No älähän nyt. Illon silta on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas kohde. Illon silta on rakennettu vuonna 1857 illojoen törmälle palvelemaan lähinnä Vammalan ja Punkalaitumen välistä läpikulkua. Silloiset kreivit ja von herttuat käyttivät Illojoen siltaa, kun matkasivat asioimaan silloiseen merkittävään hansakaupunkiin Vammalaan. Muun muassa ruotsalainen kreivi Kristian Olfson toteaa mietteissään seuraavasti "En ole milloinkaan matkoillani törmännyt yhtä upeaan siltaan kuin mitä Illojoen silta edustaa lajissaan". Tuohon aikaa Illo oli kasvava maalaispitäjä, jossa rikkaat talonisännät loivat kukoistavaa agraadiyhteiskuntaa viljavilla vainoillaan. Illojoen jokitörmillä oli hyvä viljellä maata, sillä joki toi tullessaan yläjuoksulta Houhajärven suurvesistöstä humusperäistä vettä pelloille keväisin ja syksyisin. Myö kalataloudellisesti Illojoki palveli rantatörmiensä asukkeja anteliailla saalillaan. Kirjoloihi ei ollut tavattomuus tuohon aikaan. Tammukat ja siiat hyppelivät Illojoen pinnassa leikkisästi ja puhdasvetisen joen solina täytti koko kyläyhteisön muulta melulta. Illojoki veti myös suuria taitelijoita puoleensa. Muun muassa kuuluisi ranskalainen taidemaalari Frans Zuchell Von Herzen ikuisti Illojoen leikkisän virran maalaukseensa "Taivaallinen puro". Ilman Illojoen siltaa Illo olisi todennäköisesti jäänyt vain keskinkertaiseksi kyläpahaseksi jonekin pirkanmaan laitamaille.
Sittemmin kun maatalous kehittyi ja koneellistui ja von herttuat vaihtuivat venäilisiin kreivittäriin, jotka eivät osanneet arvostaa muuta kuin Pietarin antimia, Illo ja Illojoki unohtuivat. Vähitellen Illon asukasluku alkoi pienentyä sitten huippuvuoden 1895, jolloin Illossa asui 582 asukasta. Vuosi vuodelta aina näihin päiviin asti tultaessa väkimäärä on laskenut jo 45:een. Silti kukaan ei voi kiistää Illojoen ja Illonsillan merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehityshistoriassa. Sillan ovat ylittäneet monet suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin merkkihenkilöt, jotka eivät ole voineet muuta kuin päivitellä maisemien kaneutta, peltojen lakeutta ja mahtipontista siltaa, joka halkoo Illojoen mahtavia tyrskyjä (taikka sitä mitä siitä on jäljellä) ruoppauksen jäjiltä ja sen jäljiltä, kun sikäläinen tynnyritehdas valutti vaahtoavat myrkkyvetensä kosken pyörteisiin tappaen kaiken elollisen. Kuitenkin Illon kyläyhteisö ottaisi mielellään vastaan muutaman miljoonan kehitysrahan EU:lta, jotta tämä historiallisesti merkittävä hansakaupungin silta voitaisiin vuorata kullalla ja helmiäisellä...ONKO SE JUMALAUTA LIIKA PYYDETTY..TÄÄLÄ PERKELEEN KORVESSA OO MUUTA KUIN KIVIPAASI JA PAPERISAKSET.
Sittemmin kun maatalous kehittyi ja koneellistui ja von herttuat vaihtuivat venäilisiin kreivittäriin, jotka eivät osanneet arvostaa muuta kuin Pietarin antimia, Illo ja Illojoki unohtuivat. Vähitellen Illon asukasluku alkoi pienentyä sitten huippuvuoden 1895, jolloin Illossa asui 582 asukasta. Vuosi vuodelta aina näihin päiviin asti tultaessa väkimäärä on laskenut jo 45:een. Silti kukaan ei voi kiistää Illojoen ja Illonsillan merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehityshistoriassa. Sillan ovat ylittäneet monet suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin merkkihenkilöt, jotka eivät ole voineet muuta kuin päivitellä maisemien kaneutta, peltojen lakeutta ja mahtipontista siltaa, joka halkoo Illojoen mahtavia tyrskyjä (taikka sitä mitä siitä on jäljellä) ruoppauksen jäjiltä ja sen jäljiltä, kun sikäläinen tynnyritehdas valutti vaahtoavat myrkkyvetensä kosken pyörteisiin tappaen kaiken elollisen. Kuitenkin Illon kyläyhteisö ottaisi mielellään vastaan muutaman miljoonan kehitysrahan EU:lta, jotta tämä historiallisesti merkittävä hansakaupungin silta voitaisiin vuorata kullalla ja helmiäisellä...ONKO SE JUMALAUTA LIIKA PYYDETTY..TÄÄLÄ PERKELEEN KORVESSA OO MUUTA KUIN KIVIPAASI JA PAPERISAKSET.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.