ei ihmisiltä eikä ihmisten kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka joka on hänet kuooleista herättänyt". Niin oli Paavalikin henkisesti kuollut siihen asti kunnes Jeesus Kristus hänet Isän Jumalan kautta herätti.
Gal.1:10-14."Ihmistenk suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista". Niin se vaan on! Ei ihme, että usein totuuden etsijä saa ihmisten jopa kirkkoyhteisöjen painostuksen ja katkeruuden ja jopa vihan osakseen, kun totuuden etsijä ei suostu heidän ihmisoppiansa totuutena hyväksymään.
Gal.1:12."Enkä minä olekkaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus sen on minulle ilmoittanut". Näin se on yksillölistä totuuden kirkastuminen, kun ihmisen ymmärrys aukeaa Kristukselle/Jumalalliselle *Rakkaudelle, niin hän elää taivaallista elämää, elämää jossa Jumala hänen sielunsa valtaistuimelta ohjaa ihmisen fyysisen persoonan kautta todistamaan kuka hänen sielun elämäänsä johtaa. Jeesus Kristus johti Paavalin tuntemaan hänen evankeliuminsa, joka todisti Paavalille uhrautuvasta Jumalasta. Siksi Paavali vakuutta ettei hänen tietonsa Rakkauden armahtavasta Jumalasta tullut suinkaan ihmisiltä.
'Gal.1:13."Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä hävitin". Paavali uskoi 10-käskyn lakiin ja kiivaili siten "jumalan" puolesta, niinkuin "te kiivailette tänääkin". Paavali oli kiihko uskovainen juutalainen joka säälimättä vainosi Jeesuksen Kristuksen seuraajia, hän taisteli väsymättä heitä vastaan, hän raastoi heitä kuolemaan tuomittaviksi. Mutta tuossa kiihkeässä kristittyjen vainoamisessa tapahtui äkillinen seisahdus
Gal.1:10-14."Ihmistenk suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista". Niin se vaan on! Ei ihme, että usein totuuden etsijä saa ihmisten jopa kirkkoyhteisöjen painostuksen ja katkeruuden ja jopa vihan osakseen, kun totuuden etsijä ei suostu heidän ihmisoppiansa totuutena hyväksymään.
Gal.1:12."Enkä minä olekkaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus sen on minulle ilmoittanut". Näin se on yksillölistä totuuden kirkastuminen, kun ihmisen ymmärrys aukeaa Kristukselle/Jumalalliselle *Rakkaudelle, niin hän elää taivaallista elämää, elämää jossa Jumala hänen sielunsa valtaistuimelta ohjaa ihmisen fyysisen persoonan kautta todistamaan kuka hänen sielun elämäänsä johtaa. Jeesus Kristus johti Paavalin tuntemaan hänen evankeliuminsa, joka todisti Paavalille uhrautuvasta Jumalasta. Siksi Paavali vakuutta ettei hänen tietonsa Rakkauden armahtavasta Jumalasta tullut suinkaan ihmisiltä.
'Gal.1:13."Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä hävitin". Paavali uskoi 10-käskyn lakiin ja kiivaili siten "jumalan" puolesta, niinkuin "te kiivailette tänääkin". Paavali oli kiihko uskovainen juutalainen joka säälimättä vainosi Jeesuksen Kristuksen seuraajia, hän taisteli väsymättä heitä vastaan, hän raastoi heitä kuolemaan tuomittaviksi. Mutta tuossa kiihkeässä kristittyjen vainoamisessa tapahtui äkillinen seisahdus
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paavali oli varmasti kysynyt sitä samaa, mitä tänäpäivänä kysyy hyvin moni totuutta etsivät jotka tuntevat uskovansa Jumalaan. Olihan Paavali kysynyt: onko meidän pelastuksemme kiinni siitä, että me ylen ankarasti uskomme ilman minkäänlaista epäilystä, (mittaa) lakiin, joka määrää meidän "iankaiikisen pelastuksemme?
Se mitä Paavalille tapahtu Damaskon tiellä, niin tästä hän kertoo, ja sen lisäksi hän kertoo peittelemättä kaiken sen mitä hän tuossa Juutalaisessa lakikiihkoisessa uskossaan sai aikaan, sillä hän oli äärettömän tarkka lain noudattaja, ja hän taisteli väsymättä ja kiihkeästi juutalaisen lain puolesta. Ei juutalainen laki sietänyt kaikenlaisia lahkoja jahven 10-käskyn opin rinnalle. Hän itse kertoo kuinka hänestä tuli innokas Kristittyjen vainooja Apostolien teiossa.
Ja niinhän kiivailikin jahve jumalan puolesta, - niin aivan kuin tämän päivän pienet kirkkoyhteisöt tekevät ainakin adventistit näin tekevät, sen tiedän entisenä adventistinä. Paavali vainosi Jeesuksen Kristuksen seuraajien tietä, mutta niin tekevät tämänkin päivän Kristityiksi itseään kutsuvat. Mutta Paavali oli hyvin viisas ja perehtynyt juutalaiseen lakiin ja piti tietysti Mooseksen lakia pyhänä, ja eli sen mukaan, ja kaiken tuon opetuksen hän sai rabbi Gamalelilta.
Paavali oli juutalaisen laki hengen läpi tunkema lakikiihkoilija, aivan sAMOIN KUIN ON ADVENTISMI hengen läpitunkeamia juutalaisen lain noudattajia adventisteja, jotka eivät tinki tuosta laista, eivät he paljon pane arvoa sydämen uskolle, lempeydelle ja anteeksiantavaisuudelle. Vaan he tuntevat vain voimakkaan Juutalaisen lain hengen vaatimuksiin.. Adventisti loukkaantuu jos Mooseksen antamiin lain pykäliin suhtaudutaan hieman leväperäisesti, niin he sisässään loukkaantuvat, koska he tahtovat olla hyödyksi kirkon pääjohdolle ja siinähän on adventtikirkon turva ja tulevaisuus.
Näinhän Paavalikin ajatteli, että Mooseksen lakia oli opetettava kaikille, joita sanottiin pakanoiksi, sillä missään muussa ei Paavalin uskon mukaan ollut pelastusta kuin Israelin jumalassa jahvessa, hän ei siedä mitään syntiä, hän on ankara lakinsa puolesta, eli siis piti oppia uskomaan vain häneen totiseen jehovaan. Sillä hänessä oli koko juudan kansan turva, ja hänen laissaan ihmiskunnan pelastus. Paavalin mielestä kaikki muu oli usko oli haihattelua ja tuulesta temmattua roskaa. Hän tunsi jopa siveellistä inhoa ajatellessaan esim; noita Jerusalemin köyhiä Jeesuksen Kristuksen seuraajia kohtaan.
Mutta Paalin heräämys oli Kristikunna suurimpia tapahtumia, mutta periaatteessa "samanlainen" heräymys pitäisi meillä jokaisella olla, olemmehan kaikki syntisiä ihmisiä jotka taistellemme Jeesuksen Kristuksen elämänymmärrystä vastaan. Kyllähän Paavali oli koko elämänsä ajan etsinyt Jumalaa ja nsiten parhaimman käsityksensä mukaan työskennellyt Jumalan puolesta. Hän uskoi jahveen eli jehovaan, joka selvästi tuli esitetyksi Mooseksen laissa. Ja paavali uskoi, että pelastus oli tuossa laissa.
Ja nyt Damaskon tiellä hän sai kokea jotain joka romutti koko hänen Juutalaisen laki uskon, ja siten muutti hänen elämänsä täysin. Mitä Paavali tunsi tuon Uudestisyntymisensä jälkeen sisässään? Sitä kait meidän on mahdottomuus tietää. Mutta ei kai se niin ainut laatuinen ollut. Kyllä sama voi tänä päivänä tapahtua rehelliselle totuuden etsijälle sama ymmärryksen valo voi valaista kenen tahansa totuuden etsijän tien. Tuo valo voi laskeutua "taivaasta", ja ympäröidä ihmisen ja täyttää hänet valtaavlla rakkauden palveluksen hengellä.
Paavali oli kuitenkin äärettömän rehellinen totuuden etsijä, ja vihdoin hän löysi sen, mille hän uhrasi elämänsä. Toivokaamme tätä myös adventisteille, että hekin lköytävät Jeesuksen Kristuksen Rakkauden palvelevan elämän opin. jatkuu....