Milloin se määräinen artikkeli tuli suomeen?

Milloin "se" määräinen artikkeli tuli suomeen?

Se Uusi Testamentti kirjoitti:

Milloin "se" määräinen artikkeli tuli suomeen?

Otsikon "se" on yksinkertaisesti demonstratiivipronomini, ei mikään määräinen artikkeli.

”Määrätty artikkeli” on aina ollut huono ilmaus, koska ei sitä kukaan ole määrännyt. Sen sijaan se itse määrää tai oikeammin sanoen määrittää sanaa osoittaen sen viittaavan johonkin aiemmin mainittuun tai muuten tunnettuun.

Niinpä esimerkiksi Iso suomen kielioppi käyttää termiä ”määräinen artikkeli”. Valitettavasti sen artikkeli aiheesta on aika ympäripyöreä mutta kertoo sentään jotain:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1418

Siinä muun muassa mainitaan, että ”se” tai ”tämä” kilpailevat pääsystä määräiseksi artikkeliksi. Niistä ”tämä” esiintyy nykyisin aika usein ja melko huomaamattomasti kirjoitetussa kielessä. Kirjoituksessa sitä on helpompi käyttää artikkelin tavoin kuin se-sanaa, koska se-sanan artikkelikäytöstä on kielenopetuksessa ja -huollossa varoitettu ja se kuulostaa puhekieliseltä. Sen sijaan ”tämä” voidaan usein melko sujuvasti selittää determinatiiviseksi pronominiksi eikä artikkeliksi.

Moni kirjoittaja tuntee olonsa epävarmaksi, kun pitäisi viitata johonkin aiemmin mainittuun pelkällä substantiivilla, kuten ”uudistus”. Tähän vaikuttaa varmaan sekin, että on totuttu englanniksi kirjoittamaan ilman muuta ”the reform” sellaisessa tilanteessa, ja on opittu, että pelkkä ”reform” esimerkiksi lauseen subjektina olisi karkeahko kielioppivirhe.

Pelkkä substantiivi vaikuttaa suomessakin niin alastomalta... ja kirjoitetaan ”tämä uudistus”. Mutta tämä (!?) ongelma rajoittuu kuitenkin vielä enimmäkseen aika raskaanpuoleiseen tekstiin. Esimerkiksi luontevassa uutisoinnissa sitä ei juuri esiinny. Nyt esillä olevasta lakosta kirjoitettaessa ei käytetä ilmausta ”se lakko” eikä ”tämä lakko”. Ja jos huomenna se tulee puheeksi, kuten varmaan tulee, oletan ihmisten sanovan joko ”lakko” tai ”toi lakko”. Niin, myös pronomini ”tuo” ei muodoissaan yrittää vähän päästä artikkeliksi, ja se on ehkä jopa artikkelimaisempi kuin ”se” tai ”tämä” – sillä ”tuo” niitä selvemmin vain osoittaa asian sellaiseksi, joka on osapuolille tuttu.

Yucca kirjoitti:

”Määrätty artikkeli” on aina ollut huono ilmaus, koska ei sitä kukaan ole määrännyt. Sen sijaan se itse määrää tai oikeammin sanoen määrittää sanaa osoittaen sen viittaavan johonkin aiemmin mainittuun tai muuten tunnettuun.

Niinpä esimerkiksi Iso suomen kielioppi käyttää termiä ”määräinen artikkeli”. Valitettavasti sen artikkeli aiheesta on aika ympäripyöreä mutta kertoo sentään jotain:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1418

Siinä muun muassa mainitaan, että ”se” tai ”tämä” kilpailevat pääsystä määräiseksi artikkeliksi. Niistä ”tämä” esiintyy nykyisin aika usein ja melko huomaamattomasti kirjoitetussa kielessä. Kirjoituksessa sitä on helpompi käyttää artikkelin tavoin kuin se-sanaa, koska se-sanan artikkelikäytöstä on kielenopetuksessa ja -huollossa varoitettu ja se kuulostaa puhekieliseltä. Sen sijaan ”tämä” voidaan usein melko sujuvasti selittää determinatiiviseksi pronominiksi eikä artikkeliksi.

Moni kirjoittaja tuntee olonsa epävarmaksi, kun pitäisi viitata johonkin aiemmin mainittuun pelkällä substantiivilla, kuten ”uudistus”. Tähän vaikuttaa varmaan sekin, että on totuttu englanniksi kirjoittamaan ilman muuta ”the reform” sellaisessa tilanteessa, ja on opittu, että pelkkä ”reform” esimerkiksi lauseen subjektina olisi karkeahko kielioppivirhe.

Pelkkä substantiivi vaikuttaa suomessakin niin alastomalta... ja kirjoitetaan ”tämä uudistus”. Mutta tämä (!?) ongelma rajoittuu kuitenkin vielä enimmäkseen aika raskaanpuoleiseen tekstiin. Esimerkiksi luontevassa uutisoinnissa sitä ei juuri esiinny. Nyt esillä olevasta lakosta kirjoitettaessa ei käytetä ilmausta ”se lakko” eikä ”tämä lakko”. Ja jos huomenna se tulee puheeksi, kuten varmaan tulee, oletan ihmisten sanovan joko ”lakko” tai ”toi lakko”. Niin, myös pronomini ”tuo” ei muodoissaan yrittää vähän päästä artikkeliksi, ja se on ehkä jopa artikkelimaisempi kuin ”se” tai ”tämä” – sillä ”tuo” niitä selvemmin vain osoittaa asian sellaiseksi, joka on osapuolille tuttu.

Lue lisää

Jännä juttu muuten, itse käytän päivittäin ruotsia (olen suomenkielinen, asun Ruotsissa) ja pelkkä "strejken" tuntuu ainakin puheessa alastomalta, joten sanon varmaan ihan liian usein tyyliin "den där strejken", joka on siis sama kuin suomen "tuo lakko". Pitäisi kai kiinnittää huomiota siihen mitä ruotsalaiset sanovat, "strejken" kun kumminkin on jo valmiiksi määräinen muoto.

Niin, tätä se peruskoulu teettää, minulle ainakin on juuri siellä taottu päähän että se on määräinen/epämääräinen artikkeli. Tuossa vieressäni lepäili Osmo Ikolan Nykysuomen opas, sieltäkin löytyi määräinen.

Se yks kirjoitti:

Jännä juttu muuten, itse käytän päivittäin ruotsia (olen suomenkielinen, asun Ruotsissa) ja pelkkä "strejken" tuntuu ainakin puheessa alastomalta, joten sanon varmaan ihan liian usein tyyliin "den där strejken", joka on siis sama kuin suomen "tuo lakko". Pitäisi kai kiinnittää huomiota siihen mitä ruotsalaiset sanovat, "strejken" kun kumminkin on jo valmiiksi määräinen muoto.

Niin, tätä se peruskoulu teettää, minulle ainakin on juuri siellä taottu päähän että se on määräinen/epämääräinen artikkeli. Tuossa vieressäni lepäili Osmo Ikolan Nykysuomen opas, sieltäkin löytyi määräinen.

Lue lisää

En ole koskaan käynyt peruskoulua enkä halua väitellä tai kinata kenenkään kanssa, mutta kerronpa nyt kuitenkin, että käydessäni koulua pronssikaudella muuan kielten opettaja sanoi termien määräävä, määräinen ja määrätty artikkeli olevan käytössä. En väitä yhtäkään toista paremmaksi tai huonommaksi millään perusteella; toteanpahan vain, että kaikkia kuulee käytettävän.