Eli tilanne on seuraavan lainen: olen pian 20-vuotias opiskelija. Vanhempani ovat hyvin vähävaraisia (toinen työttömänä ja toinen eläkkeellä, joka ei järin suuri ole, sillä tullut tehtyä vain pätkätöitä) heiltä en siis apua taloudelliseen tilanteeseeni saa,enkä kyllä kehtaisi pyytäkkään.
Töitä en ole opiskeluideni ohelle saanut vaikka niitä säännöllisesti olen etsinytkin. Työnsaantia rajoittaa lähinnä koulunkäynti, sillä meillä ei ole käytössä säännöllistä lukujärjestystä, vaan opetusta saattaa olla välillä 8-18 ja hyppytunteja useita. Minulla on lukio takana, joten mitään valmista koulutusta ammattiin ei toisaalta ole. Lähinnä ainoat työt, jota on tarjottu ovat puhelinmyynti ja jonkinsortin oriflame-myyjän työt. Tällainen työ ei sovi, sillä kesällä yritin tienata kuukauden ajan näissä hommissa ja käteen jäi 150e..Loppukesän työskentelin avustajana ja töiden päätyttyä selvisi,ettei yksityinen työnantajani maksanut palkkaani. Selityksiä kyllä sateli ja niihin tiettyyn pisteeseen uskoinkin. Tällä hetkellä palkkaturvahakemus kääsittelyssä.
Viime vuosi meni säästöjen turvin, ja kun rahat kerta kaikkiaan loppuivat sorruin varastamaan ruokaa kaupasta. Lopulta jäin täästäkin kiinni ja vartija ihmetteli "saaliini" (muistaakseni maitoa, kaurahiutaleita, leipää..) näähdessään ja selitykseni kuultuaan miksen mene seurakuntien/muiden avustusjärjestöjen piiriin, sillä he jakavat ruokaa. Tähän loppuivat varastelut (joita edelleen kadun) ja etsin ruoanjakopisteitä. Pitkän aikaa menikin hyvin kun ruoka-avustusten ja muutaman myönnetyn lahjakortin turvin sain ostettua tarvittavat sapuskat ja muut päivittäistavarat. Nyt lahjoitetun ruoan määrää on kuitenkin pienennetty niin, että varsinaista ruokaa ei tahdo saada. Leipää toki saa kotiin kantaa yllin kyllin,mutta kukaan ei voi pelkästään sen varassa elää loputtomiin.
Opintolainaa en haluaisi enempää ottaa, sillä opiskelen alalla, jossa työllisyys ei ole läheskään varmaa (oman alan töitä lähes mahdoton saada) Toivon, että tähän ei nyt kommenoitaisi, että "ite oot työs valinnu" tai vastaavaa. Näinollen pelkään, etten lainaa pysty maksamaan takaisin, vaikka sen valtio takaakin.
Mainittakoon vielä että opintotukea saan vähän vajaa 500e, yksiöni vuokra on 340e (sis. sähkö,vesi,internet) Minulla on lääkärin todistus yksiön tarpeesta, muuten olisin soluun muuttanutkin halvempien vuokrakustannusten takia. Lisäksi paljon migreeniä sairastavana joudun syömään täsmälääkkeitä, jotka maksavat hunajaa..Kuukaudessa välttämättömiin menoihin jää siis n.10-20e, jotka suurelta osin kuluvat esim. monistusmaksuihin ja luentomateriaaleihin.
Onko minulla mitään mahdollisuutta kohentaa tilannettani? Leipäjonoissa ei paljon toisia opiskelijoita näy ja tuntuu,että sieläkin olen joutunut silmätikuksi nuoren ikääni takia. Kavereitakaan ei liioin ole,sillä varattomuuteni takia joudun kerta toisensa jälkeen kieltäytymään jopa kahville menosta! Epäilijöille voin suorilta sanoa,ettei tämä ole provo, vaan kaikki on täyttä totta.
Töitä en ole opiskeluideni ohelle saanut vaikka niitä säännöllisesti olen etsinytkin. Työnsaantia rajoittaa lähinnä koulunkäynti, sillä meillä ei ole käytössä säännöllistä lukujärjestystä, vaan opetusta saattaa olla välillä 8-18 ja hyppytunteja useita. Minulla on lukio takana, joten mitään valmista koulutusta ammattiin ei toisaalta ole. Lähinnä ainoat työt, jota on tarjottu ovat puhelinmyynti ja jonkinsortin oriflame-myyjän työt. Tällainen työ ei sovi, sillä kesällä yritin tienata kuukauden ajan näissä hommissa ja käteen jäi 150e..Loppukesän työskentelin avustajana ja töiden päätyttyä selvisi,ettei yksityinen työnantajani maksanut palkkaani. Selityksiä kyllä sateli ja niihin tiettyyn pisteeseen uskoinkin. Tällä hetkellä palkkaturvahakemus kääsittelyssä.
Viime vuosi meni säästöjen turvin, ja kun rahat kerta kaikkiaan loppuivat sorruin varastamaan ruokaa kaupasta. Lopulta jäin täästäkin kiinni ja vartija ihmetteli "saaliini" (muistaakseni maitoa, kaurahiutaleita, leipää..) näähdessään ja selitykseni kuultuaan miksen mene seurakuntien/muiden avustusjärjestöjen piiriin, sillä he jakavat ruokaa. Tähän loppuivat varastelut (joita edelleen kadun) ja etsin ruoanjakopisteitä. Pitkän aikaa menikin hyvin kun ruoka-avustusten ja muutaman myönnetyn lahjakortin turvin sain ostettua tarvittavat sapuskat ja muut päivittäistavarat. Nyt lahjoitetun ruoan määrää on kuitenkin pienennetty niin, että varsinaista ruokaa ei tahdo saada. Leipää toki saa kotiin kantaa yllin kyllin,mutta kukaan ei voi pelkästään sen varassa elää loputtomiin.
Opintolainaa en haluaisi enempää ottaa, sillä opiskelen alalla, jossa työllisyys ei ole läheskään varmaa (oman alan töitä lähes mahdoton saada) Toivon, että tähän ei nyt kommenoitaisi, että "ite oot työs valinnu" tai vastaavaa. Näinollen pelkään, etten lainaa pysty maksamaan takaisin, vaikka sen valtio takaakin.
Mainittakoon vielä että opintotukea saan vähän vajaa 500e, yksiöni vuokra on 340e (sis. sähkö,vesi,internet) Minulla on lääkärin todistus yksiön tarpeesta, muuten olisin soluun muuttanutkin halvempien vuokrakustannusten takia. Lisäksi paljon migreeniä sairastavana joudun syömään täsmälääkkeitä, jotka maksavat hunajaa..Kuukaudessa välttämättömiin menoihin jää siis n.10-20e, jotka suurelta osin kuluvat esim. monistusmaksuihin ja luentomateriaaleihin.
Onko minulla mitään mahdollisuutta kohentaa tilannettani? Leipäjonoissa ei paljon toisia opiskelijoita näy ja tuntuu,että sieläkin olen joutunut silmätikuksi nuoren ikääni takia. Kavereitakaan ei liioin ole,sillä varattomuuteni takia joudun kerta toisensa jälkeen kieltäytymään jopa kahville menosta! Epäilijöille voin suorilta sanoa,ettei tämä ole provo, vaan kaikki on täyttä totta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun olette 20v nainen, en tajuaa miksi elätte noin. Kun asutte kaupungissä,siellä varakkaat miehet varmasti riittää. Menkää vaan siihen diskoon, baariinvaikka viikkonlopuna ja näette että seuraa löytyy.
En tajuaa että joku 20v nainen joutuu kärsimään kurjuudesta, kun juuri monet rikkaat yrittäjät etsivät nuoria tyttöjä ja maksaavat seurasta. Voisitte saada mieheltä kuukaudessa miniimi 500 euro lisää ja sehän on jo parempi. Naisella on jotain mitä mies himoaa, ja miehillä pitää olla rahaa- niin yksinkertista se on.
vanha ihminen, puheitasi!
Tuolla tavallako sinä olet itsesi elättänyt? Kaikki eivät ole yhtä leväperäisiä kuin sinä.
Kai nyt ihminen nostaa mieluummin hänelle kuuluvan valtion takaaman opintolainan tai elää ilmaisella leivällä kuin alkaa kaupitella peräpäätään.
on provo ja huono sellainen..........
AP; lainan nostoon!
Otappa nyt herran tähden järki käteen ja käy nyt kuittaamassa sitä opintolainaa! Mikä kumman tulevaisuudenpelko ja pelottelu sutkin on oikeen aivopessyt, ettei uskalla ottaa VALTION TAKAAMAA lainaa itselleen hengenpitämiseksi opintojen ajaksi, kun ei ehkä tiedä mahdolliseti että pystyykö heti maksamaan takaisin.
Siis kysymys on sun opinnoista, eli satsaus tulevaisuuteen.
Sitten toiseekseen; lainarahat olet käyttämässä ihan elämiseen, siis kirjaimellisesti ruokaan ja elämisen pyörittämiseen. Kysymys ei ole kulutusluotosta että "tarviin nyt tän thaikkuloman ku niin ahistaa". Vaan ihan oikea, ja peruteltu tarve.
Lainaa on sinulle myönnetty, takaus kunnossa, niin kaippa ne jotkut sinua viisaammat ovat arvioineet että sen sulle voi myöntää. Ei lainaa myönnä kukaan, jos näyttää takaisnmaksu epävarmalta. Miksi siis sinusta tuntuu, että ehkä et voi tulvaisuudessa maksaa lainaa takaisin?? Muutamaa tonnia?? Ikinä vai koskaan ollenkaan ?? Ihan huuhaata pelkoa.
Eihän kukaa tiedä tulevaisuudestä mitään. Mutta kannattaa silti opiskella ja panostaa siihen tulevaisuuteen. Mistä sitä tietää jos tulee tsunami ja pyyhkäisee koko pankin mereen eikä ikinä löydy mitään lainapapeita sinustakaan. Ei sitä ikinä voi tietää.
Tulevaisuudessa, kun olet valmistunut ja pitää jossain aikataulussa alkaa maksamaan sitä lainaa takaisin, niin on LUKUISIA mahdollisuuksia sumplia sitä maksamista takaisin jos on rahasta tiukkaa. Voi maksaa pelkät korot, voi siirtää maksupäiviä, voi anoa korkoavustusta ja kelalta tukea korkoihin työttömyyden perusteella. Voi sopia pankin kanssa vaikka ja mitä.
Sitten voi tehdä niinkuin minä: eli jätin maksamatta pankille kun ei ollut mitään rahaa eikä sattuneista syistä millään mitään väliä muutenkaan. Pankki sanoi lainan irti ja sai rahat kelalta (joka oli siis lainan mulle taannut) Pankin kanssa ei olla enää väleissä mutta ei se mitään. Muita pankkeja on, joita käytän nykyään ja luottotiedot kunnossa.
Sitten alkoi muutaman vuoden kuluttua kela karhuta takaisin lainaa jonka olivat mun puolesta maksaneet. Olin tullut järkiini, mennyt töihin ja tein kelan kanssa maksusopimuksen. Maksan opintolainaani takain 45 euroa kuukaudessa. Niinkauan että tulee maksetuksi. Ei ongelmaa eikä köyhyysloukkua eikä leimaa otsassa että olisin Huono Ihminen.
Älä nyt nuori ihminen jää nälkäkuoleman partaalle itseäsi kiduttamaan, kun tarvitset voimavaroja ja energiaan opintoihin.Eihän tommosta kukaan jaksa, olet selvästi jo stressantunut ja väsymässä. Opinnothan kannattaa aina ja olet fiksu on satsaat omaan tulevaisuuteesi. Jos valtio kerran tukee sua opinnoisssa, niin ota tuki vastaan ja lähde eteenpäin. Elämää se vaan on. Sulla on kaikki edessäsi.
Siinäpä asiallinen vastaus, pakko on kompata.
Täysin ilman omaa kokemusta seuraava: Jos ei pää taivu lainaan, voi pyrkiä selvittämään, miten pääsee käsiksi ruokakauppojen roskiksiin. Kun menee viimeinen käyttöpäivä umpeen ja kauppa kiinni, voi roskiksesta löytyä sellaistakin ruokaa, johon sulla ei ole koskaan ollut varaa. Jotkut kaupat lahjoittavat ylijäämän avustusjärjestöille, jotkut eivät. Liha- ja kalatuotteiden kanssa pitää tietysti olla varovainen, mutta toisaalta nythän ulkona on Etelä-Suomessa aika kivasti jääkaappilämpötilaa... omalla vastuulla tietenkin!
Hei!
Kiitos vastauksista. Kai sitä on pakko lainaan turvautua sillä mietin itsekin ettei ole järkeä antaa opintojen kärsiä ruokajonossa jonottamisesta..toki siellä käymistä aion jossain määrin jatkaa,mutta en samaan malliin niin,että tämä kaikki menee opintojen edelle. Kiitoksia kaikille jotka vaivautuivat vastaamaan!
Minä olin opintojeni jälkeen töissä jonkun aikaa, mutta sitten jäin työttömäksi. Kyllä sain jäljelle jääneet opintolainat korvauksista maksettua. Ennen ainakin työtön sai korkoavustustakin opintolainojen korkoihin. Jos otat lainaa, pistä siitä vaikka vähän toiselle tilille kuitenkin syrjään muutama kymppi kuussa, niin saat muutaman kuukauden maksuerän säästettyä. Tai säästä rahaa säästöpossuun.
Ymmärrän sinua, itsellänikään ei aikoinaan ollut mitään mahdollisuuksia saada apuja kotoa. Omaa opiskelijaa olen pyrkinyt auttamaan ruuan suhteen, leiponut leipää pakkaseen ja kantanut ruokaa, laskuistaan hän huolehtii itse. Olin työtön, mutta pääsin töihin vähän aikaa sitten ja se helpotti elämäämme. Ymmärrän myös tilanteesi yksiön suhteen, omakin nuori on voimakkaasti allerginen, lisäksi hänellä on perussairaus jonka vuoksi olisi oltava 100 % ja hän yritti yksiötä opiskelija-asunnosta, mutta ei saanut, joten joutui ottamaan yksityiseltä. Hän on myös raitis perussairauteensa kuuluvan lääkityksen takia, eikä hän ollut innostunut tuntemattomista bilettäjistä kämppiksenä; soluasunnon hän olisi saanut, mutta päätti, että muuttaa soluun sitten, jos löytää hyvätapaisia kämppiksiä. Yksiö on nyt jonotuksessa, mutta voi kestää vuodenkin. Lääkärintodistuskesta huolimatta näyttää vaikealta.
"Otappa nyt herran tähden järki käteen ja käy nyt kuittaamassa sitä opintolainaa! Mikä kumman tulevaisuudenpelko ja pelottelu sutkin on oikeen aivopessyt, ettei uskalla ottaa VALTION TAKAAMAA lainaa itselleen hengenpitämiseksi opintojen ajaksi, kun ei ehkä tiedä mahdolliseti että pystyykö heti maksamaan takaisin. "
Älä jauha paskaa. Itse sen virheen tein, että nostin kaikki. Kaduttaa. Ei ole rahaa, eikä aikaa. En saa gradua tehtyä juuri siitä syystä. Olen aika neuvoton ja yritän keksiä jotain työtä, jonka ohessa voisi mahdollisesti opiskella vielä.
Ja lisätääs vielä, että eikä tietoa siitä, miten saisin lainan maksettua takaisin.
Opintolainaa ei ole pakko nostaa niin paljon kuin valtiontakausta myönnetään. Jos vähemmällä tulee toimeen, voi nostaa vain sen verran. Muistelisin, että "aiempien lukuvuosien lainoja" ei edes voi nostaa, vaan laina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jonka opiskeluihin sitä myönnetään. Itse voi siis vaikuttaa lainan määrään ja sitä kautta tuleviin maksuihinsa.
ota ihmeessä mies itelles, jo loppuu rahahuolet.ja miksi ihmeessä et elä tuolla summalla, eläähän kotiäiditkin 230:lla eurolla kuussa, eivätkä kuulemma ole yhtään miehensä tuloista riippuvaisia...
helposti mene""ota ihmeessä mies itelles, jo loppuu rahahuolet"". Kun aikoinaan tapasin vaimoni hän opiskeli ja asui solussa. Mustaakseni sai noin 500 eur/kk opintotukea asumislisineen. Halvan vuokran takia hän tuli jotenkuten toimeen. Minulla oli silloin aika pieni palkka jota rasitti edellisen laman ulosottovelat(opntolaina).Tulin myös jotenkuten toimeen. No muutimme yhteen ja hän menetti asumislisän ja sai enää leikatun opintotuen noin 100 eur/kk joka riitti vain bussilippuihin ja ruokailuun satunnaisesti koulussaan (yliopisto). Lopputuloksena oli että köyhdyimme molemmat nälkärajoille ja aina ei ollut edes ruokaa viikonloppuisin. Tilannetta olisi helpottanut mikäli ei oltais asuttu virallisesti yhdessä mutta emme halunneet sortua vilppiin. No viimeisenä opintovuotena sorruimme kyllä siihen kun muutimme todella halvasta kaksiosta joka myytiin alta pois. Saman vuokratason yksiöön muutti virallisesti vain ja minä oli ns. asunnoton. Saimme sinä vuonna sentään kunnon ruokaa hankittua vaikka muuhun ei ollut sitten varaa.
No tilanne kohentui merkittävästi kun hän pääsi töihin ja minä samaanaikaan eroon ulosotosta ja parempipalkattuun työpaikkaan. Hankimme aika pian sitten oman rivitalo aunnon jossa asumme edelleen lapsemme kanssa. Vaikka olen työtön niin ei perhe sentään näe nälkää vaikkakin monesta totutusta olemme luopuneet.
Niin, se, että mies maksaa lainat ja asumis- ja autokulut kokonaan, ei ole yhtään riippuvaisuutta miehensä tuloista. Taitaa totuus olla toinen, tarkoittanevat, että käyttävät tuon summan kokonaan itseensä ja mies huolehtii kaikesta muusta.
siivous firmoja. Niillä on usein osapäiväistä työtä iltaisin ja viikonloppuisin. Se sopii hyvin opiskelijalle. Kun saa vakikohteen siivottavaksi pystyy luomaan vakirutiininsa työn ja koulun ympärille. 500e kuukaudessa ilman velkaa on parempi, kuin 200-300e velaksi joka kuukausi. Toimii samalla kuntoiluna. Sen takia tosin saattaa tulla tentistä arvosanaa huonompi, mutta voi käydä uusimassa, tai tyytyä ajattelemaan, että minkä maailmalle mahtaa ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Kun syntyy köyhään perheeseen kannattaa ajatella mihin aikansa tuhlaa. Ei kannata opiskella alaa mikä ei työllistä, ellei ole aivan mahdotonta paloa asiaan. Mikäli ei ole paloa johonkin erityistä lahjakkuutta vaativaan asiaan, kannattaa hankkia tavallinen ammatti. Tavallinen ammatti on sellainen mikä ei vaadi erityistä lahjakkuutta eli käsityöläisestä lakimieheen kaikki perustyöt.