Kreikassa on eläkeikä

aikaan ollaan vaatimassa meille suomalaisille korkeampaa eläkeikää nykyiseen. Tänään aamulla viimeksi Ykkösaamussa EK-n toimitusjohtaja siitä mainitsi.

Pitäisiköhän meidän käydä mellakoimaan siitä että sitä eläkeikää on laskettava jotta saadaan oman maan nuoremmat töihin ja nämä maahamme tulleet työvoimapulan paikkaajat.

On se saak.... hauskaa raataa itse 65 vuotiaana ruumiillisessa työssä ja lahjoittaa osan tuloistaan Kreikkaan jotta heidän ei tarvitse yhtä vanhaksi raataa.

Fantastista Katainen!

KUIN HARVOILLA= ESIM. VALTION VIRKAILIJOILLA.

Valtion virkamiesten eläkkeet maksetaan suoraan budjetista ja valtio kattaa rahoituksen siltä osin kun vakuutusmaksut eivät riitä.
Valtio tukee myös tarpeen mukaan eri alojen kassoja. Hajanaisessa järjestelmässä kasso-jen rahoitus ei ole kovin läpinäkyvää ja kassat saattavat esimerkiksi turvautua eläkkeiden rahoituksessa sairausetuuksia varten kerättyihin varoihin tai toisin päin. Viime aikoina kas-sojen sijoituksiin on alettu kiinnittää huomiota. Kassojen johdon valintaa on alettu kontrol-loida tiukemmin ja sijoitussäännöksiin on suunnitteilla muutoksia. Nyt vakuutuskassat saa-vat sijoittaa ainoastaan Kreikkaan ja 77 % varoista on sijoitettava valtion obligaatioihin.
4 Työeläkkeet
Järjestelmästä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Eläkkeen määräy-tyminen ja eläkkeen saamisen ehdot ovat erilaiset ennen 1.1.1993 ja sen jälkeen järjestel-mään tulleilla. Näiden kahden järjestelmän erottamiseksi niistä käytetään jatkossa nimiä vanha eläkejärjestelmä (ennen 1.1.1993 järjestelmään tulleet) ja uusi eläkejärjestelmä (1.1.1993 lähtien järjestelmään tulleet).
Vuonna 1993 ja sen jälkeen vakuutetuilla on eri järjestelmissä, myös julkisella sektoril-la, yhtenäiset eläke-etuudet. Heille säädettiin aiemmin liittyneitä heikommat etuudet, joita tosin on jonkin verran parannettu kun järjestelmien eriarvoisuutta on pyritty vähentämään. Ennen vuotta 1993 järjestelmään liittyneillä etuudet voivat vaihdella eri järjestelmissä.
Vuosina 2008–2017 järjestelmiä yhtenäistetään asteittain. Jakson lopussa vanhuuseläk-keen ehtojen on tarkoitus olla samat kaikille palkansaajille ja eläke lasketaan yhtenäisellä menetelmällä myös erityisjärjestelmissä ja julkisella sektorilla. Ennen vuotta 1993 vakuu-tettujen osalta 35 vuodessa kertyvä 80 prosentin korvausaste laskee 70 prosenttiin palkasta (prosenttiyksikön lasku joka vuosi jakson aikana), kun taas vuodesta 1993 alkaen vakuutet-tujen eläkekarttumaa on jo korotettu niin, että 35 vuodessa kertyvä korvausaste on noussut 60 prosentista 70 prosenttiin.
4.1 Vanhuuseläke
4.1.1 Oikeus vanhuuseläkkeeseen
Eläkeikä on uudessa järjestelmässä 65 vuotta ja vanhassa järjestelmässä miehillä 65 ja nai-silla 60 vuotta. Uudessa järjestelmässä eläkkeelle jäämistä voi kuitenkin siirtää 67-vuotiaaksi asti, mihin asti myös karttuu eläkettä. Täyden eläkkeen saa sekä uudessa että vanhassa järjestelmässä 37 vakuutusvuoden jälkeen iästä riippumatta. Vanhassa järjestel-mässä sekä miehet että naiset saavat täyden eläkkeen 58-vuotiaana 35 vakuutusvuoden jälkeen. Järjestelmä tarjoaa useita mahdollisuuksia siirtyä eläkkeelle ennen yleistä vanhuus-eläkeikää