Aamutelevisiossa Petri Karimaa haastateltiin puhelimitse

mahtaa olla käsitteen "valtionkirkko" määritelmä?

Siitähän sen voisi peilata ja katsoa onko vai eikö, loppuisi tuo kissanhännänveto.

old_profile_52144 kirjoitti:

mahtaa olla käsitteen "valtionkirkko" määritelmä?

Siitähän sen voisi peilata ja katsoa onko vai eikö, loppuisi tuo kissanhännänveto.

"Valtionuskonto eli valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta." todetaan wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko ja wikipedian lähteeksi on ilmoitettu Kielitoimiston sanakirja.

No onko kirkko sitten hallinnollisesti valtiosta riippuvainen? Kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolaki on virallinen Suomen laki jonka muutokset tehdään kirkolliskokouksessa, mutta ne on vahvistettava eduskunnassa. Kirkko ei siis täysin itsenäisesti voi tehdä muutoksia omaan kirkkolakiinsa, muutoksiin tarvitaan aina eduskunnan eli valtion hyväksyntä. Käytännössä nämä ovat ihan läpihuutojuttuja ja eduskunta vahvistaa automaattisesti kaiken mitä kirkko haluaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tämä sidos on olemassa.

Ja entä taloudellinen riippumattomuus sitten? No, valtio kerää yhteisöveroa ja kirkollisveroa kansalaisilta, ja maksaa ne sitten kirkolle, eli kaikki raha mitä kirkko kerää kansalaisilta kiertää valtion kautta, jälleen. Lisäksi valtio rahoittaa pitkälti KUA:n toiminnan, kustantaa papit armeijaan ja valtion rahalla opetetaan teologit.

Minusta on selvää että näiden kahden seikan valossa meillä on valtionkirkko, mutta ehkä Askolan määritelmä valtionkirkosta on joku muu.

old_profile_52144 kirjoitti:

mahtaa olla käsitteen "valtionkirkko" määritelmä?

Siitähän sen voisi peilata ja katsoa onko vai eikö, loppuisi tuo kissanhännänveto.

http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html

UPDATE_8653165 kirjoitti:

"Valtionuskonto eli valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta." todetaan wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko ja wikipedian lähteeksi on ilmoitettu Kielitoimiston sanakirja.

No onko kirkko sitten hallinnollisesti valtiosta riippuvainen? Kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolaki on virallinen Suomen laki jonka muutokset tehdään kirkolliskokouksessa, mutta ne on vahvistettava eduskunnassa. Kirkko ei siis täysin itsenäisesti voi tehdä muutoksia omaan kirkkolakiinsa, muutoksiin tarvitaan aina eduskunnan eli valtion hyväksyntä. Käytännössä nämä ovat ihan läpihuutojuttuja ja eduskunta vahvistaa automaattisesti kaiken mitä kirkko haluaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tämä sidos on olemassa.

Ja entä taloudellinen riippumattomuus sitten? No, valtio kerää yhteisöveroa ja kirkollisveroa kansalaisilta, ja maksaa ne sitten kirkolle, eli kaikki raha mitä kirkko kerää kansalaisilta kiertää valtion kautta, jälleen. Lisäksi valtio rahoittaa pitkälti KUA:n toiminnan, kustantaa papit armeijaan ja valtion rahalla opetetaan teologit.

Minusta on selvää että näiden kahden seikan valossa meillä on valtionkirkko, mutta ehkä Askolan määritelmä valtionkirkosta on joku muu.

mutta vain kirkko itse voi ehdottaa eduskunnalle lainmuutoksia, jotka koskevat kirkkoa. Korjaa jos olen väärässä, mutta minä ymmärrän tämän asian niin, että eduskunta ei esimerkiksi voi päättää että kirkon on luovuttava kuolinpesien verottamisesta. Siitä on keväästä asti ollut juttua. Siitä voi tehdä esityksen vain kirkolliskokous ja kun se tulee eduskunnan käsittelyyn, niin vasta sitten asiasta voidaan päättää. Yksittäinen kansanedustaja tai edes hallitus ei voi tehdä asiasta lakiesitystä.

UPDATE_8653165 kirjoitti:

"Valtionuskonto eli valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta." todetaan wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko ja wikipedian lähteeksi on ilmoitettu Kielitoimiston sanakirja.

No onko kirkko sitten hallinnollisesti valtiosta riippuvainen? Kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolaki on virallinen Suomen laki jonka muutokset tehdään kirkolliskokouksessa, mutta ne on vahvistettava eduskunnassa. Kirkko ei siis täysin itsenäisesti voi tehdä muutoksia omaan kirkkolakiinsa, muutoksiin tarvitaan aina eduskunnan eli valtion hyväksyntä. Käytännössä nämä ovat ihan läpihuutojuttuja ja eduskunta vahvistaa automaattisesti kaiken mitä kirkko haluaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tämä sidos on olemassa.

Ja entä taloudellinen riippumattomuus sitten? No, valtio kerää yhteisöveroa ja kirkollisveroa kansalaisilta, ja maksaa ne sitten kirkolle, eli kaikki raha mitä kirkko kerää kansalaisilta kiertää valtion kautta, jälleen. Lisäksi valtio rahoittaa pitkälti KUA:n toiminnan, kustantaa papit armeijaan ja valtion rahalla opetetaan teologit.

Minusta on selvää että näiden kahden seikan valossa meillä on valtionkirkko, mutta ehkä Askolan määritelmä valtionkirkosta on joku muu.

"Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin.
Suomen perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Kirkkolain sisällöstä päättää kirkolliskokous, joka on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolla on itsenäinen julkisoikeudellinen asema.
Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon, kuten esimerkiksi väestökirjanpitoon. Koulujen uskonnonopetus on puolestaan valtion tehtävä. Tavoitteena on antaa yleissivistystä kaikista uskonnoista.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat myös osuuden yhteisöverosta. Verovarat käytetään hautaustoimen, kirkonkirjojenpidon, kirkkojen korjausten, diakonian ja muiden kirkon yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksiin.

Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1922."

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI

"Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kunnan hallinto erotettiin toisistaan vuonna 1865, kunnallishallinnon uudistuksen myötä. Vuonna 1869 säädettiin uusi kirkkolaki, joka takasi kirkon laajan itsehallinnon. Kirkkolaissa säädettiin kirkon hallinnosta ja järjestysmuodosta. Kirkkolain säätämisjärjestys säädettiin sellaiseksi, että kirkolliskokouksella oli yksinoikeus ehdottaa kirkkolain säätämistä ja muuttamista. Valtiopäivillä ja keisarilla oli valta hyväksyä tai hylätä ehdotus, mutta ei valtaa muuttaa ehdotusta. Muutoksen jälkeen kirkolla oli oma valtiosta itsenäinen hallinto ja päätöksentekoelin.
Kirkkolakia on myöhemmin useita kertoja muutettu, ja viimeksi vuonna 1993 säädettiin kokonaan uusi kirkkolaki. Kirkolliskokouksella on kuitenkin edelleen yksinoikeus ehdottaa siihen muutoksia, jotka eduskunta voi vain joko hyväksyä sellaisenaan tai hylätä.

Evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta valtion ja kirkon suhde perustuu Lutherin niin sanottuun kahden regimentin oppiin, jonka mukaan maallinen ja hengellinen hallintavalta on pidettävä erossa toisistaan.
Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomen ortodoksisen kirkon ohella vielä nykyisinkin erityisasema, johon kuuluu oma laki (kirkkolaki), julkisoikeudellinen asema ja oikeus kerätä kirkollisveroa kirkkoon kuuluvilta jäseniltään. Valtio myös maksaa kirkolle osan yhteisöveron tulosta maksuna valtiollisten toimien, kuten hautausmaiden ja kulttuurisesti arvokkaiden rakennusten ylläpidosta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko

mcvm kirjoitti:

"Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin.
Suomen perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Kirkkolain sisällöstä päättää kirkolliskokous, joka on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolla on itsenäinen julkisoikeudellinen asema.
Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon, kuten esimerkiksi väestökirjanpitoon. Koulujen uskonnonopetus on puolestaan valtion tehtävä. Tavoitteena on antaa yleissivistystä kaikista uskonnoista.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat myös osuuden yhteisöverosta. Verovarat käytetään hautaustoimen, kirkonkirjojenpidon, kirkkojen korjausten, diakonian ja muiden kirkon yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksiin.

Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1922."

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI

"Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kunnan hallinto erotettiin toisistaan vuonna 1865, kunnallishallinnon uudistuksen myötä. Vuonna 1869 säädettiin uusi kirkkolaki, joka takasi kirkon laajan itsehallinnon. Kirkkolaissa säädettiin kirkon hallinnosta ja järjestysmuodosta. Kirkkolain säätämisjärjestys säädettiin sellaiseksi, että kirkolliskokouksella oli yksinoikeus ehdottaa kirkkolain säätämistä ja muuttamista. Valtiopäivillä ja keisarilla oli valta hyväksyä tai hylätä ehdotus, mutta ei valtaa muuttaa ehdotusta. Muutoksen jälkeen kirkolla oli oma valtiosta itsenäinen hallinto ja päätöksentekoelin.
Kirkkolakia on myöhemmin useita kertoja muutettu, ja viimeksi vuonna 1993 säädettiin kokonaan uusi kirkkolaki. Kirkolliskokouksella on kuitenkin edelleen yksinoikeus ehdottaa siihen muutoksia, jotka eduskunta voi vain joko hyväksyä sellaisenaan tai hylätä.

Evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta valtion ja kirkon suhde perustuu Lutherin niin sanottuun kahden regimentin oppiin, jonka mukaan maallinen ja hengellinen hallintavalta on pidettävä erossa toisistaan.
Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomen ortodoksisen kirkon ohella vielä nykyisinkin erityisasema, johon kuuluu oma laki (kirkkolaki), julkisoikeudellinen asema ja oikeus kerätä kirkollisveroa kirkkoon kuuluvilta jäseniltään. Valtio myös maksaa kirkolle osan yhteisöveron tulosta maksuna valtiollisten toimien, kuten hautausmaiden ja kulttuurisesti arvokkaiden rakennusten ylläpidosta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko

ei tarvitse muut kuin sukututkijat ja perunkirjoittajat. Kaikki kansalaiset ovat valtion väestötietojärjestelmässä.

Oliko sinulla jotain omaakin kannanottoa asiaan?

Kössönöm kirjoitti:

ei tarvitse muut kuin sukututkijat ja perunkirjoittajat. Kaikki kansalaiset ovat valtion väestötietojärjestelmässä.

Oliko sinulla jotain omaakin kannanottoa asiaan?

Ketjussa puhutaan valtionkirkosta. Laitoin faktatietoa teille, koska näemmä valtionkirkosta teillä on vääriä käsityksiä. Sinäkin haet vain omia ennakkoluulojasi tukevia sivustoja netistä.

>Oliko sinulla jotain omaakin kannanottoa asiaan?<

Sinun aloituksesi ovat hyvin usein pelkkiä lainauksia joltain sivuilta ilman yhtäkään omaa mielipidettä, vaikka nimenomaan aloituksissa pitäisi niitä olla.

mcvm kirjoitti:

Ketjussa puhutaan valtionkirkosta. Laitoin faktatietoa teille, koska näemmä valtionkirkosta teillä on vääriä käsityksiä. Sinäkin haet vain omia ennakkoluulojasi tukevia sivustoja netistä.

>Oliko sinulla jotain omaakin kannanottoa asiaan?<

Sinun aloituksesi ovat hyvin usein pelkkiä lainauksia joltain sivuilta ilman yhtäkään omaa mielipidettä, vaikka nimenomaan aloituksissa pitäisi niitä olla.

http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html

Hihhulit vain mielellään kiemurtelevat.

mcvm kirjoitti:

Ketjussa puhutaan valtionkirkosta. Laitoin faktatietoa teille, koska näemmä valtionkirkosta teillä on vääriä käsityksiä. Sinäkin haet vain omia ennakkoluulojasi tukevia sivustoja netistä.

>Oliko sinulla jotain omaakin kannanottoa asiaan?<

Sinun aloituksesi ovat hyvin usein pelkkiä lainauksia joltain sivuilta ilman yhtäkään omaa mielipidettä, vaikka nimenomaan aloituksissa pitäisi niitä olla.

vaan mielikuvaa ja väittämää. Täällä on useaan kertaan kirjoitettu kirkon ja valtion sidoksista ja siitä, että kirkko tosiasiassa on niin tiukasti kiinni valtiossa, ettei sitä ilmeisesti siitä edes pois saada ilman kirkon omaa ehdotusta.

Älä viitsi multinikki minulle parkua siitä, etten omia mielipiteitäni esille toisi. Sitä juuri teen. Sinä et näytä pystyvän muuhun kuin linkittämiseen.

Kössönöm kirjoitti:

vaan mielikuvaa ja väittämää. Täällä on useaan kertaan kirjoitettu kirkon ja valtion sidoksista ja siitä, että kirkko tosiasiassa on niin tiukasti kiinni valtiossa, ettei sitä ilmeisesti siitä edes pois saada ilman kirkon omaa ehdotusta.

Älä viitsi multinikki minulle parkua siitä, etten omia mielipiteitäni esille toisi. Sitä juuri teen. Sinä et näytä pystyvän muuhun kuin linkittämiseen.

"Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1922."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9414048/46411864

Käyttääkö valtio ratkaisevaa päätösvaltaa kirkon asioissa? Ei käytä, se on pelkkä kumileimasin.

Mutta en ala enempää väittelemään mielikuviasi ja vääriä väittämiäsi vastaan, kun et kykene avarasti asioita katsomaan.

mcvm kirjoitti:

"Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1922."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9414048/46411864

Käyttääkö valtio ratkaisevaa päätösvaltaa kirkon asioissa? Ei käytä, se on pelkkä kumileimasin.

Mutta en ala enempää väittelemään mielikuviasi ja vääriä väittämiäsi vastaan, kun et kykene avarasti asioita katsomaan.

Uskontunnustuksista on ihan typerää alkaa selittelemään, kun on kyse politiikasta ja vallankäytöstä.

Kirkko on mainittu perustuslaissa ja vain kirkolla on valta tehdä lakiehdotuksia kirkkoon liittyvistä asioista, jotka siis eduskunta joko hyväksyy tai hylkää. Millään muulla yhteisöllä ei ole tällaista valtaa, mikä kirkolla on. Eduskunta on kirkon talutusnuorassa.

mcvm kirjoitti:

"Valtiokirkko tarkoittaa järjestelmää, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1922."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9414048/46411864

Käyttääkö valtio ratkaisevaa päätösvaltaa kirkon asioissa? Ei käytä, se on pelkkä kumileimasin.

Mutta en ala enempää väittelemään mielikuviasi ja vääriä väittämiäsi vastaan, kun et kykene avarasti asioita katsomaan.

Eli kun te olette vääntäneet sen noin päin, että valtionkirkko-määrielmä edellyttää valtion päätösvaltaa kirkossa, ei kyseessä ole valtionkirkko.

Meidän väitteemme onkin se, että koska _kirkolla_ on huomattava päätösvalta valtion asioissa, on selvästi kyseessä valtionkirkko.

Termeillä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Minua kiinnostaisi tietää, miksi sellaisessa valtiossa, jonka päämieskään ei tunnusta kristillistä oppia ja on eronnut kirkosta, voi kirkolla edelleen olla näin paljon valtaa.

Kössönöm kirjoitti:

Uskontunnustuksista on ihan typerää alkaa selittelemään, kun on kyse politiikasta ja vallankäytöstä.

Kirkko on mainittu perustuslaissa ja vain kirkolla on valta tehdä lakiehdotuksia kirkkoon liittyvistä asioista, jotka siis eduskunta joko hyväksyy tai hylkää. Millään muulla yhteisöllä ei ole tällaista valtaa, mikä kirkolla on. Eduskunta on kirkon talutusnuorassa.

Mikä valta kirkolla on?

old_profile_51072 kirjoitti:

Eli kun te olette vääntäneet sen noin päin, että valtionkirkko-määrielmä edellyttää valtion päätösvaltaa kirkossa, ei kyseessä ole valtionkirkko.

Meidän väitteemme onkin se, että koska _kirkolla_ on huomattava päätösvalta valtion asioissa, on selvästi kyseessä valtionkirkko.

Termeillä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Minua kiinnostaisi tietää, miksi sellaisessa valtiossa, jonka päämieskään ei tunnusta kristillistä oppia ja on eronnut kirkosta, voi kirkolla edelleen olla näin paljon valtaa.

kun kirkko/kirkot ovat yhdistyslain piirissä.

mcvm kirjoitti:

Mikä valta kirkolla on?

Lue aiempi uudestaan.

UPDATE_8653165 kirjoitti:

"Valtionuskonto eli valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta." todetaan wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko ja wikipedian lähteeksi on ilmoitettu Kielitoimiston sanakirja.

No onko kirkko sitten hallinnollisesti valtiosta riippuvainen? Kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolaki on virallinen Suomen laki jonka muutokset tehdään kirkolliskokouksessa, mutta ne on vahvistettava eduskunnassa. Kirkko ei siis täysin itsenäisesti voi tehdä muutoksia omaan kirkkolakiinsa, muutoksiin tarvitaan aina eduskunnan eli valtion hyväksyntä. Käytännössä nämä ovat ihan läpihuutojuttuja ja eduskunta vahvistaa automaattisesti kaiken mitä kirkko haluaa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tämä sidos on olemassa.

Ja entä taloudellinen riippumattomuus sitten? No, valtio kerää yhteisöveroa ja kirkollisveroa kansalaisilta, ja maksaa ne sitten kirkolle, eli kaikki raha mitä kirkko kerää kansalaisilta kiertää valtion kautta, jälleen. Lisäksi valtio rahoittaa pitkälti KUA:n toiminnan, kustantaa papit armeijaan ja valtion rahalla opetetaan teologit.

Minusta on selvää että näiden kahden seikan valossa meillä on valtionkirkko, mutta ehkä Askolan määritelmä valtionkirkosta on joku muu.

Jos on vastatttava kyllä tai ei, niin tuon perusteella "kyllä". Valtionkirkon piirteitä on yli 50%:sesti. Valtionkirkko nimitys Suomen ev.lut.kirkosta on perusteltu. Kirkon itsensäkin mielestä se on häpeällistä, mutta taloudellisesti Kirkolle edullista, ja sehän on Kirkolle aina kaikkein tärkeintä, raha. Ja lisäähän valtionkirkkoasema myös Kirkon yhteiskunnallisia, poliittisia vaikutusmahdollisuuksia.

gixfz kirjoitti:

Jos on vastatttava kyllä tai ei, niin tuon perusteella "kyllä". Valtionkirkon piirteitä on yli 50%:sesti. Valtionkirkko nimitys Suomen ev.lut.kirkosta on perusteltu. Kirkon itsensäkin mielestä se on häpeällistä, mutta taloudellisesti Kirkolle edullista, ja sehän on Kirkolle aina kaikkein tärkeintä, raha. Ja lisäähän valtionkirkkoasema myös Kirkon yhteiskunnallisia, poliittisia vaikutusmahdollisuuksia.

ja moraalisesti väärin, että kirkko yrittää vaieta asian kuoliaaksi "kansankirkko"-sumutuksella.

Kössönöm kirjoitti:

http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html

Valtionkirkko mikä valtionkirkko.

Kössönöm kirjoitti:

mutta vain kirkko itse voi ehdottaa eduskunnalle lainmuutoksia, jotka koskevat kirkkoa. Korjaa jos olen väärässä, mutta minä ymmärrän tämän asian niin, että eduskunta ei esimerkiksi voi päättää että kirkon on luovuttava kuolinpesien verottamisesta. Siitä on keväästä asti ollut juttua. Siitä voi tehdä esityksen vain kirkolliskokous ja kun se tulee eduskunnan käsittelyyn, niin vasta sitten asiasta voidaan päättää. Yksittäinen kansanedustaja tai edes hallitus ei voi tehdä asiasta lakiesitystä.

Olet väärässä. Eduskunta päättää laista näennäisesti. Todellisuudessa lait laatii johtavat virkamiehet ja eduskunta vain hyväksyy lain. Suurin osa lakimuutoksista ja laeista menee eduskunnassa läpi "läpihuutojuttuna", mikä kertoo paremminkin kansanedustajien luottamuksesta viranomaisiin.
Ei laki tarkoita aina sitä, että se on automaattisesti oikein ja oikeudenmukainen kaikille. Se millaiseksi laki loppujenlopuksi muodostuu vaikuttaa virkamiesten arvomaailma.
Hyvä esimerkki on kiistelty paskalaki, jonka näkevät hyvänä vain ministeri Lehtomäki ja vihreät virkamiehet. Ei siinä paljon eduskunnalle jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä laki ja toivoa parasta, ja ehkä pelätä pahinta. Lopputulos on niin kuin Soini sanoi; Mummoilta menee rahat ja keskustalta äänet.

oikein. kirjoitti:

Olet väärässä. Eduskunta päättää laista näennäisesti. Todellisuudessa lait laatii johtavat virkamiehet ja eduskunta vain hyväksyy lain. Suurin osa lakimuutoksista ja laeista menee eduskunnassa läpi "läpihuutojuttuna", mikä kertoo paremminkin kansanedustajien luottamuksesta viranomaisiin.
Ei laki tarkoita aina sitä, että se on automaattisesti oikein ja oikeudenmukainen kaikille. Se millaiseksi laki loppujenlopuksi muodostuu vaikuttaa virkamiesten arvomaailma.
Hyvä esimerkki on kiistelty paskalaki, jonka näkevät hyvänä vain ministeri Lehtomäki ja vihreät virkamiehet. Ei siinä paljon eduskunnalle jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä laki ja toivoa parasta, ja ehkä pelätä pahinta. Lopputulos on niin kuin Soini sanoi; Mummoilta menee rahat ja keskustalta äänet.

Vain kirkolliskokous voi tehdä lakiesityksen eduskunnalle, josta eduskunta sitten päättää. Jos kirkolliskokous ei lakiesitystä kirkkoon liittyvistä asioista tee, niin ei niitä voi tehdä kukaan muukaan. Jos sinulla on tarkempaa tietoa asiasta, niin kerro toki.

Kössönöm kirjoitti:

Vain kirkolliskokous voi tehdä lakiesityksen eduskunnalle, josta eduskunta sitten päättää. Jos kirkolliskokous ei lakiesitystä kirkkoon liittyvistä asioista tee, niin ei niitä voi tehdä kukaan muukaan. Jos sinulla on tarkempaa tietoa asiasta, niin kerro toki.

Kuten sanottu, eduskunnan päätökset ovat näennäisiä, niinkuin näennäisdemokratiassa tapana on.

... kirjoitti:

Kuten sanottu, eduskunnan päätökset ovat näennäisiä, niinkuin näennäisdemokratiassa tapana on.

Miksi valtion lakiasäätävä elin on kirkon peukalon alla?

että jotkut pappismiehet käyvät naputtelemassa wikiin mitä haluavat. En tiedä systeemiä.

Jos valtionkirkkoon voisi liittyä vasta siinä iässä kuin yhdistyksiin, niin jäsenmäärä e kovin kummoinen olisi.