Kaikille meille seniori-ikäisille on enemmän tai vähemmän tuttua, että muisti pätkii joskus.
Ei muista nimiä ja numeroita sekä numerosarjoja, kun varsinkin viimeksi mainittuja pitäisi muistaa niin monia.
Mutta emme ole yksin me seniorit. Myös nuorempien keskuudessa on yhä enemmän ”muistihäiriöitä”.
Syynä on alituinen kiire työ –ja opiskeluelämässä. On niin monia asioita, jotka pyörivät päässä, että väkisinkin unohtuu asioita, jotka pitäisi muistaa juuri tässä ja nyt.
Meillä mummoilla ja vaareilla on myös liian monta asiaa jatkuvasti mielessä ja se heikentää muistiamme näennäisesti. Kysymyksessä ei ole muistisairaus, vaikka sitäkin tietty esiintyy iän karttuessa.
Miten parantaa muistia? Se on mahdollista, jos on uskominen Reidar Waseniukseen, joka on ”personal breinerin” eli mielen treenauksen esitaistelija Suomessa.
Wasenius on sitä mieltä, että aikaa kannatta varata mielenkehittämiselle. Siten voi esimerkiksi oppia KESKITTYMÄÄN SIIHEN, MITÄ ON KULLAKIN HETKELLÄ TEKEMÄSSÄ JA ANTAMAAN KESKUSTELUKUMPPANILLE JAKAMATTOMAN HUOMIONSA (vahvennus kirjoittajan).
Myös muisti harjaantuu, päätöksentekokyky terävöityy ja luovuus alkaa kukoistaa, jos mieltä kehittää kylliksi.
Kaikille lienee tuttu hajamielinen professori, joka ei ole muistisairas vaan hänellä on liian monta ajatusta ja tekemistä kaiken aikaa, että ei ihme, jos professori ei juuri muista minne hän milloinkin on matkalla.
Siis mieltä ja siten myös muistia voi treenata keskittymällä juuri nyt vain siihen mitä on tekemässä.
Hyvä harjoitus on myös Waseniuksen mukaan esim. päässälaskutaidon kehittäminen.
Tärkeätä on rentoutuminen ja hyvien mielleyhtymien palauttaminen mieleen.
Lohdullista on tieto, että muistia voi parantaa vielä ”vanhanakin”.
Muistatko vai pätkiikö muisti?
23
366
Vastaukset
- Laritsa M
Mutta ei häiritse eläkeläistä.
- Ramoona*
En ole tuota Waseniusta lukenut, joten en tiedä, onko hänellä ihan uusia menetelmiä. Muistin virkistämisestä on kauan puhuttu, eli herätellään muistia ja muistoja pintaan. Itselleni on kerran sattunut erittäin raskaan työrupeaman ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen, etten muistanut kotimatkasta mitään. Automaattisesti olin ajanut kotipihaan ilmeiseti töppäilemättä liikenteessä. Tilasin samantien lääkäriajan ja sain lepolomaa.
Lepoa ja unta, vaihtelua rutiineista ja raittiissa ulkoilmassa liikkumista olen pitänyt parhaina lääkkeinä. Numeromuistini ei ole kovin hyvä, mutta apujen kanssa pärjään. Tärkeitten ihmisten merkkipäivät kylläkin muistan ilman luntteja. Nimimuisti on parempi, ja kaikkein paras on tunnemuisti - en tosin tiedä, onko sellaista termiä. Muistan tarkkaan ensisuukon olosuhteet, pojan tuoksua myöten, omat vaatteeni sillä hetkellä. Lasten syntymät palaavat kuin filminauhana niitä muistellessa. Laulujen ja runojen sanoja muistan rasitukseksi asti.
Hyvä neuvo on tuo, että keskittyy toisen kanssa puhuessaan häneen, se on kohteliastakin. Amerikkalaiset opettelevat liikekumppaniensa perheenjäsenten nimet, sillä tavalla antaa vaikutuksen, että välittää. Usein kannattaa antaa puheen valua toisesta korvasta sisään, toisesta ulos tai kuin veden hanhen selästä. Rentous eläkepäivinä helppo saavuttaa, karsia elämästä ylimääräiset rasittavat pakot, pakkoseurustelutkin. Hyvän mielen saavuttamisenkin on oppinut ihan mielikuvilla ja mukavia muistellen. Kiitos Aputoimittajalle muistin virkityksestä !
Monet asiat tulevat hoidetuiksi "selkäytimellä" : silitysraudan johdon irrottaminen seinästä, oven ja auton lukitseminen, mutta ärsyttää vaikkapa matkalla suunnattomasti, kun sitä ei muista tehneensä. Joskus olen matkoilta soittanut naapurille , että käykää tarkistamassa.Kummittelee joka tapauksessa. Kerran kauan sitten, täytin arpalipuketta johon piti laittaa puhelinnumero.
Sillä kohtaa oli ihan "musta aukko". Yksinkertaisesti en muistanut vaikka miten mietin en kerrassaan , ikäänkuin numeroa ei olisi ollutkaan. Jotain kirjoitin. Kun läksin ulos se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. lappuun tuli väärä numero. Jos jotain olisin voittanut, toivottavasti osasivat kysyä, kuin Pekka Puupää kirjassa: Oletteko rouva lehtinen täällä olisi teille rahalähetys?
Joskus kauppakassia olen niin keskittyneesti ja kaikkea muuta ajatellen,. purkanut että rahapussikin katosi siinä rytäkässä. Pitkän ja perusteellisen etsinnän jälkeen hain jotain jääkaapista. Ja kas, siellähän se lompsa köllötteli maitopurkkien kanssa sulassa sovussa.
Näitä kai sattuu kaikille. Tulee ajateltua ihan muuta kuin mitä tekee. Jos lähimuisti toimii, tuskin hätää lie. Vaikka säikähdin kovasti kun tuo puh. numero hävisi täysin "kovalevyltä".
Tuo asioihin ja aikaan keskittyminen on varmaan hyvä . Sudokut ja ristikot vilkastuttavat aivojen verenkiertoa. Samoin senioritanssit (kuka sellaista voi harrastaa). Hyvää ja lempeää liikuntaa, ja muistin virkistystä. Täytyy pitää mielessä erilaisia kuvioita ,miten mitäkin mennään. Siinäpä muistamista kerrakseen.
Samoin positiivinen elämänasenne pitää muistia hyvänä. Niin ovat muka tutkineet !- hyvistä elintavoista
meri-kukka98 kirjoitti:
Kummittelee joka tapauksessa. Kerran kauan sitten, täytin arpalipuketta johon piti laittaa puhelinnumero.
Sillä kohtaa oli ihan "musta aukko". Yksinkertaisesti en muistanut vaikka miten mietin en kerrassaan , ikäänkuin numeroa ei olisi ollutkaan. Jotain kirjoitin. Kun läksin ulos se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. lappuun tuli väärä numero. Jos jotain olisin voittanut, toivottavasti osasivat kysyä, kuin Pekka Puupää kirjassa: Oletteko rouva lehtinen täällä olisi teille rahalähetys?
Joskus kauppakassia olen niin keskittyneesti ja kaikkea muuta ajatellen,. purkanut että rahapussikin katosi siinä rytäkässä. Pitkän ja perusteellisen etsinnän jälkeen hain jotain jääkaapista. Ja kas, siellähän se lompsa köllötteli maitopurkkien kanssa sulassa sovussa.
Näitä kai sattuu kaikille. Tulee ajateltua ihan muuta kuin mitä tekee. Jos lähimuisti toimii, tuskin hätää lie. Vaikka säikähdin kovasti kun tuo puh. numero hävisi täysin "kovalevyltä".
Tuo asioihin ja aikaan keskittyminen on varmaan hyvä . Sudokut ja ristikot vilkastuttavat aivojen verenkiertoa. Samoin senioritanssit (kuka sellaista voi harrastaa). Hyvää ja lempeää liikuntaa, ja muistin virkistystä. Täytyy pitää mielessä erilaisia kuvioita ,miten mitäkin mennään. Siinäpä muistamista kerrakseen.
Samoin positiivinen elämänasenne pitää muistia hyvänä. Niin ovat muka tutkineet !hyötyy koko kroppa aivoja myöten , taas tuli todistettua. kyllähän nämä asiat ihan luonnostaan tietää, hyvä että tutkijatkin uskoa vahvistavat.
- Katleija neljä
Turun Sanomien mukaan Wasenius on levittänyt viestiä mielen kehittämisen tärkeydestä 1990-luvon alusta lähtien, jolloin hän alkoi vetää aivotreenauskursseja. Alkuun kurssitus jatkui työn ohella, kunnes tietotekniikan ylioppilas ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi 2008.
Aivobicistä huolimatta Wasenius korostaa silti liikkumisen tärkeyttä. Nyt muutamassa pääkaupunkiseudun kuntokeskuksessa tarjotaan hänen Briim-tuotenimensä alle lisensioituja aivoharjoituksia.
Helsingissä oli tänään aivourheilukisatkin.
Väistämättä tästä Reidar Waseniuksesta tulee mieleen Marco Bjurström ja Jari Sarasvuo. Wasenius lienee saanut idean netistä ko ulkomaisten yritysten sivustoilta. Uusia ideoita tarvitaan ja hyvä kun joku niistä leivän itselleen hankkii.
Sarasvuon ja Bjurströmin firmat lienevät alamäessä nykyään.- EN kyllä vetäisi
tuota Marco Bjurstömiä,
no O.K... hoopoja ja narsismin vaivaamia molemmat, siinä yhtäläisyytensä. - juu ja
EN kyllä vetäisi kirjoitti:
tuota Marco Bjurstömiä,
no O.K... hoopoja ja narsismin vaivaamia molemmat, siinä yhtäläisyytensä.Marso on homo, mikä se on neuvomaan !!
- katleija4
EN kyllä vetäisi kirjoitti:
tuota Marco Bjurstömiä,
no O.K... hoopoja ja narsismin vaivaamia molemmat, siinä yhtäläisyytensä.Kaikkien kolmen työkaluna on puhuminen, kurssit ja seminaarit. Sarasvuo Trainers' House tarjoaa palveluillaan parempaa menestystä. Bjurström valmentaa ihmisiä saavuttamaan lisää positiivisuutta ja hyvinvointia elämäänsä. Wasenius treenaa hänkin ihmisten mieltä toimimaan tehokkaammin.
Ihminen unohtaa tarpeetonta tietoa ja vanhemmiten yhä enemmän.
Kyllä vanhuuteen kuuluu aina lisääntyvä unohtaminen.
Minusta vanhat asiat muistuu viäläkin hyvin mieleen aina tuolta lapsuudesta lähtien. Lähimuisti on ainakin minulla huono. Asiat eivät tartu enää mieleen kuten nuorempana. Pitäisi osata painottaa muistettavien asioiden tärkeyttä asiantilan korjaamisekssi.
Itse joudun usein laskemaan hyvinkin pitkälle 1 2 3 4 .... ennenkuin vaikkapa nimi muistuu.
Sopivat harrastukset kuten korttipeli ja sanaristikot parantavat muistia, niin myös tämä nettailu.- katleija ne..
Kielten opiskelu on hyvää aivovoimistelua vaikkapa työväenopistossa. Ei siinä sen kummempia tavotteita tarvi ottaa. Teki mieli viroa mennä lukemaan, mutta kaikki kurssit olivat illalla. Nykyään menen vain päiväkursseille.
Se on varmaan totta, mitä Wasenius esittää, pitäisi pitää ajatukset siinä mitä kulloinkin tekee,niin ajatukset ei karkaile muille maille, mutta olen itsestänikin huomannut että hajaamielisyys on lisääntynyt, sitä kun on aikaa miettiä mitä vaan, niin muisti tekee varmaan tepposia, kait se kuuluu vanhuuteenkin.
Muistia harjoitan kauppareisullani, en kulje lappu kourassa, vaan yritän muistella ostokset.- Maalaismies*
Huomaan kuinka aamulenkeilläni muisti alkaa toimia. Kuin itsestään mieleen alkaa nousta niin vanhoja kuin uusiakin asioita. Verenkierrosta tietenkin on kysymys muistamisessakin.
Lihasvoiman kehittäminen avittaa samalla niin tasapainoa kuin muistiakin. Aivot tarvitsevat ravintoa, monipuolinen ruokavalio ja varsinkin pimeinä aikoina kalanmaksaöljy antaa lisäpuhtia olemiseen.
Olen tainnut joskus mainitakin kuinka muslimien rukousasento on terveellinen. Se auttaa veren virtaamista aivoihin, terästää muistia ja pähkäilykykyä.
Näillä kotikonsteilla olen pärjäillyt.- katleija4
Lienee perinnöllisyydellä myös jokin osuus tässä asiassa. Olen huomannut pitkäikäisyyden olevan suvuissa ja siihen liittyy selkeästi henkinen vireys.
Muutaman satavuotiaan synttäreillä olen ollut ja kaikilla muisti ja järki pelasi, vaikka useasti näkö ja kuuloaisti olivat heikentyneet ikää vastaavasti.
En tietenkään tyrmää elintapojen vaikutusta. - Lorena*
Täydenkuun valvottaman yön jälkeen muistini tai paremminkin huomiokykyni on hakusalla. Keitän Espressoa aina aamuisin, no keittämään, ensin täytin alaosan vedellä, väänsin pannun kiinni ja eikun täysillä kiehumaan. Jo porisi katsoin tulosta ruskeanhailakkaa vettä oli yläosä täynnä, koska ällini ei aamulla riittänyt täyttämään kahvilla keskiosaa. Uusi yritys, vedet pois ja täyttämään keskiosa kahvilla, kunnen huomasin alaosasta puuttuu vesi, vihdoin kommellusten jälkeen onnistui makoisan kahvin keitto.
Lauantaina menin ostoille, piti ostaa myös mantelilastuja Tosca-kakkua varten, illalla huomasin lastut ja kerma olivat ostamatta. Näköjään on alettava laatimaan puutelistaa kaupassa käyntejä varten. Sitten vaivaa heräteostot vaatekaupoissa, tuloskena yhden käyttökerran vaate.
Juuri nyt lupasin itselleni, en enää koskaan tee heräteostoja vaan harkitsen tarkkaan tulevaisuudessa oston tarpeellisuuden ja käytön. En v i e l ä aio mennä muistia testauttamaan, pitänee tarkkailla mitä jatkossa tapahtuu. - 00700
Lorena* kirjoitti:
Täydenkuun valvottaman yön jälkeen muistini tai paremminkin huomiokykyni on hakusalla. Keitän Espressoa aina aamuisin, no keittämään, ensin täytin alaosan vedellä, väänsin pannun kiinni ja eikun täysillä kiehumaan. Jo porisi katsoin tulosta ruskeanhailakkaa vettä oli yläosä täynnä, koska ällini ei aamulla riittänyt täyttämään kahvilla keskiosaa. Uusi yritys, vedet pois ja täyttämään keskiosa kahvilla, kunnen huomasin alaosasta puuttuu vesi, vihdoin kommellusten jälkeen onnistui makoisan kahvin keitto.
Lauantaina menin ostoille, piti ostaa myös mantelilastuja Tosca-kakkua varten, illalla huomasin lastut ja kerma olivat ostamatta. Näköjään on alettava laatimaan puutelistaa kaupassa käyntejä varten. Sitten vaivaa heräteostot vaatekaupoissa, tuloskena yhden käyttökerran vaate.
Juuri nyt lupasin itselleni, en enää koskaan tee heräteostoja vaan harkitsen tarkkaan tulevaisuudessa oston tarpeellisuuden ja käytön. En v i e l ä aio mennä muistia testauttamaan, pitänee tarkkailla mitä jatkossa tapahtuu.Pätkii kun on tarvetta, on hyvä käyttää tuota joskus hätävalheena.... voi kun unohdin!
On sellaisia asioita joihin ei mielellään mene mukaan, silloin tuohon muistiin voi nojautua ja täydestä menee, en tosin kyllä sitä joudu usein käyttämään.
Kauppareissuilla tulee muistiaukkoja, ne ovat olleet minulla koko elämäni, en niitä vielä ota vakavasti, joskus unohtuu jotain ostamatta, mutta kaupunkioloissa se ei paljon haittaa kun kauppoja on joka puolella voi unohdukset hoitaa jälkikäteen.
On ihan mielenkiintoista muistella joskus unohduksiakin, mutta ei ne vielä haitaksi asti ole koskaan riittäneet. mieheni vielä ollessa kanssani täällä. Joten muistiin oli sitten yhteisillä kauppareissuillamme turvauduttava. Elintavat ja perinnöllisyys, molemmat varmaan vaikuttavat muistin kunnossa pysymiseen.
Kaikki varmaan tietävät (ainakin kuulopuheiden perusteella) erään juoman vaikutukset muistiin.- aputoimittaja
satu kirjoitti:
mieheni vielä ollessa kanssani täällä. Joten muistiin oli sitten yhteisillä kauppareissuillamme turvauduttava. Elintavat ja perinnöllisyys, molemmat varmaan vaikuttavat muistin kunnossa pysymiseen.
Kaikki varmaan tietävät (ainakin kuulopuheiden perusteella) erään juoman vaikutukset muistiin.Primitiivireaktio lienee tuttu kaikille.
Useimmiten se aiheutunee jostakin ärsytyksestä. Jokin asia menee mielestämme päin honkia tai joku loukkaa meitä verisesti.
Primitiivireaktio laukaisee meissä tarpeen heti ja ilman pientäkään miettimistä reagoida.
Useimmiten kokemukseni mukaan hyvin pian primitiivireaktion jälkeen kaduttaa, mitä tuli sanottua tai tehtyä.
Nyt tulee mukaan mielen treenaus.
Vanha tuttu keino on laskea kymmeneen ennen, kuin sanoo tai tekee mitään.
Se olisi muuten hyvä keino monelle täällä palstoilla kirjoittaville häiriköille.
Kun aivot saa pienenkin hetken aikaa sopeutua tilanteeseen, niin reaktiomme muuttuu kontrolloiduksi.
Se pieni hetki joka tarvitaan, on kymmeneen laskeminen eli 10 sekuntia vain.
Tässä vanha hyvä keino mielen treenaamiseen. - Ramoona*
aputoimittaja kirjoitti:
Primitiivireaktio lienee tuttu kaikille.
Useimmiten se aiheutunee jostakin ärsytyksestä. Jokin asia menee mielestämme päin honkia tai joku loukkaa meitä verisesti.
Primitiivireaktio laukaisee meissä tarpeen heti ja ilman pientäkään miettimistä reagoida.
Useimmiten kokemukseni mukaan hyvin pian primitiivireaktion jälkeen kaduttaa, mitä tuli sanottua tai tehtyä.
Nyt tulee mukaan mielen treenaus.
Vanha tuttu keino on laskea kymmeneen ennen, kuin sanoo tai tekee mitään.
Se olisi muuten hyvä keino monelle täällä palstoilla kirjoittaville häiriköille.
Kun aivot saa pienenkin hetken aikaa sopeutua tilanteeseen, niin reaktiomme muuttuu kontrolloiduksi.
Se pieni hetki joka tarvitaan, on kymmeneen laskeminen eli 10 sekuntia vain.
Tässä vanha hyvä keino mielen treenaamiseen.Tämäkin on vanha hyvä neuvo, ja kun pinotaan päivät pääksytysten, päällimmäiseksi pannaan paremmat. Vanhojen kaunojen muistelijoita tikulla silmään. Kun ikäviä asioita raivaa tietoisesti muististaan, jää tilaa miellyttävimmille. Urheilijoitakin psyykataan, ja kyllä se onnistuu myös itsekseen ja varsinkin jonkun viisaan ystävän tuella. Joskus kuulee sanottavan, että anteeksi voi vääryydet antaa, mutta ei koskaan unohtaa.
Toista ei voi muuttaa, omaa käyttäytymistään ja asenteitaan onneksi voi. Monelle ei vain koskaan pälkähdä päähän, että juuri itsessä on vikaa. Alkoholistinkin paraneminen alkaa siitä oivalluksesta, että on väärällä polulla. Lapsi saa uhmaiässä primitiivireaktioita, ja siitä huolimatta häntä rakastetaan. Aikuisuuteen kuuluu negatiivisten tunteiden hillitseminen, harvapa niitä täysin hallitsee. Paljon on romaanienkin aiheina sukupolvesta toiseen kestäviä sukuriitoja, esi-isien vanhat synnit kerrotaan polvelta polvelle, vihan ja katkeruuden kierre jatkuu.
Vihittäville aviopareille sanotaan usein : Älä anna auringon laskea vihasi ylle. - se sulkeuttaa
Ramoona* kirjoitti:
Tämäkin on vanha hyvä neuvo, ja kun pinotaan päivät pääksytysten, päällimmäiseksi pannaan paremmat. Vanhojen kaunojen muistelijoita tikulla silmään. Kun ikäviä asioita raivaa tietoisesti muististaan, jää tilaa miellyttävimmille. Urheilijoitakin psyykataan, ja kyllä se onnistuu myös itsekseen ja varsinkin jonkun viisaan ystävän tuella. Joskus kuulee sanottavan, että anteeksi voi vääryydet antaa, mutta ei koskaan unohtaa.
Toista ei voi muuttaa, omaa käyttäytymistään ja asenteitaan onneksi voi. Monelle ei vain koskaan pälkähdä päähän, että juuri itsessä on vikaa. Alkoholistinkin paraneminen alkaa siitä oivalluksesta, että on väärällä polulla. Lapsi saa uhmaiässä primitiivireaktioita, ja siitä huolimatta häntä rakastetaan. Aikuisuuteen kuuluu negatiivisten tunteiden hillitseminen, harvapa niitä täysin hallitsee. Paljon on romaanienkin aiheina sukupolvesta toiseen kestäviä sukuriitoja, esi-isien vanhat synnit kerrotaan polvelta polvelle, vihan ja katkeruuden kierre jatkuu.
Vihittäville aviopareille sanotaan usein : Älä anna auringon laskea vihasi ylle.Keskustelu aina paras.
- Rööslain
Löytyi oiva keskustelun aihe, kiitos aputoimittaja.. Luin läpi ja halusin tämä tuoda kertauksena meille kaikille.
Minulle sattuu usein semmoista, että kun alan selittää jotain juttua, eksyn ns. muinaisiin kreikkalaisiin ja unohdan mitä olinkaan alunperin sanomassa. On aika noloa sitten kysyä, että "mitä minun oli tarkoitus puhua"...Kuulijakin on tässä vaiheessa jo niin sekaisin, ettei hänkään muista...Ja heh heh, nauruahan siitä sitten pukkaa. Sitten taas ajan päästä sama toistuu, jos tärkeää ja painavaa asiaa on sanottava...
Oikeastaan melkoisen lystiä tämä elon ehtoopuoli! Päällimäisiksi paremmat!!! - minä vaan ,,,,
VANHA ALOTUS,,,,
mutta aina uusi aiheena,,,
tunnustan,,,, muistipätkii, joskus pahastikki, silloin hermostun ja kiukuttellen itselleni,
jos en löydä hakemaani lopulta jätän se ja ajattelen että se löytyy sitten kun en sitä tarvitse,
se piää aina paikkansa,
mutta tympii niin vietävästi ku ei löydä silloin kun tarve olisi,
en pidä vanhenemisesta,- Rööslain
Hei, kuulehan,
haeskelen minäkin milloin mitäkin, useimmin puhelinta ja rillejäni ja totean, että
onkohan hajamieliisyys/muistin heikkeneminen meissä siksi, että pakostakin saamme hyötyliikuntaa )))
- minä vaan,,
heh heh, lempeästi hymyilen,
hyvä oivallus, ,,,,, sanon vaan, ehkä ,,,,
nooh tottapuhuen minulla se on puhtaasti vanhuutta, mielenkiintoista seurata itseään kuinka tämä kehittyy,
elänkö omatoimisena pitkään, vai kuinka pian on turvauduttava ulkopuolisten apuun,
se jää nähtäväksi,,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2307686
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s455180- 594802
- 753468
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko162025Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗321951- 311839
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹441697- 371639
- 1561444