Olin ennen ehdoton ateisti ja tuomitsin suoraan Jumalan olemassa olon mahdollisuuden.
Pidin Jumalaan uskovia ihmisiä tyhminä, jotka eivät perusta tieteen päälle mitään.
Luulin, että usko ja järki ovat vastakohtia. Eli jos uskoo vaikkapa luomiskertomukseen, ei voi uskoa yhtäaikaa myös evoluutioon.
Väiteltyäni useita kertoja tuntemieni uskonnollisten ihmisten kanssa tulin huomanneeksi, että hehän ajattelvat hyvin loogisesti. Toki on niitäkin, jotka eivät ajattele niin loogisesti, mutta niitä löytyy sekä uskovaisissa, että uskonnottomissa.
Sain huomata, ettei järki ja usko ole todellakaan toisensa poissulkevia asioita.
Uskoakkin voi monella tapaa. Jotku ihmise ajattelevat hyvin mustavalkoisesti asioista. Esimerkiksi uskovainen voi sanoa, että minähän en evoluutioon usko, koska jos se olisi ollut totta, siitä olisi maininta raamatussa. Samoin ateisti voi ajatella niin, että minähän en Jumalaan usko, sillä jos se olisi totta, se olisi saatu jo selvitettyä.
Usko jatkuu yleensä siitä, mihin järki jää. On hyvä, että ihmiset tutkivat asioita ja saadaan paljon selville elämän synnyn mekanismeja. Ihmisten tietämys ympäristöstään on lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti.
Tiedämme jo, ettei tämä ole suinkaan ainut aurinkokunta. Kokoajan saadaan uutta tietoa.
Silti ihminen ei voi saada kaikkea selville. Ei millään. Ihmisellä on kuin kusiaisen valtuudet. Me voimme omissa rajoissamme tutkia maailmaa, mutta on tyydyttävä siihen, ettemme voi kaikkeen saada ikinä vastausta. Näitä ovat mm. kysymykset, miksi tämä kaikki on olemassa. Mikä on meidän tehtävämme jne. Onko meidät joku luonut, vai onko tää loputonta jatkumoa? Ja jos on, niin miksi?
Näitä ei kannata edes ruveta järkeilee, koska niihin emme oikeasti voi saada ikinä vastausta.
Jollekin riittää se, ettei näihin tarvi tietääkkään vastausta ja eletään ku kerran ollaan eläviä.
Kaikille se ei riitä. Halutaan uskoa johonkin. Uskoa siihen, että kaikella on tarkoituksensa.
Ja että meidät on joku ylempi taho luonut. Ihan mikä tahansa, mitä ikinä on olemassa, on jonkin aikaan saamaa.
Itse sain parannuksen armon ja minusta tuli kristitty.
En aio kuitenkaan tuputtaa näkemystäni muille, vaan kaikilla on oikeus ajatella asioista, niin kuin ne itse haluavat. Halusin vain kertoa tämän sen takia, ettei tiede ja usko ole toistensa poissulkevia asioita.
Pidin Jumalaan uskovia ihmisiä tyhminä, jotka eivät perusta tieteen päälle mitään.
Luulin, että usko ja järki ovat vastakohtia. Eli jos uskoo vaikkapa luomiskertomukseen, ei voi uskoa yhtäaikaa myös evoluutioon.
Väiteltyäni useita kertoja tuntemieni uskonnollisten ihmisten kanssa tulin huomanneeksi, että hehän ajattelvat hyvin loogisesti. Toki on niitäkin, jotka eivät ajattele niin loogisesti, mutta niitä löytyy sekä uskovaisissa, että uskonnottomissa.
Sain huomata, ettei järki ja usko ole todellakaan toisensa poissulkevia asioita.
Uskoakkin voi monella tapaa. Jotku ihmise ajattelevat hyvin mustavalkoisesti asioista. Esimerkiksi uskovainen voi sanoa, että minähän en evoluutioon usko, koska jos se olisi ollut totta, siitä olisi maininta raamatussa. Samoin ateisti voi ajatella niin, että minähän en Jumalaan usko, sillä jos se olisi totta, se olisi saatu jo selvitettyä.
Usko jatkuu yleensä siitä, mihin järki jää. On hyvä, että ihmiset tutkivat asioita ja saadaan paljon selville elämän synnyn mekanismeja. Ihmisten tietämys ympäristöstään on lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti.
Tiedämme jo, ettei tämä ole suinkaan ainut aurinkokunta. Kokoajan saadaan uutta tietoa.
Silti ihminen ei voi saada kaikkea selville. Ei millään. Ihmisellä on kuin kusiaisen valtuudet. Me voimme omissa rajoissamme tutkia maailmaa, mutta on tyydyttävä siihen, ettemme voi kaikkeen saada ikinä vastausta. Näitä ovat mm. kysymykset, miksi tämä kaikki on olemassa. Mikä on meidän tehtävämme jne. Onko meidät joku luonut, vai onko tää loputonta jatkumoa? Ja jos on, niin miksi?
Näitä ei kannata edes ruveta järkeilee, koska niihin emme oikeasti voi saada ikinä vastausta.
Jollekin riittää se, ettei näihin tarvi tietääkkään vastausta ja eletään ku kerran ollaan eläviä.
Kaikille se ei riitä. Halutaan uskoa johonkin. Uskoa siihen, että kaikella on tarkoituksensa.
Ja että meidät on joku ylempi taho luonut. Ihan mikä tahansa, mitä ikinä on olemassa, on jonkin aikaan saamaa.
Itse sain parannuksen armon ja minusta tuli kristitty.
En aio kuitenkaan tuputtaa näkemystäni muille, vaan kaikilla on oikeus ajatella asioista, niin kuin ne itse haluavat. Halusin vain kertoa tämän sen takia, ettei tiede ja usko ole toistensa poissulkevia asioita.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Valehtelet! tiedän että olet aina ollut aivopesty uskovainen, valehtelet vaan pönkittääkseen omaa ylimielistä uskoasi!
Olit kyllä järkevämpi ateistina.
"Väiteltyäni useita kertoja tuntemieni uskonnollisten ihmisten kanssa tulin huomanneeksi, että hehän ajattelvat hyvin loogisesti"
- Hienoa sinulle. Eli heitit aivosi jo narkikkaan? Ei sinulla olisi antaa tuosta loogisesta ajattelusta esimerkkiä?
"Sain huomata, ettei järki ja usko ole todellakaan toisensa poissulkevia asioita."
- On joko järki tai usko. Molemmat eivät sovi samaan koriin. Johan sitä järkikin sanoo vastaan olemattomiin uskomisesta...
"Silti ihminen ei voi saada kaikkea selville. Ei millään. Ihmisellä on kuin kusiaisen valtuudet. Me voimme omissa rajoissamme tutkia maailmaa, mutta on tyydyttävä siihen, ettemme voi kaikkeen saada ikinä vastausta. Näitä ovat mm. kysymykset, miksi tämä kaikki on olemassa. Mikä on meidän tehtävämme jne. Onko meidät joku luonut, vai onko tää loputonta jatkumoa? Ja jos on, niin miksi?"
- Järkevä ihminen ei silti täytä aukkoja mielikuvitusystävän tekosina.
"En aio kuitenkaan tuputtaa näkemystäni muille, vaan kaikilla on oikeus ajatella asioista, niin kuin ne itse haluavat"
- En minäkään ajatellut olevani sarkastinen vastauksissani...
"Halusin vain kertoa tämän sen takia, ettei tiede ja usko ole toistensa poissulkevia asioita. "
- Tottakai ne sulkee toisensa pois! Eihän noilla edes ole mitään tekemistä keskenään (paitsi hihhutiede, ID:t etc, jota ei edes oikeaksi tieteeksi noteerata)
ps. et sinä ole ollut ateisti kuin syntyessäsi.
Selität kaiken mitä et tiedä jumalasi tekosella. Noin jos kaikki ajattelisi eläisimme vielä kivikautta. Tiede ja usko ON toistensa vastakohta.
Ei tiede sulje pois mahdollisuutta jumalan olemassaolosta, mutta monenlaisia uskonnollisia näkemyksiä tiede kyllä osoittaa mahdottomaksi. Kuten vaikkapa kreationismin, koska on todistettu fakta että evoluutio on biodiversiteetin aiheuttanut.
Alan nyt rukoilla, että palstan häirikkö sekä Julistaja parantuisi.
Vakuutena uskoni/rukoukseni toimivuudesta, REVIN Raamatusta sinun aina, kun rukoukseni ei toimi
Alointan rukoilun häiriön parantamiseksi NYT HETI, joten voitte odottaa Kristittyjen Jumalalta pikaista toimintaa!
AMEN!
Ainakin käytät lestadiolaiselle tyypillisiä ilmaisuja "parannuksen armo, uskovainen."
Hellarit taas käyttää sanoja "uudestisyntynyt, uskossa"
"Me voimme omissa rajoissamme tutkia maailmaa, mutta on tyydyttävä siihen, ettemme voi kaikkeen saada ikinä vastausta. Näitä ovat mm. kysymykset, miksi tämä kaikki on olemassa. Mikä on meidän tehtävämme jne. Onko meidät joku luonut, vai onko tää loputonta jatkumoa? Ja jos on, niin miksi?"
Kysymys miksi olen olemassa, mikä on elämän tarkoitus ovat filosofisia kysymyksiä. Tuntuu hölmöltä, että näihin pitäisi etsiä vastausta muualta kuin itsestään.