KArjalaiset ryöstivät suomalaisilta 1944-53 maita, metsiä, rakennuksia ja asuntoja! Tästä suuresta kansanosan tekemästä suunnitellusta vääryydestä ja rikoksesta on vaiettu vuosikymmenet. Mitä aikoo karjalaliitto ja hallitus tehdä asian suhteen*?
KArjalaiset ryöstivät suomalaisilta 1944-53 maita, metsiä, raken
milloin saa oikeutta
20805
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
nykyisiltä Hallituksen jäseniltä?
Sodan päätyttyä Karjala jaettiin kahtia Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Pähkinäsaaren rauhansopimuksen jälkeen muodostuivat Venäjän Karjala sekä Ruotsin eli Viipurin Karjala. Rajan länsipuolen karjalaiset omaksuivat ruotsalaisten tavat ja roomalaiskatolisen uskonnon. Viipurista tuli Ruotsin Karjalan keskus. Novgorodin haltuun jääneen Laatokan Karjalan keskuspaikaksi muodostui Käkisalmi.
Novgorod heikentyi 1400-luvulla ja vuonna 1478 Moskovan suurruhtinas Iivana III kukisti Novgorodin. Samalla Novgorodin Karjala liitettiin Moskovan hallintaan. Suurruhtinas Iivana III:n pyrkimyksenä oli valloittaa takaisin entisen Novgorodin alueet. Vuonna 1495 hän marssitti joukkonsa Suomea kohti. Venäläiset piirittivät Viipurin linnaa. Viipuri oli jo antautumaisillaan, kunnes tarinan mukaan kuului hirvittävä pamaus. Pamaus sai venäläiset kauhun valtaan ja he pakenivat tiehensä.
Jos osoitat todistettavasti että joku meikäläinen on ryöstänyt mainitsemiasi maita, metsiä ja asuntoja kuten rikoslaissa asia määritellään niin minä maksan kaiken.
Luulen kuitenkin että teidän oma esivaltanne sääti luovutuslait ja myös totetutti tuon mielestäsi rikollisen teon. Emme me evakot mitään edes vaatineet, mehän hävisimme sodan vaikka yritimme taistella vihollista vastaan. Vieläkin me kirjoittelemme että todellinen ryöstäjä korvaisi jotenkin rikoksensa. Mutta jostain syystä jotkut suomalaiset puolustavat oikeaa rikollista.
Krookilasta ja meiltäkin vietiin "ryöstettiin, valtion anastuksella tai röyhkeällä ryöstöllä" maita kolmattasataa hehtaaria. Paikalle tuli täysin vieras väestö outoine tapoineen ja kielineen. Miksi meidän pitää sitä kutsua ellei törkeäksi varkaudeksi? Eihän karjalassakaan tapahtunut muutakuin Stalinin tuomat uudet asukkaat?
Rahaa vahempamme eivät juuri saaneet. Se mitä tuli oli 1947-49 vuoden inflaatiorahaa. Sen arvo ei olisi riitänyt sen puuston hinnaksi (1939) arvolla joka varastettiin. Hiekoitetut ja savetut rinnepellot menivät suorämeen hinnalla. Maksatko sinä nyt mulle vaikka kusestani kullan hinnan ........ samoin kun 1947..... hä evakko?
joku selväjärkinen selittää mitä tämä krookila jankutus oiken merkitsee???, olen niin hämmästynyt aiheen provosoimasta kielenkäytöstä.
Karjalaisten asuttaminen meni aivan laillisesti Suomessa. Siinä olisi ollut esimerkkiä monille muille valtioille, jotka ovat joutuneet vastaavaan tilanteeseen. Lopputulos oli kuitenkin aivan tyydyttävä, ottaen huomioon tilanteen vakavuuden.
Kansakunta pelastui sodan ja alueluovutusten ahdingoista ja kansa säilyi yhtenäisenä.
Useammaltakin rengiltä ja muonamieheltä meni hyvä onkipaikka, tai metsämansikoita kasvava aho.
Selvällä ryöstöllä.
Ylös Evakkojen asuttaminen
Ruotsin valtakunnan 1734 laki
Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta (1940)
Vuoden 1940 pika-asutuslaki
Talvisodan aluemenetysten jälkeen oli kiireesti saatava elintiloja Karjalasta siirtolaisina tulleelle väestölle. Siirtoväen pika-asutuslaki tuli voimaan kesällä 1940. Lain mukaan maata asutettiin seuraavassa järjestyksessä: ensisijaisesti käytettiin valtion maata ja sen jälkeen seurakuntien virkatalojen ja niiden omistamaa maata, kuntien omistamaa maata, yhtiöiden ja muiden yhteisöjen omistamaa maata ja yksityisten omistamaa maata. Maa hankittiin vapaaehtoisen kaupan tai pakkohuutokaupan kautta. Siirtoväki voi ostaa alueita suoraan omistajilta. Pika-asutuslain avulla suunniteltiin siirtoväen tarpeisiin muodostettavaksi lähes 40 000 erilaista tilaa, joita varten viljelyskelpoista maata tarvittiin runsaat 330 000 hehtaaria. Mikkelin läänin osuus oli 22 000 hehtaaria eli noin 7 % tuottavasta maasta läänin alueella. Mikkelin maalaiskunnan osuus oli noin 1 000 hehtaaria, joka oli 7,5, % koko viljelmäluvusta. Noin puolet maasta suunniteltiin otettavaksi yksityisiltä maanviljelijöiltä, loput muilta.
Maanhankintalaki toukokuussa 1945
Toisessa maailmansodassa Suomi joutui luovuttamaan noin 12 % maan pinta-alasta ja niillä oli asunut noin 12 % maan väestöstä. Luovutetun alueen väestö evakuoitiin kokonaisuudessaan Suomeen ja heidät oli saatava sijoitettua. Valmius siirtoväen pysyvään asuttamiseen Suomeen oli olemassa välirauhan pika-asutuslain perintönä. Jatkosodan aikana maata oli luvattu myös perheellisille rintamamiehille, sotainvalideille, sotaleskille ja heidän perheilleen. Agraariyhteiskunnan sosiaalipolitiikkaan kuului periaate, että maata oli annettava kaikille halukkaille. Tätä varten eduskunnassa hyväksyttiin toukokuussa 1945 maanhankintalaki.
Maanhankintalain mukaan maata voitiin hankkia asutustarkoituksiin vapaaehtoisesti tai pakkolunastamalla ensisijaissa muilta kuin varsinaisilta maanviljelijöiltä, mutta tarvittaessa myös heiltä. Maasta maksettiin joulukuun 1944 hintatason mukainen "kohtuullinen, käypä hinta". Pääministeri Paasikiven vaatimuksesta maanhankintalakiin tuli kielipykälä, jonka mukaan asetuksella ei saanut muuttaa kuntien sisäisiä kielisuhteita. Käytännössä tämä merkitsi ruotsinkielisten omistaman maan säästymiseltä asutukselta. Ruotsalaisia evakkojahan ei ollut kuin Porkkalan niemen entiset asukkaat.
Maanhankintalain toteuttaminen lopetti suurmaanomistuksen Suomessa ja sai aikaan laajan maareformin. Maanhankintalain perusteella maata jaettiin lähes 3 miljoonaa hehtaaria. Runsaat 60 % maasta sai siirtoväki. Rintamamiehet ja -invalidit saivat runsaat 60 % muodostetuista yli 94 000 tilasta. Asutustoiminnan ansiosta pääosa sijoitettavista oli saanut pysyvän kodin vuoteen 1948 mennessä.
Ylös
Jos löytyy todisteet että minä, evakko, ryöstin maita suomalaisilta, niin haasta minut oikeuteen ryöstöstä!
Olen valmis menemään loppuiäkseni vankilaan ryöstöstä. Jos et voi todistaa minua syylliseksi niin saat turpaan.
oli syyllinen.
Etkö tiedä sitä asiaa?????
mutta mitenkäs sitten jos neuvostobolshevikkiryssät olisivat hyökänneet Suomeen lännen suunnasta suoraan Krookilaan?
pakkolunasti maat, ja luovutti karjalaisille. Alun perinhän nämä maat ovat kuuluneet saamelaisilla. Etenkin nyt kun E.U on todennut saamelaiset alkuperäiskansaksi.
Sielläpäin on miehiä vastassa. Niin oli 1808 - 09, kun karjalaiset itkijämiehet vain kitisi.
Wikipediasta lainaus.Sprengtportenin suunnitelman mukaisesti venäläiset joukot olivat jakautuneet kolmeen osastoon. Pohjoista Heinolaan ja sieltä Etelä- ja Pohjois-Savon kautta Pohjanmaalle Suomen manneryhteydet Ruotsiin Torniossa katkaisevaksi tarkoitettua 5. divisioonaa komensi kenraaliluutnantti Nikolai Tutškov. Keskimmäistä Salpausselkää pitkin Hämeenlinnaan ja lopulta Turkuun hyökkääväksi tarkoitettua 21. divisioonaa komensi Pjotr Ivanovitš Bagration. Eteläistä rannikkoa sekä rantatietä pitkin Suomenlinnaan ja Helsinkiin sekä sittemmin Turkuun eteneväksi tarkoitettua 17. divisioonaa Aleksei Ivanovitš Gortšarov.
Sodan syttyessä Suomen ruotujakoarmeijassa oli jalkaväkeä 13 000 miestä josta täydennysväkeä (reserviä) 4050 miestä. Näiden lisäksi oli ruotuväkijärjestelmän ulkopuolisia, värvättyjä joukkoja yhteensä 6400 miestä. Täydennykseksi sodan aikana muodostettiin muutama pienempi joukko-osasto vapaaehtoisista ja lisäväenotosta, joukossa Viaporissa antautuneita ja kotiin päästettyjä sotilaita. Ruotsi pelkäsi hyökkäystä Tanskan suunnasta ja täten emämaasta saatiin tänne ainoastaan joitakin vähäisiä ruotsalaisia osastoja. Pohjois-Karjala oli miltei kokonaan vain ns. talonpoikaisjoukkojen hoidossa, mutta nämä suoriutuivat tehtävässään erinomaisesti viivyttäen vihollista useita kuukausia vajavaisella aseistuksellaan.
Sodan alkuvaiheessa Ruotsilla oli Suomessa kolme prikaatia. Eversti August Fredrik Palmfeltin komentama 1. prikaati, joka oli sijoitettuna Loviisan seudulle ja vahvuudeltaan oli noin 3 000 sotilasta, eversti Carl Johan Adlercreutzin komentama 2. prikaati, joka oli sijoitettuna nykyiselle Lahden seudulle ja oli vahvuudeltaan noin 4000 sotilasta sekä eversti Johan Adam Cronstedtin komentama 3. prikaati, joka oli sijoitettuna Savoon ja vahvuudeltaan 3 800 sotilasta. Venäläisten hyökätessä ainoastaan 3. prikaati Savossa oli täysivahvuisena liikekannalle pantuna.
Raivo Raitis esitti tyypillisen ruotsalaisten näkökannan Suomen sotaani. Mutta sodassa oli toinenkin osapuoli:
Rajakarjalaisena voin sanoa että esi-isiämme oli ainakin Dolgorukin joukoissa. Eli karjalaiset olivat osaltaan vapauttamassa Suomea Ruotsin sortovallasta!!!
myös Talvi ja jatkosodan lopputulokseen. Venäläiset ja karjalaiset vapauttivat Karjalan suomalaisruotsalaisesta sorrosta ja orjuutuksesta.
Ja teille vielä pitäisi korjata Orusjärven kirkko.
"Eli karjalaiset olivat osaltaan vapauttamassa Suomea Ruotsin sortovallasta!!! "
Jos puna-armeijan johto olisi tullut Raja-Karjalaan neuvottelemaan meidän kanssamme yhteisestä operaatiosta ruotseja vastaan niin silloin olisi ollut ihan eri juttu. Olisi voitu muodostaa Suuri Ortodoksinen Karjala NL:n ja fasistisen Suomen väliin.
Mutta 1939 veli venäläinen kävi raukkamaisesti ensimmäisenä meitä, uskonveljiään tappamaan. Tietysti myös Kannaksella hyökkäsi mutta se onkin eri juttu, vastassahan oli ruotsit.
oli siis "pensasneuvostoliitolaisten" kätyri ja tappoikin "ruotseja". Silloinhan Linna kirjoittaa p...aa. Jota minä en usko.
"Rajakarjalainen" taitaa ollakin Tehtaankadun blogisti ?
Allure vcx
jos Karjalaa ei olisi ollut 1944 puskurivyökykkeenä puna-armeijan suurhyökkäysen alettua, jota usa tuki kaikin materiaallisin keinoin.
EI TEISTÄ KUKAAN KIRJOITTELISI TÄLLE PASTALLE YHTIKÄS MITÄÄN.
OLTTE TÄYSIN NOLLA SAKKIA KAIKKI PELLET.
kyriilisin kirjaimin venäjäsi. Etkös sitä hoksaa ?