Miten on mahdollista, että Suomen valtion lakikirjassa on yhtenä osana evankelisluterilaisen kirkon kirkkolaki. Ei kai vain Suomessa ole pappisvalta?
Kirkkolaki ja lakikirja
Kauhistunut
19379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Ei kai vain Suomessa ole pappisvalta?"
ADRESSI VALTION JA KIRKON EROTTAMISEKSI
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/info/valtio.html
Pitänee laittaa nimi adressiin!
Minä olen pitänyt Suomea demokraattisena maana, mutta tämä kirkkolaki asia kyllä muuttaa käsitykseni .
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritelty valtakunnan yleisessä lainsäädännössä.
Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa, jonka eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä säätää. Kirkon hallinnosta säädetään vielä tarkemmin erillisessä kirkkojärjestyksessä, jossa annetaan määräyksiä myös kirkon toiminnasta. Kirkkojärjestyksen antaa kirkolliskokous.
Eduskunta ei voi ilman kirkolliskokouksen aloitetta säätää uutta kirkkolakia eikä muuttaa voimassa olevaa. Lakia säädettäessä se ei liioin voi poiketa kirkolliskokouksen esityksistä. Se voi vain hyväksyä tai hylätä ne. Ainoastaan asiasisältöön vaikuttamattomat teknisluonteiset tarkistukset ovat mahdollisia.
Vuonna 1994 kumottiin valtiopäiväjärjestyksessä ollut säännös, jonka mukaan vain kirkon jäsenet saivat osallistua kirkkolakia ja seurakuntien kirkollisia oloja koskevien asioiden käsittelyyn.
Nykyinen kirkkolaki astui voimaan vuoden 1994 alusta. Uuden lain myötä kirkko on itsenäisempi valtiovallasta kuin aiemmin. Uusi kirkkolaki on jaettu kolmia kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja kirkon vaalijärjestykseen. Kirkon toimintaa ja hallinnon yksityiskohtia koskevat säännökset siirrettiin kirkko- ja vaalijärjestyksiin. Uudistus merkitsi, että kirkolliskokous pystyy ohjaamaan kirkon toimintaa ilman hidasta kirkkolain säätämisjärjestystä eduskuntakäsittelyineen. Kirkolliskokouksessa kirkkolain muutokset vaativat kolmen neljäsosan enemmistön.
Uusi kirkkolaki vahvistettiin 26.11.1993 ja se tuli voimaan 1.1.1994. Myös kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys tulivat voimaan 1.1.1994.
Kirkkolaista kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee kirkon omia asioita. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin ja eduskunnan tehtävä.
Kirkkojärjestys sisältää kirkon toimintaa ja hallinnon yksityiskohtia koskevia säännöksiä. Ne tulevat voimaan suoraan kirkolliskokouksen päätöksellä. Kirkkojärjestyksen muutosehdotus vaatii kirkolliskokouksessa taakseen kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
Edelleenkin minua jäi vaivaamaan, miksi yhden kirkon kirkkolaki on osana Suomen valtion lakikirjaa. Onhan Suomi pullollaan mitä erilaisempia uskonnollisia yhteisöjä, mutta niiden sisäistä lakia ei ole lakikirjassa????
Katso Pekka Leino: Kirkkolaki vai laki kirkosta sekä Kirkko ja perusoikeudet (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja). Täällä voi tietysti väitellä ja kauhistella asiasta vaikka kuinka paljon, mutta asiallisia vastauksia ei välttämättä tule. Voit myös soittaa jonkun tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen lakimiehille. He vastaavat tällaisiin mielellään. Oma käsitykseni on, että ev.lut. kirkon asema on Suomessa niin merkittävä (lähes koko kansa kuuluu siihen), että sen asemaa on määriteltävä lain tasolla. Kirkko on Suomessa julkisoikeudellinen yhteisö (vrt. valtio, kunnat), ei pelkkä yhdistys. Kirkon asemaa halutaan tietyiltä tahoilta kyseenalaistaa, mutta nykyisenkaltaisen jäsenyyden puitteissa yritykset eivät ole onnistuneet. Suomalaiset ovat halunneet toisin. Meillä on kansankirkko.
Eipä tuosta voi muuta sanoa, kuin että Suomessa on Valtiokirkko.
En ole koskaan ymmärtänyt kansankirkon ja valtiokirkon eroa?
kaikkia kirkkoja. Ev.lut. ja Ortodosi kirkko vaan ovat määritelty ns. valtionkirkoiksi johon sisältyy joitakin velvotteita sekä myös etuja.
Luonnollisesti eduskunta säätää kaikki maassamme voimassa olevat lait. Vaikeaa keksiä asiaan jota ei olisi lailla tai lakiin liityvällä alemmantason säädöksillä auktorisoitu.
Älä turhaa kauhistele asia liityy vallitsevaan demokratiaan;)
Kansankirkko = suurin osa kansasta kuuluu siihen.
Valtionkirkko = Valtio johtaa kirkon asioita. (Näin ei Suomessa ole. Kirkon itsenäisyyttä on lisätty kaiken aikaa. Valtiolla on enää vain veto oikeus kirkkolain piiriin kuuluvissa asioissa. Se voi siis hylätä kirkon ehdottamat kirkkolain muutokset, ei muuta. Suurimman osan asioistaan, eli kirkkojärjestyksen piiriin kuuluvat, kirkko päättää täysin itsenäisesti).
En olekaan kuullut sinun määritelmää valtiokirkosta.
Oma käsityksesni;
Valtiokirkko on sellainen kirkko, jota valtio tukee sekä lainsäädännöllä ja taloudellisesti. Oleellista on, että valtiokirkkoa tuetaan aivan eritavalla kuin muita katsomusryhmiä. Eli valtio ei suhtaudu samallatavalla valtiokirkkoa kuin muihin katsomusryhmiin.
Määritelmistä en ole aivan varma. Pitäisi tarkistaa. Kuitenkaan en ole varma, että instituutiosta tulee valtion laitos sillä, että valtio tukee sitä tai antaa sitä koskevaa lainsäädäntöä. Näinhän valtio toimii monen muunkin yhteisön kohdalla. Kyllä vaikutusvalta on aika olennainen juttu (esim. valtion yritykset, joissa yli puolet omistuksesta ja hallituspaikoista valtiolla / muut yritykset)
Suomessa, ev.lut. uskontokunta on valtiovallan
erityisessä suojeluksessa ja samaa suojaa nauttivat kaikki rekisteröidyt uskonnolliset
yhteisöt suomessa. Siis, ei ole kyseessä rahoitus tai omistus suhteet tai hallinta suhteet.
Seurakunnat perii itsenäisesti toimintaansa tarvittavat varat ja osittain myöskin jonkin verran yhteisvastuullisesti.
Ellen väärin muista, niin valtio ei Suomessa tunnusta mitään uskontoa omakseen. On myös valtiota kohtaan väärin käyttää tuota slogania "valtionkirkko". Valtio ei osallistu kirkon hallintoon muuten kuin hyväksymällä kirkkolakiin tulevat muutokset ja lähettämällä ao. ministerin kirkolliskokoukseen.
Niin, en tiedä kirkoista mitään muuta kuin, niitä
on joitakin suojeluksessa, lähinnä museoviraston toimesta.
En ole kuullutkaan, että jokin valtio voisikaan
tunnustaa uskoja tai kirkkoja omakseen.
Suomen laki tarjoaa erityissuojaa uskonnollisille yhteisöille, eli kaikille niille jotka maailman
yhteisö, Yk alias Un, yhdessä tunnustaa uskontoon kuuluviksi yhteisöiksi ja joidenka katsotaan noudattavan yleisesti hyväksyttyjä toiminta
periaatteita sekä kaikkia yhdessä hyväksyttyjä lakeja/sääntöjä.
Kirkkolaki säätää perusasiat:
Kirkosta yleisellä tasolla
Pappisvirasta, viranhaltijoista ja työntekijöistä
Seurakunnan hallinnosta
Piispasta ja hiippakunnan hallinnosta
Kirkon yhteisestä hallinnosta
Kurinpitomenettelystä ja lainkäytöstä
Suomessa on katsottu, että näistä asioista päättäminen kuuluu myös eduskunnalle (ei pelkästään kirkolle). Valtiovalta haluaa näin ikäänkuin säilyttää itsellään valvontavallan kirkon tärkeimpiin ja laajamerkityksellisimpiin asioihin. Samalla kirkolla on maassamme lakiin perustuva suoja ja oikeus toimia. Kenelläkään ei ole oikeutta tähän kajota, ellei ensin muuta lakia.
Olisiko ev.lut. kirkolla noin merkittävä asema Suomeessa, ellei se olisi väkisin käännyttänyt suomalaisia.
Pakkokäännytyksen perusteella ei voi vaatia mitään oikeuksia!
Tuo on mielipideasia, enkä lähde siitä riitelemään. Luonnollisesti olen eri mieltä. Suomessa on jo kauan ollut voimassa uskonnonvapauslaki. Sitä kirkkokin on noudattanut. Näin suomalaiset ovat halunneet.
kirkollisiin yhteisöihin on tavallista kaikkialla mailmassa, vaikkei valtionkirkko järjestelmää olekkaan. Äkillinen irtautuminen ei puolin tai toisin ole aivan niin yksinkertaista kun äkkipäätä näyttää.
Suomessa on kuitenkin vähintäinkin kohtuullisesti toimiva uskovapauslaki, joka helposti unohdetaan.
Itse pidän valtionkirkko-järjestelmän hyvänä jo siitäkin syystä ettei meillä ole suurta tilaa kaikenlaisille karismaattisille/itsemurhaliikkeille jotka ovat tavallisia esimerkiksi USA:ssa.
....