on mielenkiintoinen asia. Ketkä on nähny ku teisti elää? Kuinka valtavan lohduttomalta voi elämän pimeys heistä tuntua? Aina kun elämä alkaa voittamaan, teisti tempaistaan takaisin pimeyteen huutamalla, että ny se jeesus tulee!!! Luvatun lopun lähestyessä, kyyneleet valuvat vuolaana virtana ja sitä teistit kutsuvat iloksi, koska näin on heille kerrottu uskonlahkossaan. Sisimmässään he varmasti tietävät kyynelten johtuvan pelosta, surusta ja hammastenkiristyksestä, mutta teisti jatkaa elämättömyyttään lohduttomuuden ja pelon pimeässä vankilassa.
He haluavat nähdä itsensä marttyyreina (ja lapsensa myös). Kuka muu kuin teisti voi toivoa tällaista omille lapsilleen? Teisti:vastaa tähän kysymykseen!
He haluavat nähdä itsensä marttyyreina (ja lapsensa myös). Kuka muu kuin teisti voi toivoa tällaista omille lapsilleen? Teisti:vastaa tähän kysymykseen!
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Teisti: vastaa tähän kysymykseen!"
Jaa ett kuka muu?
Varmaan myös ateisti, jonka sielussa on kantavana voimana viha. En käytä teidän ateistien suosimaa sanaa"ihmisviha", sillä se olisi älytöntä, eläimiä tässei kukaan vihaa koskaan..
He purkavat vihaansa uskoviin, joiden avulla he nostavat sitä omaa egoaan. Uskova on tyhmä, moraaliton jne.mitä usein on todellisuudessakin.
Silti pisimmät ketjut ovat uskovien aloittamia tällä palstalla. Mitä se kertoo teistä?
Olette kiinnostuneita. Uskova on teille kuin tavara, jota käytätte omaksi nautinnoksenne, kyllästytte vihaatte, solvaatte ja heitätte menemään. Olette kuin jokin sopulilauma.
Teidän lapsenne niitä marttyyrejä on. Tahdoitte tai ette. Lapsi tarvitsee rakkautta. Lapselle on myös hyvä antaa yleisesti hyväksytty ja kaikkialla tunnettu vastaus myös kuoleman kysymykseen. Sen ei pitäisi olla keltään pois.
' Lapselle on myös hyvä antaa yleisesti hyväksytty ja kaikkialla tunnettu vastaus myös kuoleman kysymykseen.'
Mikä se vastaus mahtaa tarkalleen olla?
"Mikä se vastaus mahtaa tarkalleen olla?"
Asenteesi on ympäristösi muovaama. Paheksut vastaustani jo ennen kuin tiedät sen ja vain nimimerkkini ja viimeisen lauseeni vuoksi.
Olet leimannut minut jo, myönnä pois.
Vastaan kuitenkin vaikka vähän marttyyriksi nyt joudun asettumaan.
Vastaus on: jos minulla olisi lapsi niin hän saisi kysyä, ja minä vastaisin. Tilanteen mukaan.
Pyrkisin vastauksillani luomaan lapsen sydämeen vapautta, iloa, uskoa, luottamusta. Minä koen että ovat Jumalan ominaisuuksia. Joiden kokemiseen meille on eväät annettu. Kenellä minkäkinlaiset. En tasapäistä.
Lapsi luultavasti itse kertoisi minulle joskus kokeeko hän itse Jumalan niin kuin minä, vai eikö koe, ja miten hän itse sen kokee.
Jos lasta ei jumaluudet kiinnostaisi niin myös se olisi ihan hyvä asia. Ei Jumalasta ole pakko keskustella.
'Asenteesi on ympäristösi muovaama. Paheksut vastaustani jo ennen kuin tiedät sen ja vain nimimerkkini ja viimeisen lauseeni vuoksi.
Olet leimannut minut jo, myönnä pois. '
Oletpas sinä ennakkoluuloinen
'Vastaus on: jos minulla olisi lapsi niin hän saisi kysyä, ja minä vastaisin. Tilanteen mukaan.
Pyrkisin vastauksillani luomaan lapsen sydämeen vapautta, iloa, uskoa, luottamusta. Minä koen että ovat Jumalan ominaisuuksia. Joiden kokemiseen meille on eväät annettu. Kenellä minkäkinlaiset. En tasapäistä.
Lapsi luultavasti itse kertoisi minulle joskus kokeeko hän itse Jumalan niin kuin minä, vai eikö koe, ja miten hän itse sen kokee.
Jos lasta ei jumaluudet kiinnostaisi niin myös se olisi ihan hyvä asia. Ei Jumalasta ole pakko keskustella.'
Muuten hyvä, mutta minä luulin, että kysymys oli siitä, miten kuolemasta kerrotaan 'Lapselle on myös hyvä antaa yleisesti hyväksytty ja kaikkialla tunnettu vastaus myös kuoleman kysymykseen'
Ehkäpä täytyisi ottaa huomioon se että 80% suomalaisista kuuluu kirkkoon.
Todennäköisyys törmätä ns.tapakristittyyn olisi 80%.
Jokainen varmasti uskoo "omalla tavallaan"ja löytää jostain voiman jatkaa elämää kuoleman lähestyessä, iloisin ja luottavaisin mielin. Huolettomina.
Pyhä Henki on se vastaus, mutta itseni kohdalla se on niin pyhä etten siitä puhuisi.
Jokaisen kristityn sydämestä kai löytyy jonkinlainen usko joka pohjautuu siihen omaan totuuteen. Kellä mikäkin on, siitä ei puhuta.
Näin on Jumala tässä maailmassa, jokaisen sisimmässä. Ihmistenkin kautta Pyhä HEnki puhuu ja joskus varoittaa pahastakin. Näin jumala valmentaa meitä kohtaamaan itsensä, kuolemassa.
Luonnolla kerrotaan olevan rauhoittava vaikutus. Siellä aistii suoraan viestin: ehkä meistä pidetään sittenkin huolta.
Mitäs olet nyt mieltä?