sodassa.
.................
Paasikiven–Kekkosen linja on nimitys, jota käytetään Suomen toisen maailmansodan jälkeisestä ulkopolitiikan puolueettomuuslinjasta. Nimensä se sai sodanjälkeisistä presidenteistä Paasikivestä ja Kekkosesta. Termin ottivat käyttöön Maalaisliiton puoluesihteeri Arvo Korsimo ja poliittinen taustavaikuttaja, akateemikko Kustaa Vilkuna vuonna 1955.
Paasikivi kuvaa omaa näkemystään ulkopolitiikasta hyvin päiväkirjassaan.
Siinähän tuo kysymäsi asia tuli jo kerrottua selvällä Suomen kielellä.
Miten Suomen puolueettomuus kylmässä sodassa näkyi?
Paasikiven-Kekkosen linjassako? No, miten se siinä näkyi?
.................
Pikemminkin tämä on kovinkin helppoa,hauskaa ja selkeätä hommaa.
Mutta sitten asiaan.
Suomen sodanjälkeinen puolueettomuuspolitiikka, Paasikiven-Kekkosen linja, kulminoitui 1980-luvun lopussa, kun Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov tunnusti Suomen puolueettomaksi pohjoismaaksi. Tätä tunnustusta oli odotettu kauan, koska Neuvostoliiton haluttomuus pitää Suomea puolueettomana maana kavensi sen liikkumavapautta. Kylmän sodan päättyessä puolueettomuus alkoi kuitenkin menettää merkitystään. Se tuntui enemmän valinnanvapautta rajoittavalta kuin sitä lisäävältä tekijältä.
Suomen puolueettomuuspolitiikan alasajo alkoi 1990-luvun alussa. Presidentti Koivisto oli jo aiemmin pyrkinyt välttämään Suomen puolueettomuusaseman "erityistä korostamista". Ulkopolitiikan perusratkaisua Koivisto ei halunnut määritellä yksiselitteisesti "puolueettomuudeksi" eikä halunnut ryhtyä erityisesti selvittämään mikä Suomen asema täsmälleen ottaen oli. Vähitellen käsite puolueettomuus korvattiin käsiteparilla "sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus". Sittemmin määritelmään lisättiin tavanmukaisesti myös EU-jäsenyys.
Vaikka Suomi korosti, ettei se hakenut unioniin liittyessään uusia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, olivat turvallisuuspoliittiset tekijät merkittäviä maan päättäessä unioniin liittymisestä. Suomen käsityksen mukaan EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittinen merkitys on ennen kaikkea siinä, että unioni edesauttaa yleistä vakautta Euroopassa. Samalla EU-jäsenyyden on todettu selkiinnyttäneen ja vahvistaneen Suomen kansainvälistä asemaa. Vaikka EU ei ole sotilasliitto eikä se anna sotilaallisia turvallisuustakeita jäsenilleen, Suomen ulkopoliittinen johto on korostanut, että se on samankaltaiset arvot jakavien valtioiden muodostama solidaarisuusyhteisö. Turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan jäsenyys unionissa auttaa torjumaan Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia ja painostusyrityksiä ja tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia vaikuttaa turvallisuusympäristöönsä.
Kylmän sodan aikana Suomi varjeli omaa YYA-sopimukseen perustuvaa erityissuhdettaan Venäjän kanssa. Uusi suhteiden perusta luotiin 1990-luvun alkuvuosina, jolloin YYA-sopimus lakkautettiin ja neuvoteltiin sitä korvaavat uudet sopimukset Venäjän kanssa. Suhteiden perussopimuksesta haluttiin tehdä samankaltainen Saksan ja Ranskan vastaavien sopimusten kanssa. Suomi ei halunnut Venäjän ehdottamaa erillistä rajan lopullisuutta koskevaa mainintaa sopimukseen, mutta Karjalan kaltaisten avoimien rajakysymysten nostamista esille haluttiin välttää, koska se olisi vaikeuttanut mahdollisia tulevia jäsenyysneuvotteluja EU:n kanssa. Sen sijaan pyrittiin kehittämään lähialueyhteistyötä. Sitä koskeva sopimus olikin ensimmäinen laatuaan Venäjän kanssa. Vaikka Suomi usein muistuttaakin asemastaan Venäjän naapurina, laadullista erityissuhdetta ei kuitenkaan enää haluta korostaa, vaan ulkopolitiikassaan Suomi lähtee siitä, että Venäjä kohtelee Suomea samoin periaattein kuin muitakin EU-maita. Vastaavasti Suomi muotoilee oman Venäjä-politiikkansa yhdessä EU-maiden kanssa.
Monenkeskeisen lähestymistavan korostaminen ei ole kuitenkaan ole tarkoittanut Venäjän merkityksen unohtamista tai suhteiden huonontumista. Suomi on aktiivisesti puhunut ja toiminut Venäjän ja EU:n suhteiden kehittämisen puolesta.
Onko Suomi sitten onnistunut itselleen tärkeissä kysymyksissä? Keskeinen koetinkivi tässä suhteessa on ollut unionin Venäjä-politiikka. Siinä Suomi on paitsi pyrkinyt kiinnittämään unionin huomiota Venäjään myös kannattanut yhteistyön lisäämistä ja miedompia toimia Venäjän suhteen konfliktitilanteessa. Pohjoinen ulottuvuus saatiin unionin politiikan piirin, mutta se ei ole ainakaan vielä noussut niin keskeiselle sijalle kuin Suomi olisi toivonut. Toinen tärkeä kysymys on ollut sotilaallinen liittoutumattomuus. Sen suhteen Suomi on toistaiseksi voinut pysytellä sotilaallisesti liittoutumattomana menettämättä asemiaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoelimissä. Jos toteutunutta tilannetta verrataan ennen jäsenyyttä käytyihin keskusteluihin, voidaan kai todeta, että Suomi on mennyt lähemmäksi sotilaallista liittoutumista kuin uskottiin, mutta että tämän yhteistyön kielteiset vaikutukset etenkin Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa ovat jääneet oletettua pienemmiksi.
Toivottavasti nyt opit jotain ettei sinun tarvitse enää kysellä.
Mutta kyllä minä opastan sinua tulevaisuudessakin mielelläni jos sinua jää vaivaamaan jokin asia mitä et tiedä.
Et pystynyt kertomaan, että miten Suomen puolueettomuus kylmässä sodassa näkyi.
Kalle ei asiasta sinun kanssasi enempää jankkaa.
Kalle voi sinulle kertoa, että Suomen puoluellisuus kylmässä sodassa näkyi Suomen länsimielisyytenä yleensä ja Suomen halusta kääntää neukuille selkänsä ja olla osa länsi-Eurooppaa. Tähän Suomi pyrki aina ja joka paikassa ja Paasikiven-Kekkosen linja oli toimia tämän periaatteen eteen niin, ettei iivana hermostu liikaa. Suomi oli jo kylmän sodan aikana mukana mukana monissa länsi-Euroopan yhteistyöjärjestöissä ja maan valuttaakin oli länsi-Eurooppalaiseen tyyliin vaihdettavaa valuuttaa - ei siis mikään itä-Euroopan maiden Monopoli-raha.
Mitä taas tulee YYA-sopimukseen niin se kuvaa juuri hyvin Suomen ja neukkulan suhteita - Suomen ei tarvinnut minkään muun maan kanssa paperilla sopia ystävyydestä ja tälläinen sopimusystävyys ei olekaan oikeaa ystävyyttä. Ystävyys on molemmin puolista luottamista ja jos se perestuu sopimukseen niin silloin oikea molemmin puolinen luottamus puuttuu. Mutta kukapa voisikaan aikuisten oikeasti luottaa kommunisteihin.
.................
Nythän sinä kerrot vain pelkästään oman henkilökohtaisen mielipiteesi kyseisestä asiasta jonkinlaisena faktana ilman mitään perusteluja tai todisteita.
Joten jätettäköön nyt tuo sinun mielipiteesi kyseisestä asiasta sitten täysin omaan arvoonsa.
Mutta sitten siihen todelliseen asiaan.Joka muuten perustuu pelkästään historiallisiin faktoihin.
Juuri itsehän sinäkin muuten tuossa ylempänä kerroit että Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli voimassa kylmän sodan aikoihin se todella kuuluisakin YYA-sopimus
Ja tämä sinunkin mainitsemasi Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimushan oli vielä täysin voimissaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä kylmän sodan aikoihin.Vai oletko sinä nyt eri mieltä tästä kyseisen asian suhteen?
Joten Suomihan ei tällöin voinut kovin kauheasti olla kallellaan mihinkään länteen päin vaikka tietysti jotain haluja siihen Suomella ehkä olisi ollutkin olemassa.
Sillä Suomihan olisi samantien rikkonut tuota Neuvostoliiton kanssa tekemäänsä YYA-sopimusta.Eikö näin ole asia?
Juuri tuo Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus on se tärkein ja ratkaisevin avainsana ja ratkaisevin tekijä tuossa sinun esittämässäsi kysymyksessä.
Tuo YYA-sopimushan sitoi Suomea todella paljon ihan joka suunnasta.
Niinpä tämä mainitsemani Suomen ulkopoliittinen linjaus kylmän sodan aikoihin jota myös kutsuttiin Paasikiven-Kekkosen linjaksi nimenomaan takasi Suomen liittoutumattomuuden ja puoluettomuuden tuossa aikoinaan käydyssä kylmässä sodassa.
Toivottavasti tämä asia nyt ei enää vaivaa sinua.
Kysy nyt kumminkin rohkeasti vaan jos jokin asia jäi vielä vaivaamaan sinua.
Minä kyllä sitten neuvon ja opastan sinua mielelläni kyseisen asian suhteen.
HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:)) HAHAHAHAHAH..kylähullu..:))
Tarvitse meille normalijärjellä varusteluille ihmisille yhtään mitenkään kertoa.
Me normaalit ihmiset kyllä täysin tiedämme että sinä ainoastaan olet se tyhmä idiootti kylähullu jollekka kaikki normaalit ihmiset nauravat aina ihan päin naamaa.
suomalaisia oli vain n. 4 miljoonaa, ja neukkulaisia vissiin 200 miljoonaa.
Daavid voitti Goljatin. Toki goljatti oli tosi sairas, joten sen lyöminen oli aika helppoa. Hirveää ääntä ja uhittelua sairas goljatti toki piti, koko kitumisensa ajan. Onneksi sairas pääsi historian jätesankkoon, ja sen kansalaiset vapaaksi.
Oli se sen verran iso paska, että jätesanko tuli täyteen ja se piti tyhjentää tunkiolle mutta sinne mennessä ei kommunisteista ollut enään vastaansanojiksi vaan he kitisivät vain hiljaa koloissaan.
....................
ikiajoiksi.
Muutama einari vielä hörisee omiaan..
Ei kai tuolle voi enää muuta kuin nauraa ja itkeä yhtäaikaa..
Ja lopuksi päästää..
PASKAISET HÖRÖNAURUT..
NL:n tuhoaminen antoi vapauden takaisin Venäjän ja muille NL:n orjuuttamille kansoille.
Toivottavasti nämä kansat joskus kiittävät suomalaisia vapaudestaan.
yksinäistä kylähullua näkynyt ?
Sitä joka kirjoittaa joka aamu n. klo 5.30 ??
Vai joko se joutui lapinlahteen ??
Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! ..
takaisin Ranualle, kun siellä tuulee, niinkuin hullu kerran totesi.. Saamme kai nauraa, saamme.
Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! .. Buuahh !! ..
alkoi pelottaan niin kamalasti..
Kysymyksessä ei ollut Kallen oma mielipide vaan kylmää faktaa.
Suomi oli jo kylmän sodan aikana mukana useissa kansainvälisissä järjesteissä, joissa ei neukkulan ikeen alla olleita maita näkynyt.
Mainittakoon muutama:
OECD, IMF, Maailman Pankki, EFTA, Pohjoismaiden neuvosto, vapaakauppasopimus EEC:n kanssa ...
Kaikki nuo osoittavat Suomen suuntautumista ensisijassa länteen, jossa voitiin olla ystäviä ilman erillista sopimusta asiasta, eikä sopimusystävälliseen itään.
Sinä et ole vieläkään maininnut yhtäkään esimerkkiä, jossa näkyisi Suomen puolueettomuus juuri kylmässä sodassa. Kalle tuossa yläpuolella mainitsi muutamia esimerkkejä, jotka osoittavat Suomen olleen länteen päin kallellaan.
..........
Hyvät kauppasuhteet Neuvostoliittoon toivat Suomelle kasapäin rahaa. Katainen ja Vanhanen jatkavat nuolemisen perinnettä EU:n suuntaan, mutta Suomi menettää rahaa. Historia päättää oliko Kekkonen isänmaallisempi ja viisaampi kuin nuo kaksi vipeltäjää.
Eihän idänkauppa tuonut Suomelle yhtään rahaa, koska sitä käytiin vain tavaranvaihtona. Vastineeksi Suomessa tuotetuista tavaroista saatiin vain huonolaatuista raakaöljyä, joka varuskuntaan maastoajoon kelvottomiksi maastoautoiksi UAZ:t ja jonkin verran teknisesti vanhentuneita aseita, kuten MIG-hävittäjät.
Jokainen kansantaloutta aidosti kasvattava markka saatiin viennistä länsimaihin.
En kyllä sanoisi, että Suomi menettää rahaa nyt, kun suunnilleen 60% ulkomaankaupasta tapahtuu toisten EU-maiden kanssa.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat vuonna 1950 kauppasuhteen, jota kutsuttiin clearing-kaupaksi. Kauppasuhde kesti aina vuoden 1991 alkuun asti. Kauppasuhteen loppuminen ja sen aikana kertynyt Neuvostoliiton velka Suomen valtiolle johti suurelta osin Suomen 1990-luvun alun lamaan.
Suomi oli maksanut Neuvostoliitolle sotakorvauksia ja clearing -kauppasopimuksella pyrittiin vahvistamaan maihden välistä ystävyyttä kaupankäynnin avulla.Vuodesta 1950 lähtien aina 1990-luvun alkuun asti Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli bilateraalinen clearing kauppasopimus, joka tarkoitti pääpiirteissään sitä, että Suomen tuonti ja vienti Neuvostoliittoon oli yhtä suurta ja että viennistä saatu summa siirrettiin tuonnin ostoihin. Näin ollen vain tavara vaihtoi omistajaa. Tavaroiden hinnoista ja ostojen yhteishinansta sovittiin erikseen vuosittain. Suomi toimitti Neuvostoliitolle jalostettuja tuotteita kuten vaatteita ja sai vastineeksi mm. raakaöljyä.
Clearing-sopimuksen ansiosta Suomen teollisuus kehittyi, valtio vaurastui ja Suomen bruttokansantuote kasvoi. Suomi keskiluokkaistui ja siitä kasvoi sosiaali- ja hyvinvointivaltio. Työttömyys painui alle seitsemän prosentin.
Varsinkin alkuun kaupasta oli Suomelle hyötyä, sillä Neuvostoliitto laski hintoja - esimerkiksi Suomesta ostettu Lada oli Neuvostoliitosta ostettua Ladaa halvempi - Suomeen saatiin halvalla tavaroita. Lisäksi lisääntynyt Neuvostoliiton ostopaine vaikutti Suomen vientiin ja loi työpaikkoja. Suomen vientituotteita Neuvostoliittoon olivat mm. laivat.lähde? Yleinen kaupankäynnin yksikkö oli tonni (tuhat kiloa) ja yleisesti vajaaksi jäänet rautatonnit täydennettiin sinkkiämpärein.lähde?
Neuvostoliiton aikaan tehdyistä kaupoista Venäjä jäi velkaa yli 600 miljoonaa, jonka se maksoi pois elokussa 2006.
uhrin kitumaan. Eikä tappanut kerralla, kun nyt kumminkin haavoitti kuolemanvakavasti.
Tuosta täytyy kyllä vähän torua sodanaikaisia suomalaissankareita, eikö totta ?
No toisaalta, kukaanhan ei ole täydellinen, ei edes suomalainen sissi.
Kyllä me suomalaiset saimme todella pahasti pataamme tuolta suurelta ja mahtavalta itänaapuriltamme 1940-luvulla.
Tämä kertomani aisia on nyt vain pelkästän lähde- ja viitetietoihin perustuva faktatieto.
suureksi ihmeeksi, kun suuri, vapiseva ja inhottava koljatti sai turpiinsa tosipieneltä mutta pirteältä ja rakastetulta Daavidilta.
Tämä on yksi maailmanhistorian suuria ja pysyviä tapahtumia !
Suomi hävisi kaikki taistelut Kannaksesta ja Viipurista sekä samaten taistelun Laatokan Karjalasta. Stalin piti sanansa lännen liittoutuneille ja tarjosi Suomelle vaihtoehdon miehitykselle: puolenvaihto ja sotakorvaukset.
Suomen suurin taktinen virhe oli osallistuminen tuohon operaatio barbarossaan Saksan rinnalla 1940-luvulla.
Ilman operatio barbarossaan osallistumista Suomella olisi nyt vieläkin muunmuassa satama Jäämeren rannalla.
neuvostoliittoa enää ole ei.." (tunnetun laulun "Viimeinen mohikaani" sävelen mukaan)
Saammehan laulaa ja nauraa ?
HÖRÖNAURUA, tahdissa ja ilman tahtia !!
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
"Näin huusi viimeinen tuo kommunisti, neuvostoliittoa enää ole ei"
"Näin huusi viimeinen tuo kommunisti, neuvostoliittoa enää ole ei"
"Näin huusi viimeinen tuo kommunisti, neuvostoliittoa enää ole ei"
Taas kerran.
Kyllä tuon nimimerkki "vaikea kestää" kirjoittama kirjoitus on ihan täysin pelkästään historiallisiin lähde-ja viitetietoihin perustuvaa faktatietoa kyseisestä asiasta.
Kyseinen asiahan pelkästään historiallisten lähde-ja viitetietoihin perustuen oli juuri noin kun tämä nimim. "vaikea kestää" kirjoittaa.
venäläisten kanssa, kun kommunismi ja NL kaatuivat.
Tästä on hyvä jatkaa kohti onnellisempaa elämää.
asialle.
BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!.. BUUAAHH!!..
suomi oli kannaksella vahvempi kuin NL osasi odottaa.myönnettäköön että saksa oli aseistanut suomea ennen hyökkäystä melko lailla ja kouluttanut uusien aseiden käyttöön mutta NL;n miesylivoima oli silti murskaava.neuvostosotilaalle oli luvattu helppo voitto mutta ei sitä tullutkaan ihan helpolla.neuvostojoukot luulivat vastassa olevan sotimaan pakoitetun ja taistelutahtonsa menettäneen lauman mutta toisin kävi.jälleen kerran oma propaganda teki tuhoaan.
Venäläiset aloittivat 9. kesäkuuta 1944 tykistöllä ja ilmavoimilla suomalaisten asemien tuhoamisen Valkeasaaressa Kannaksella. Tämä tuli alueelle sijoitetulle suomalaiselle 10. divisioonalle järkytyksenä ja se joutui sitomaan reservinsäkin heti taisteluun. Päämaja ei edelleenkään olettanut suurhyökkäyksen alkaneen. Seuraavana päivänä, eli 10. kesäkuuta alkoi kello 5 aamulla 135 minuuttia kestänyt tulivalmistelu johon otti osaa 3 000 tykkiä ja kranaatinheitintä. Suomalaisten asemat jauhautuivat miltei olemattomiin. Taistelun äänet olivat kuultavissa Päämajaan Mikkeliin asti. Hyökkäyksen voima oli niin raju että todennäköisesti mitkään ennakkovalmistautumiset eivät olisi suomalaisia auttaneet vaikka siitä olisi saatu tieto etukäteen.lähde? Sota-arkiston kaatuneiden tietokannan mukaan Valkeasaaressa kaatui 9.6. - 14.6 välisenä aikana 163 suomalaista sotilasta.[2]
Pian Päämajalle kävi selväksi että kyseessä on suurhyökkäys. Menetettyjen asemien takaisin saamisesta ei ollut toivoakaan. Suomalaisilla joukoilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä Vammelsuu - Taipale linjalle. Suomalaisten pääjoukot olivat Kivennavan suunnalla joten vihollinen suuntasi hyökkäyksen toisaalle, heikommin miehitetyyn Kuuterselkään. Siellä Suomella oli ainoastaan käytettävissään 3. divisioona 30 kilometriä leveällä alueella.
VT-linja murtui jo ensiyrittämällä 14. kesäkuuta Kuuterselässä. Tykistövalmistelu oli samaa luokkaa kuin viisi päivää aiemmin pääasemaa murrettaessa[3]. Suomalaisten 14. kesäkuuta iltayöllä Jääkäriprikaatin voimin tehty vastahyökkäys menestyi aluksi hyvin, mutta lopulta se tyrehtyi voimien puutteessa ja venäläisten murtautuessa VT-linjan läpi Kuuterselästä länteen Sahakylän-Mustanmäen alueelle ja Vammeljärvelle.
Neuvostoliitto tiesi Siiranmäen olevan Kuuterselän ohella suomalaisten linjan heikko kohta. Puna-armeija tekikin kolmella divisioonalla läpimurtoyrityksiä Siiranmäessä neljän päivän ajan. Everstiluutnantti Ehrnroothin JR 7 painoi ne vastahyökkäyksillään takaisin kerta toisensa jälkeen.[3]
Mannerheim määräsi kenraaliluutnantti Oeschn 15. kesäkuuta Kannaksen puolustuksen johtoon ja samalla määräsi joukot viivyttäen vetäytymään Viipuri - Kuparsaari - Taipale linjalle. Pääosa joukoista onnistuttiinkin vetämään tälle linjalle ja venäläisten aikeet tuhota kokonaan suomalaisten joukot Kannaksella ei onnistunut alkumenestyksestä huolimatta.
Vetäytymällä VKT-linjalle suomalaiset voittivat aikaa apuvoimien saamiseksi. Mannerheim määräsi neljä divisioonaa ja yhden prikaatin siirrettäväksi Itä-Karjalasta Kannakselle. Samalla tämä merkitsi luopumista taisteluitta Itä-Karjalasta. Aunuksessa olleet suomalaisjoukot saivat käskyn vetäytyä 16. kesäkuuta kun venäläiset aloittivat sillä suunnalla hyökkäyksensä. Lähestyttäessä VKT-linjaa venäläisten hyökkäys alkoi hidastua, maasto ei mahdollistanut panssarivaunujen yhtä tehokasta käyttöä kuin hyökkäyksen alussa. Vaikka joukot oli saatu ryhmitettyä 20. kesäkuuta mennessä VKT-linjalle alku ei ollut lupaava. Viipuri menetettiin heti venäläisten ensimmäisellä yrityksellä kun kaupunkia puolustaneen prikaatin miesten hermot pettivät ja pakokauhu otti joukoista vallan. Sotilaallisesti Viipuri ei ollut merkittävä mutta symbolisesti sen menettäminen oli raskas isku, toisaalta venäläisille se oli merkittävä voitto, tämän johdosta Moskovassa ammuttiin kunnialaukauksia.
Missä NL on nyt ?
Nyt ihmettelen todella paljon ja suuresti tuota sinun tietämättömyyttäsi maailman menossa.
Tynnyrissäkö sinä olet asustellut viimeiset 20 vuotta kun olet noin tietämätön maailman menosta?
Nyt minä ihan pelkästään hyvää hyvyyttäni kerron sinulle että Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa ja lakkasi olemasta jo vuonna 1990
Hommaa nyt sinne sinne tynnyriisi jonkinlaisia välineitä että pysyt ajantasalla maailmanmenosta.
Nyt sinä kumminkin näytä olevan ihan pihalla kuin lintukauta maailman menosta.