Suomen Vapaussota tammikuusta toukokuuhun 1918 oli osa sitä sotaa mikä liittyi s venäjän bolshevikkien maailmanvallankumouksen tavoitteluun.
Suomen korkeimman vallan haltija, eduskunta hyväksyi joulukuussa Suomen julistautumisen itsenäiseksi ja suvereeniksi valtioksi. Eduskuntaan nojannut Suomen hallitus eli senaatti ryhtyi itsenäisyyden ja toimintavapauden turvaamiseksi riisumaan aseista ja karkottamaan vanhan emämaan venäjän joukkoja ja venäjän hallitus puolestaan julisti sodan Suomen hallituksen "vastavallankumouksellisia" joukkoja vastaan. Näin syntyi 28.1. 1918 Vapaussota.
Eduskunnassa vähemmistöön jääneen työväenliikkeen edustajat puolestaan tekivät venäjän lokakuun vallankumouksen esimerkkiä noudattaen ja turhautuneina parlamentaarisen vaikutusvaltansa vähäisyyteen 27.1. 1918 vallankumouksen ja onnistuivat venäläisten joukkojen tuella saamaan haltuunsa maan eteläosan. Näin syntyi kansalaissota. Senaatin valta keskittyi Vaasaan, vallankumouksellisten perustaman kansanvaltuuskunnan taas Helsinkiin. Eduskunta ei sodan takia pystynyt toimimaan.
Poliittista kriisiä oli syksyn 1917 mittaan kiihdyttänyt aseellisten kansalaisjärjestöjen muodostaminen. Itsenäisyysmiehet ja perinteistä järjestystä kannattavat perustivat suojeluskuntia eli valkokaarteja ja työväestön eri suuntaukset järjestyskaarteja eli punakaarteja. Hallitus yritti näiden tilalle vahvistaa valtiollista järjestysvaltaa, ja eduskunta myönsi tammikuussa 1918 valtuudet lujan järjestysvallan perustamiseen, jolloin työväestö syytti hallitusta aikomuksista rajoittaa kansalaisvapauksia.
Senaatti muodosti järjestysjoukkoja, kiireessä suojeluskuntien pohjalta. Niiden johtoon nimitettiin kenraaliluutnantti (sitten ratsuväenkenraali) Gustaf Mannerheim. Vallankumousarmeijan päällystötehtävissä käytettiin venäläisten upseerien asiantuntemusta (mm. eversti mihail svetshnikov), mutta punakaartin ylijohtoon pyrittiin saamaan suomalaisia työväenaktivisteja. Huhtikuussa punaisen puolen ylijohdon otti diktaattorina kullervo manner.
Sodan alkuvaiheessa Valkoisen ja punaisen Suomen välille muodostui rintamalinja, joka kulki pääpiirteittäin länsi-itäsuunnassa: Porin, Tampereen, Heinolan ja Lappeenrannan pohjoispuolitse ja kaakkoon Karjalan kannakselle ja Laatokan rantaan Suomen ja venäjän rajan tuntumaan. Valkoinen puoli pystyi maaliskuun puoliväliin mennessä organisoimaan ja pikakouluttamaan armeijan, joka oli siirreltävissä ja keskitettävissä. Valkoisten etuna oli se, että heidän käytettävissään oli koulutettua päällystöä, jääkäripataljoonassa Saksassa koulutettuja, autonomisen Suomen armeijan päällystöä ja ruotsinmaalaisia vapaaehtoisia. Näin valkoiset pystyivät lyömään punaisten voimat Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa ja Viipurin seudulla huhtikuun lopussa.
Jo alussa neuvostohallitus asettui a selkeästi Suomen vallankumoushallituksen puolelle ja se oli valmis uhraamaan asevoimia sotimiseen ja punaisten auttamiseen, kunhan sotatoimet päättyisivät nopeasti, sillä oli vaarana, että sotatoimien venyminen saisi Saksan sekaantumaan asiaan. Saksan painostus sai helmi-maaliskuun vaihteessa 1918 neuvostohallituksen lopettamaan Suomen punaisten julkisen tukemisen. venäjän ja punaisen Suomen välit järjestettiin 1.3. ns. punaisella valtiosopimuksella. Sopimus todisti Suomen punaisten pyrkimyksestä "kansallisen itsenäisyyden" säilyttämiseen (ts. sosialistisen neuvostosuomen) ja jopa kansallisen suuruuden luomiseen, mutta lenin pakotti Suomen punaiset hyväksymään nimityksen Suomen sosialistinen tasavalta. Eli osa neuvostoliittoa.
Saksan joukot saapuivat Ahvenanmaalle maaliskuun alussa ja saksalaisen Itämeren divisioonan hyökkäys jatkui Suomen mannermaalle huhtikuun alussa ja johti Helsingin valtaukseen 15.4. Tästä apuretkikunnasta huolimatta Suomi pysytteli muodollisesti puolueettomana maailmansodan osapuoliin nähden mutta joutui alistamaan taloutensa Saksan armoille.
Suomessa jatkuvasti olevat venäläiset taistelivat Valkoisten suomalaisten kanssa mutta saksalaiset pyrkivät hoitamaan venäläisten poistumisen Suomesta painostamalla ja neuvotteluin. Venäjän Itämeren-laivaston poistuminen Helsingin satamasta jään halki Kronstadtiin maalis-toukokuussa tapahtui sopimuksen mukaan. Ja punaisen kansanvaltuuskunnan venäjälle luovuttamaa Inon linnoitusta valkoiset huhti-toukokuussa 1918 piirittivät, ja Saksan painostamana venäläiset lopulta toukokuun puolivälissä jättivät linnoituksen raunioitettuna valkoisille.
Sotatoimien päätyttyä toukokuussa 1918 neuvostohallitus suostui Saksan välityksellä rauhanneuvotteluihin Suomen hallituksen kanssa. Vasta keväällä 1920 neuvottelukontakti taas avautui ja lokakuussa 1920 solmittiin Tarton rauhansopimus.
Vuoden 1918 sota oli Mannerheimille nimen omaan vapaussota. Kansanvaltuuskunnan aloittama kapina oli Mannerheimin yleiseurooppalaisesta näkökulmasta vain osa venäjältä levinnyttä anarkian ja vallankumouksen aaltoa, joka uhkasi Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisen Suomen hän halusi säilyttää puolueettomana, hän katsoi, että Saksan sotilaallinen apu heikentäisi riippumattomuutta, ja pyrki rajoittamaan saksalaisvaikutusta. Tampereen valloitusoperaatiota hän kiirehti osoittaakseen, että suomalaiset itse pystyivät ratkaisemaan tilanteen ennen saksalaisen apujoukon tuloa.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vaikka punaiset sai koko etelä-suomen haltuunsa ilman taisteluja ja sai jatkuvasti venäjältä aseapua ja täällä olleet ja tänne tulevat venäläiset vahvistivat tuosta puna-armeijasta teoriassa vahvan. Mutta kaikesta huolimatta sitten kun sotatoimiin aloitettiin ensin piti aloittaa hyökkäyssota Valkoisten asemiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Mutta sitten Valkoisten aloitettua hyökkäyksen punaisia vastaan on jo sitten luku sinänsä.
Kaikki jotka edes vähän on sotaoppiin tutustunut tietävät että jo 1/4 osan miehistöllä verrattuna hyökkääjään kyetään puolustautumaan. Jos esim. hyökkääjällä on käytössä 10000 miestä silloin pitäisi puolustajan kyetä puolustautumaan 2500 miehellä. Talvisodassa oli suhde 1/8.
Mutta otetaan nyt esim. Tampereen valtaus. Tamperetta oli vahvistettu jo pitkään venäjältä käsin sekä asein että miehillä ja punaisia oli paennut sinne paljon joten siellä piti olla melkoinen vahvuus. Ja yleensä on tuollaisen kaupungin valtaukseen mennyt jopa vuosia tai ainakin kuukausia, mutta tampere vallattiin vajaassa viikossa ja vielä alivoimalla. Ottaen huomioon että venäjä oli varustanut tamperetta melkoisesti oli tykkejä ja konekiväärejä ja oli myös venäläisten lentokoneita jotka pommittivat Valkoisten asemia. Mutta kaikesta huolimatta on Pohjanmaan MIEHET vallanneet tampereen muutamassa päivässä. Kumpi on sitten oikeassa? Se että punaiset oli huonoja sotimaan vai se että Valkoiset ja erityisesti Pohjanmaan MIEHET oli hyviä sotimaan? Sanoisin sen että molemmat ovat oikeita vastauksia. esim. hämäläisistä ei voida sanoa edes mies sanaa. Jotkut tiedot kertoo että punaisten naiset kykeni parempaan sotimiseen kuin miehet. Olisi tuo suuri häpeä miehiä kohtaan sitä ei meillä kyllä kestettäis.
Jos ylivoimalla hävitään sota muutamassa päivässä jo tuo suuri häpeä.
Suomen korkeimman vallan haltija, eduskunta hyväksyi joulukuussa Suomen julistautumisen itsenäiseksi ja suvereeniksi valtioksi. Eduskuntaan nojannut Suomen hallitus eli senaatti ryhtyi itsenäisyyden ja toimintavapauden turvaamiseksi riisumaan aseista ja karkottamaan vanhan emämaan venäjän joukkoja ja venäjän hallitus puolestaan julisti sodan Suomen hallituksen "vastavallankumouksellisia" joukkoja vastaan. Näin syntyi 28.1. 1918 Vapaussota.
Eduskunnassa vähemmistöön jääneen työväenliikkeen edustajat puolestaan tekivät venäjän lokakuun vallankumouksen esimerkkiä noudattaen ja turhautuneina parlamentaarisen vaikutusvaltansa vähäisyyteen 27.1. 1918 vallankumouksen ja onnistuivat venäläisten joukkojen tuella saamaan haltuunsa maan eteläosan. Näin syntyi kansalaissota. Senaatin valta keskittyi Vaasaan, vallankumouksellisten perustaman kansanvaltuuskunnan taas Helsinkiin. Eduskunta ei sodan takia pystynyt toimimaan.
Poliittista kriisiä oli syksyn 1917 mittaan kiihdyttänyt aseellisten kansalaisjärjestöjen muodostaminen. Itsenäisyysmiehet ja perinteistä järjestystä kannattavat perustivat suojeluskuntia eli valkokaarteja ja työväestön eri suuntaukset järjestyskaarteja eli punakaarteja. Hallitus yritti näiden tilalle vahvistaa valtiollista järjestysvaltaa, ja eduskunta myönsi tammikuussa 1918 valtuudet lujan järjestysvallan perustamiseen, jolloin työväestö syytti hallitusta aikomuksista rajoittaa kansalaisvapauksia.
Senaatti muodosti järjestysjoukkoja, kiireessä suojeluskuntien pohjalta. Niiden johtoon nimitettiin kenraaliluutnantti (sitten ratsuväenkenraali) Gustaf Mannerheim. Vallankumousarmeijan päällystötehtävissä käytettiin venäläisten upseerien asiantuntemusta (mm. eversti mihail svetshnikov), mutta punakaartin ylijohtoon pyrittiin saamaan suomalaisia työväenaktivisteja. Huhtikuussa punaisen puolen ylijohdon otti diktaattorina kullervo manner.
Sodan alkuvaiheessa Valkoisen ja punaisen Suomen välille muodostui rintamalinja, joka kulki pääpiirteittäin länsi-itäsuunnassa: Porin, Tampereen, Heinolan ja Lappeenrannan pohjoispuolitse ja kaakkoon Karjalan kannakselle ja Laatokan rantaan Suomen ja venäjän rajan tuntumaan. Valkoinen puoli pystyi maaliskuun puoliväliin mennessä organisoimaan ja pikakouluttamaan armeijan, joka oli siirreltävissä ja keskitettävissä. Valkoisten etuna oli se, että heidän käytettävissään oli koulutettua päällystöä, jääkäripataljoonassa Saksassa koulutettuja, autonomisen Suomen armeijan päällystöä ja ruotsinmaalaisia vapaaehtoisia. Näin valkoiset pystyivät lyömään punaisten voimat Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa ja Viipurin seudulla huhtikuun lopussa.
Jo alussa neuvostohallitus asettui a selkeästi Suomen vallankumoushallituksen puolelle ja se oli valmis uhraamaan asevoimia sotimiseen ja punaisten auttamiseen, kunhan sotatoimet päättyisivät nopeasti, sillä oli vaarana, että sotatoimien venyminen saisi Saksan sekaantumaan asiaan. Saksan painostus sai helmi-maaliskuun vaihteessa 1918 neuvostohallituksen lopettamaan Suomen punaisten julkisen tukemisen. venäjän ja punaisen Suomen välit järjestettiin 1.3. ns. punaisella valtiosopimuksella. Sopimus todisti Suomen punaisten pyrkimyksestä "kansallisen itsenäisyyden" säilyttämiseen (ts. sosialistisen neuvostosuomen) ja jopa kansallisen suuruuden luomiseen, mutta lenin pakotti Suomen punaiset hyväksymään nimityksen Suomen sosialistinen tasavalta. Eli osa neuvostoliittoa.
Saksan joukot saapuivat Ahvenanmaalle maaliskuun alussa ja saksalaisen Itämeren divisioonan hyökkäys jatkui Suomen mannermaalle huhtikuun alussa ja johti Helsingin valtaukseen 15.4. Tästä apuretkikunnasta huolimatta Suomi pysytteli muodollisesti puolueettomana maailmansodan osapuoliin nähden mutta joutui alistamaan taloutensa Saksan armoille.
Suomessa jatkuvasti olevat venäläiset taistelivat Valkoisten suomalaisten kanssa mutta saksalaiset pyrkivät hoitamaan venäläisten poistumisen Suomesta painostamalla ja neuvotteluin. Venäjän Itämeren-laivaston poistuminen Helsingin satamasta jään halki Kronstadtiin maalis-toukokuussa tapahtui sopimuksen mukaan. Ja punaisen kansanvaltuuskunnan venäjälle luovuttamaa Inon linnoitusta valkoiset huhti-toukokuussa 1918 piirittivät, ja Saksan painostamana venäläiset lopulta toukokuun puolivälissä jättivät linnoituksen raunioitettuna valkoisille.
Sotatoimien päätyttyä toukokuussa 1918 neuvostohallitus suostui Saksan välityksellä rauhanneuvotteluihin Suomen hallituksen kanssa. Vasta keväällä 1920 neuvottelukontakti taas avautui ja lokakuussa 1920 solmittiin Tarton rauhansopimus.
Vuoden 1918 sota oli Mannerheimille nimen omaan vapaussota. Kansanvaltuuskunnan aloittama kapina oli Mannerheimin yleiseurooppalaisesta näkökulmasta vain osa venäjältä levinnyttä anarkian ja vallankumouksen aaltoa, joka uhkasi Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisen Suomen hän halusi säilyttää puolueettomana, hän katsoi, että Saksan sotilaallinen apu heikentäisi riippumattomuutta, ja pyrki rajoittamaan saksalaisvaikutusta. Tampereen valloitusoperaatiota hän kiirehti osoittaakseen, että suomalaiset itse pystyivät ratkaisemaan tilanteen ennen saksalaisen apujoukon tuloa.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vaikka punaiset sai koko etelä-suomen haltuunsa ilman taisteluja ja sai jatkuvasti venäjältä aseapua ja täällä olleet ja tänne tulevat venäläiset vahvistivat tuosta puna-armeijasta teoriassa vahvan. Mutta kaikesta huolimatta sitten kun sotatoimiin aloitettiin ensin piti aloittaa hyökkäyssota Valkoisten asemiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Mutta sitten Valkoisten aloitettua hyökkäyksen punaisia vastaan on jo sitten luku sinänsä.
Kaikki jotka edes vähän on sotaoppiin tutustunut tietävät että jo 1/4 osan miehistöllä verrattuna hyökkääjään kyetään puolustautumaan. Jos esim. hyökkääjällä on käytössä 10000 miestä silloin pitäisi puolustajan kyetä puolustautumaan 2500 miehellä. Talvisodassa oli suhde 1/8.
Mutta otetaan nyt esim. Tampereen valtaus. Tamperetta oli vahvistettu jo pitkään venäjältä käsin sekä asein että miehillä ja punaisia oli paennut sinne paljon joten siellä piti olla melkoinen vahvuus. Ja yleensä on tuollaisen kaupungin valtaukseen mennyt jopa vuosia tai ainakin kuukausia, mutta tampere vallattiin vajaassa viikossa ja vielä alivoimalla. Ottaen huomioon että venäjä oli varustanut tamperetta melkoisesti oli tykkejä ja konekiväärejä ja oli myös venäläisten lentokoneita jotka pommittivat Valkoisten asemia. Mutta kaikesta huolimatta on Pohjanmaan MIEHET vallanneet tampereen muutamassa päivässä. Kumpi on sitten oikeassa? Se että punaiset oli huonoja sotimaan vai se että Valkoiset ja erityisesti Pohjanmaan MIEHET oli hyviä sotimaan? Sanoisin sen että molemmat ovat oikeita vastauksia. esim. hämäläisistä ei voida sanoa edes mies sanaa. Jotkut tiedot kertoo että punaisten naiset kykeni parempaan sotimiseen kuin miehet. Olisi tuo suuri häpeä miehiä kohtaan sitä ei meillä kyllä kestettäis.
Jos ylivoimalla hävitään sota muutamassa päivässä jo tuo suuri häpeä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Termiä vapaussota käytetään yleisesti väärin. Yleensä sekoitetaan vapauden vastustajat (valkoinen puoli) ja vapauden kannattajat (punainen puoli).
Luokkasodassa Suomen työtätekevä väestö yritti vapautua porvarien kahleista sekä saavuttaa työväenluokalle erinäisiä helpotuksia. Uudistuksen vastustajat ja diktatuurin kannattajat, valkoinen puoli vastusti kehitystä.
Mistä helvetistä muka valkoinen puoli meidät vapautti? Venäläisen sotaväen karkottaminen oli pientä sen rinnalla että valkoinen puoli houkutteli vieraan maan miehityshoukot Suomen kamaralle. Saksan armeija teki maihinnousun Helsinkiin.
Uskomatonta että moinen propaganda vieläkin uppoaa joihinkin.
Viitaten sanamiehen viiteen viimeiseen viestiin. Kyseessä on pakko olla hyvin häiriintynyt ihminen. I rest my case.
palstoilla jo aikaa sitten...
Sanamies
Kirjoittanut: tästä, 10.5.2004 klo 11.32
vähän malliksi
"Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska
Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat"
Kyllä USA ja muut länsivallat oli kaukana noista stalin ja hitlerin neuvotteluista. Ja kuka olisi antanut Suomelle myös apua? Eikö ne olleet Englanti ja Ranska? Mutta kun ruotsi kielsi avun lähettäminsen maan poikki.
Kyllä talvisotaan oli syyllinen vain stalin
linkki ja väitä sitten vasta, olet yhtä pihalla kuin Seppo Lehto, mitä historiaan tulee.