Adventtikirkon usko on päivääkin selvempi.
Kuolemattomuus.
Raamattu paljastaa, että ikuinen Jumala on kuolematon (1.Tim. 1:17). Itse asiassa Raamattu sanoo Jumalasta, että "hän yksin on kuolematon" (1.Tim. 6:16). Hän on luomaton, itsestään oleva, ja hänellä ei ole alkua eikä loppua .
"Raamattu ei missään esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena, jonka ihminen - tai hänen 'sielunsa' tai 'henkensä' - omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla 'sielu' tai 'henki', mutta kertaakaan ei näiden sanojen yhteydessä esiinny käsite 'kuolematon' tai 'kuolemattomuus'"
Toisin kuin Jumala, ihmisolennot ovat kuolevaisia. Raamattu vertaa ihmisiä haihtuvaan savuun: "Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu" (Jaak. 4:14). Ihmiset ovat "vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa" (Ps. 78:39). Job sanoo ihmisestä: "Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo" (Job 14:2).
Jumala ja ihmiset eroavat toisistaan merkittävästi. Jumala on ääretön, ihmiset ovat rajallisia. Jumala on kuolematon, ihmiset kuolevaisia.
Jumala on ikuinen, ihmiset väliaikaisia.
Ehdollinen kuolemattomuus.
Luomisessa "Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento" (1.Moos. 2:7). Luomiskertomus osoittaa, että ihmiskunnan elämä on peräisin Jumalasta (vrt. Ap.t. 17:25,28; Kol. 1:16,17). Tästä perustosiasiasta seuraa, että kuolemattomuus ei ole ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus vaan Jumalan lahja.
Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, hän antoi heille vapaan tahdon - valintavapauden. He saattoivat totella tai olla tottelematta, ja heidän olemassa olonsa jatkuvuus riippui siitä, olivatko he Jumalan voiman avulla jatkuvasti kuuliaisia. Näin ollen heidän omistamansa kuolemattomuuden lahja oli ehdollinen.
Jumala määritteli tarkoin sen ehdon. He menettäisivät tämän lahjan, mikäli söisivät "siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta". Jumala varoitti ihmistä: "Sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma" (1.Moos. 2:17).
http://www.adventtikirkko.fi/opetus/kuolema.htm
----
Ilokseni totean että meillä on sama raamatullinen usko siitä mitä kuolema Raamatun mukaan on.
alex
Kuolemattomuus.
Raamattu paljastaa, että ikuinen Jumala on kuolematon (1.Tim. 1:17). Itse asiassa Raamattu sanoo Jumalasta, että "hän yksin on kuolematon" (1.Tim. 6:16). Hän on luomaton, itsestään oleva, ja hänellä ei ole alkua eikä loppua .
"Raamattu ei missään esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena, jonka ihminen - tai hänen 'sielunsa' tai 'henkensä' - omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla 'sielu' tai 'henki', mutta kertaakaan ei näiden sanojen yhteydessä esiinny käsite 'kuolematon' tai 'kuolemattomuus'"
Toisin kuin Jumala, ihmisolennot ovat kuolevaisia. Raamattu vertaa ihmisiä haihtuvaan savuun: "Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu" (Jaak. 4:14). Ihmiset ovat "vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa" (Ps. 78:39). Job sanoo ihmisestä: "Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo" (Job 14:2).
Jumala ja ihmiset eroavat toisistaan merkittävästi. Jumala on ääretön, ihmiset ovat rajallisia. Jumala on kuolematon, ihmiset kuolevaisia.
Jumala on ikuinen, ihmiset väliaikaisia.
Ehdollinen kuolemattomuus.
Luomisessa "Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento" (1.Moos. 2:7). Luomiskertomus osoittaa, että ihmiskunnan elämä on peräisin Jumalasta (vrt. Ap.t. 17:25,28; Kol. 1:16,17). Tästä perustosiasiasta seuraa, että kuolemattomuus ei ole ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus vaan Jumalan lahja.
Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, hän antoi heille vapaan tahdon - valintavapauden. He saattoivat totella tai olla tottelematta, ja heidän olemassa olonsa jatkuvuus riippui siitä, olivatko he Jumalan voiman avulla jatkuvasti kuuliaisia. Näin ollen heidän omistamansa kuolemattomuuden lahja oli ehdollinen.
Jumala määritteli tarkoin sen ehdon. He menettäisivät tämän lahjan, mikäli söisivät "siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta". Jumala varoitti ihmistä: "Sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma" (1.Moos. 2:17).
http://www.adventtikirkko.fi/opetus/kuolema.htm
----
Ilokseni totean että meillä on sama raamatullinen usko siitä mitä kuolema Raamatun mukaan on.
alex
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suoraan http://www.adventtikirkko.fi/opetus/kuolema.htm - sivuilta noudettua.
Henki palaa Jumalan luo. Vaikka ruumis palaa maan tomuun, henki palaa Jumalan luo. Salomo sanoi, että kuolemassa "tomu palaa maahan, josta se on tullut", mutta "henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut" (Saarn. 12:7). Tämä pitää paikkansa kaikista, sekä vanhurskaista että jumalattomista.
Monet ovat ajatelleet, että tämä teksti osoittaa persoonan olennaisen osan jatkavan elämäänsä kuoleman jälkeen. Mutta Raamatussa ei henkeä tarkoittava heprean (ruah) enempää kuin kreikankaan (pneuma) termi viittaa mihinkään erilliseen olentoon, joka kykenisi tietoiseen olemassaoloon erillään ruumiista. Sen sijaan nämä nimitykset viittaavat "henkäykseen" - elämän kipinään, joka on välttämätön yksilölliselle olemassaololle, elämän periaatteeseen, joka elävöittää sekä eläimet että ihmiset
Salomo kirjoitti: "Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki (ruah) on kaikilla. - - Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun. Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki (ruah) ylös ja vajoaako eläinten henki (ruah) alas maahan?" (Saarn. 3:19 - 21). Salomon mukaan siis kuolemassa ei ole eroa ihmisen ja eläimen hengellä.
Salomon lausunto, jonka mukaan henki (ruah) palaa Jumala luo, joka sen on antanut, osoittaa, että se mikä palaa Jumalan luo on yksinkertaisesti hänen antamansa elämän periaate. Raamatussa ei ole mitään viittausta sellaiseen, että henki tai henkäys olisi tietoinen ruumiista erillinen yksikkö. Tämä ruah voidaan samastaa siihen "elämän henkäykseen", jonka Jumala puhalsi ensimmäiseen ihmisolentoon tehdäkseen elottoman ruumiin eläväksi (vrt. 1.Moos. 2:7).
Raamatun sopusointu.
Monet vilpittömät kristityt, jotka eivät ole tutkineet Raamatun koko opetusta kuolemasta, eivät ole olleet tietoisia siitä, että kuolema on unta ylösnousemukseen asti.He ovat olettaneet, että monet Raamatun kohdat tukevat ajatusta, jonka mukaan henki tai sielu jatkaa tietoista olemassaoloon kuoleman jälkeen. Huolellinen tutkimus osoittaa, että Raamatun johdonmukaisen opetuksen mukaan kuolema aiheuttaa tietoisuuden lakkaamisen.
>>>Synnin palkka on kuolema. Mutta Jumala, joka yksin on kuolematon, suo ikuisen elämän lunastetuilleen. Siihen asti kuolema merkitsee kaikille ihmisille tiedottomuuden tilaa.
Kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, ylösnousseet samoin kuin hänen tullessaan elossa olevat vanhurskaat kirkastetaan ja temmataan Herraansa vastaan.
Toinen eli jumalattomien ylösnousemus tapahtuu tuhat vuotta myöhemmin.
jumalattomman joutuvan kärsimään tekojensa edellyttämän rangaistuksen, Jumalan oikeudenmukaisen tuomion mukaan, joka on toinen kuolema helvetin tulijärvessä.
Jumalattoman osa on siis HELVETTI, TOINEN KUOLEMA.
Helvetissä siis kuollaan lopullisesti, eikä eletä iankaiken. Se on tuhon(kadotuksen), ei elämän paikka. Siis TOINEN KUOLEMA. Onneksi oikeudenmukainen Jumala yksin voi määrätä tuomion pituuden.
Ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen Lunastajanaan ei siis yksikään ihminen voi saada iankaikkista elämää.
ettei adventikirkon uskolla kukaan pelastu, koska sillä on aivan oma 28 kohtaa sisältävä oppi. Eli siihen uskomalla ei pelastu yksikään.
Perusopinkohdat - Oppi pelastuksesta
8. Kristuksen ja saatanan välinen taistelu
9. Kristuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus
10. Pelastuskokemus
8. Kristuksen ja Saatanan välinen taistelu
Koko ihmiskunta on nyt mukana Kristuksen ja Saatanan välisessä suuressa taistelussa, joka koskee Jumalan luonnetta, hänen lakiaan ja hänen ylivaltaansa maailmankaikkeudessa. Tämä taistelu sai alkunsa taivaassa, kun luodusta olennosta, jolle oli annettu valinnan vapaus, itsekorotuksen kautta tuli Saatana, Jumalan vastustaja, joka johti osan enkeleistä kapinaan. Hän toi kapinahengen tähän maailmaan johtaessaan Aadamin ja Eevan syntiin.
Syntiinlankeemuksen seurauksena oli Jumalan kuvan turmeltuminen ihmisessä, luodun maailman joutuminen epäjärjestykseen ja lopulta maailman tuhoutuminen maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen yhteydessä. Kaikki luodut tarkkailevat tätä maailmaa, josta tuli koko maailmankaikkeutta koskevan ristiriidan näyttämö. Siinä lopullisesti osoitetaan, että rakkauden Jumala on oikeassa ja että häneen kohdistetut syytökset ovat vääriä. Auttaakseen kansaansa tässä taistelussa Kristus lähettää Pyhän Hengen ja uskolliset enkelit opastamaan, suojelemaan ja vahvistamaan sitä pelastuksen tiellä. (Ilm. 12:4-9; Jes. 14:12-14; Hes. 28:12-18; 1.Moos. 3; Room. 1:19-32; 5:12-21; 8:19-22; 1.Moos. 6-8; 2.Piet. 3:6; 1.Kor. 4:9; Hepr. 1:14.)
9. Kristuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus
Kristus oli täydellisesti kuuliainen Jumalan tahdolle, ja tämä Kristuksen elämä, hänen kärsimyksensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa on Jumalan järjestämä ainoa keino ihmisen synnin sovittamiseksi, jotta ne, jotka uskon kautta ottavat vastaan tämän sovituksen, saisivat iankaikkisen elämän ja koko luomakunta voisi paremmin ymmärtää Luojan ääretöntä ja pyhää rakkautta. Tämä täydellinen sovitus vahvistaa todeksi Jumalan lain vanhurskauden ja hänen luonteensa laupeuden, sillä se sekä tuomitsee meidän syntimme että hankkii meille anteeksiantamuksen.
Kristuksen kuolema on sijaiskuolema ja hyvityskuolema, se sovittaa ja muuttaa ihmisen. Kristuksen ylösnousemus julistaa Jumalan voittoa turmiovalloista, ja niille, jotka ottavat vastaan sovituksen, se varmistaa heidän lopullisen voittonsa synnistä ja kuolemasta. Se julistaa, että Jeesus Kristus on Herra, jonka edessä on kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä polvistuttava. (Joh. 3:16; Jes. 53; 1.Piet. 2:21,22; 1.Kor. 15:3,4,20-22; 2.Kor. 5:14,15, 19-21; Room. 1:4; 3:25; 4:25; 8:3,4; 1.Joh. 2:2; 4:10; Kol. 2:15; Fil. 2:6-11.)
10. Pelastuskokemus
Äärettömässä rakkaudessaan ja armossaan Jumala siirsi kaikki meidän syntimme Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. Pyhän Hengen johtamina me tajuamme tarpeemme, tunnustamme syntisyytemme, kadumme rikkomuksiamme ja turvaudumme uskossa Jeesukseen, Herraan ja Kristukseen, Sijaiseen ja Esimerkkiin. Tämä usko, joka ottaa vastaan pelastuksen, tulee Jumalan sanan voimasta ja on Jumalan armon lahja.
Kristuksen kautta meidät vanhurskautetaan, otetaan Jumalan pojiksi ja tyttäriksi ja vapautetaan synnin herruudesta. Henki synnyttää meidät uudesti ja pyhittää meidät; Henki uudistaa mielemme, kirjoittaa Jumalan rakkauden lain sydämeemme ja antaa meille voimaa elää pyhää elämää. Hänessä pysyen tulemme jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja omistamme pelastusvarmuuden sekä nyt että tuomiolla. (2.Kor. 5:17-21; Joh. 3:16; Gal.:4; 4:4-7; Tit. 3:3-7; Joh. 16:8; Gal. 3:13,14; 1.Piet. 2:21,22; Room. 10:17; Luuk. 17:5; Mark. 9:23,24; Ef. 2:5-10; Room. 3:21-26; Kol. 1:13,14; Room. 8:14-17; Gal. 3:26; Joh. 3:3-8; 1.Piet. 1:23; Room. 12:2; Hepr. 8:7-12; Hes. 36:25-27; 2.Piet. 1:3,4; Room. 8:1-4; 5:6-10.)
Toivottavasti nyt loppuu se AVKn yhden jakeen politiikka jolla hän yrittää yhdistää syntisen sielun luontaista kuolemattomuutta adventtikirkon opetuksiin. AVK saa tietysti uskoa mihin itse valitsee, kuitenkin on valheellista yrittää antaa väärää kuvaa siitä mitä adventtikirkossa opetetaan ja mihin adventismissa uskotaan.
ole ottanut sanallakaan tähän keskusteluun osaa? Pysy asiassa!
Jos joku tällä palstalla vetelee niin se ollut AVK, oletko ensimäistä kertaa täällä.
1Kor.15:53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutua katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
Jumalan vapaa valinta.
Room. 9:
19 Joku teistä ehkä kysyy: "Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä? Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan."
20 Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia muovaajalleen: "Miksi teit minusta tällaisen?"
21 Kyllä kai savenvalajalla on oikeus tehdä samasta savesta toinen astia arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten?
22 Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty tuhottaviksi.
23 Loppumattoman kirkkautensa hän taas on antanut ilmetä niistä astioista, joita kohtaan hän osoittaa laupeutta ja jotka hän on valmistanut kirkkautta varten.
24 Sellaisiksi hän on kutsunut meidät, olimmepa juutalaisia tai emme.
25 Hoosean kirjassa hän sanoo: Minä olen sanova kansakseni sitä, joka ei kansaani ollut, ja rakastetukseni sitä, jota en rakastanut.
26 Ja samassa paikassa, jossa heille sanottiin: "Te ette ole minun kansaani", heitä tullaan sanomaan elävän Jumalan lapsiksi.
27 Mutta Israelista Jesaja huudahtaa: -- Vaikka Israelin kansa olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä pelastuu vain rippeet.
ja kun luemme Raamattua tältä pohjalta ymmärrämme että pelastus tarkoittaa kuolemasta (= elämän täydellistä loppumista) iankaikkiseen elämään pelastamista. Ei helvetin ikuisesta piinasta taivaaseen pelastamista ja ennen kaikkea on Jumala oikeudenmukainen ja rakkaudellinen kaikkia luotujaan kohtaan. Sitäpaitsi tulee Raamattukin käsitettäväksi koska siinä ei ole niitä ristiriitoja jotka sielun luontaiseen kuolemattomuuteen uskova ei voi välttää, vaikka haluaisi. Ymmärrämme että Jeesus todella kuoli - lakkasi elämästä - ja oli kuollut kunnes Jumala herätti hänet kolmantena päivänä Kuoleman unesta.
Joh. 11:
10 Mutta se, joka liikkuu yöllä, kompastelee -- eihän hänessä itsessään ole valoa."
11 Tämän sanottuaan Jeesus jatkoi: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet."
12 Opetuslapset sanoivat: "Herra, jos hän nukkuu, hän paranee."
13 Jeesus tarkoitti sitä, että Lasarus oli kuollut, mutta opetuslapset luulivat hänen puhuvan tavallisesta nukkumisesta.
14 Siksi Jeesus sanoi suoraan: "Lasarus on kuollut.
15 Teidän tähtenne olen iloinen, etten ollut siellä: tämä vahvistaa teidän uskoanne. Nyt lähdemme hänen luokseen."...
1. Tess. 4:13
Tahdomme, veljet, teidän olevan selvillä siitä, mitä tapahtuu kuoleman uneen nukkuville, jotta ette surisi niin kuin nuo toiset, joilla ei ole toivoa..
Room. 6:4
.... Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Room. 10:9
Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut..
vain AnttiVKantolan kommenttia tähän adventismi-oppiin.
Näinhän adventtikirkossa koko maailmassa opetetaan ihmisiä ajattelemaan, ihminen elää vuotensa ja kuolee - kuolinhetken ja ylösnousemuksen välistä aikaa ei kuollut muista ja siksi jokainen on ylösnousemuksessa tavallaan samassa asemassa, ikäänkuin juuri kuollut ja heti ylösnoussut.
Näin ne jotka uskovat sielun luontaiseen kuolemattomuuteen, uskovat siihen vielä ylösnousseinakin.